Entä tiedätkö, kuka kumma on kelto tai elto?

Kun ensimmäinen lapsi aloittaa päivähoidon, arkeen marssii uusia termejä ja kirjainyhdistelmiä. Tulkkausapuna varhaiskasvatuksen asiantuntija Merja Korhonen Vanhempainliitosta.

Aloituskeskustelu

Tämä palaveri on päivähoitouran ensimmäinen. Se pidetään hoitosuhteen alussa, mahdollisesti jo ennen ensimmäistä hoitopäivää.

Aiheena hoidon aloitukseen liittyvät tärkeät kysymykset ja paperiasiat: keitä lapsen perheeseen kuuluu, kuka saa hakea lapsen hoidosta, kenelle soitetaan jos lapsi sairastuu? Samalla vanhemmalla on tilaisuus kertoa lapsestaan ja toiveistaan ja hoitajilla tilaisuus kertoa hoitopaikasta.

Valmistaudu miettimällä, mikä voisi tukea lapsen sopeutumista hoitoon.

VASU eli varhaiskasvatussuunnitelma

VASU tehdään hoidossa olevalle lapselle yhteistyössä hoitopaikan henkilöstön ja lapsen huoltajien kanssa – tästäkään palaverista ei siis auta luistaa. VASU on ollut päiväkodeissa yleisesti käytäntönä jo vuosia, ja varsinainen velvoite siitä tulee uuden varhaiskasvatuslain myötä elokuussa 2017.

VASU-keskusteluun sovitaan aika ensimmäisten hoitoviikkojen tai -kuukausien jälkeen, kun päivähoitoarjesta on jo kertynyt kokemusta. VASU päivitetään vähintään vuosittain.

Aiheena lapsen arjen sujuminen kotona ja hoidossa. Palaverissa keskustellaan lapsen yksilöllisestä kehityksestä ja mahdollisesti asetetaan tavoitteita tai toiveita jatkosta. Pienempien lasten kohdalla painottuvat perushoitotilanteet kuten päiväunet ja ruokailut, isompien kohdalla voidaan pohtia esimerkiksi kaverisuhteita tai koulunkäyntivalmiuksia.

Valmistaudu täyttämällä keskusteluun liittyvä kaavake ja pohtimalla aiheita etukäteen. Pysy kohtuudessa: palaveriin voi kuulua lapsen vessakäyntien sujuvuus tai siirtyminen lusikasta haarukkaan, toive lapsen koodaustaidoista ei.

Hoitopaikan henkilökunta

LTO eli lastentarhanopettaja vastaa päiväkodissa kasvatus- ja opetustyöstä. Lastentarhanopettaja voi toimia myös päiväkodin johtajana. Jokaisessa hoitoryhmässä tulee olla ainakin yksi lto 21 lasta kohden.

Lastenhoitaja on lapsen hoitamiseen ja kasvatukseen osallistuva vastuullinen henkilö, joka voi olla koulutukseltaan lähihoitaja tai lastenohjaaja.

KELTO eli kiertävä erityislastentarhanopettaja vierailee päivähoitoryhmässä säännöllisesti. Kelton tehtävänä on yhdessä lastentarhanopettajan kanssa arvioida ryhmän lasten erityisen tuen tarvetta.

ELTO eli erityislastentarhanopettaja voi olla pysyvästi osa päivähoitoryhmän henkilökuntaa, jos ryhmässä on erityistä tukea tarvitsevia lapsia.

RELTO eli resurssierityislastentarhanopettaja on harvemmin käytetty titteli. Sillä tarkoitetaan erityislastentarhanopettajaa, joka ohjaa muita työntekijöitä erityispedagogisessa havainnoinnissa ja arvioinnissa. Lisäksi hän muokkaa oppimisympäristöä ja toimintatapoja tuen tarpeessa oleville lapsille sopiviksi.

Päiväkotiapulaisia oli aiemmin enemmän, mutta nykyään avustavan henkilökunnan määrää on leikattu. Päiväkodissa voi työskennellä myös ryhmä- tai henkilökohtaisia avustajia, keittiöhenkilöstöä ja siistijöitä.

Päivähoitomuodot

Päiväkoti voi olla kunnan, yksityinen tai ostopalvelupäiväkoti. Ostopalvelupäiväkodissa kunta ostaa päivähoitopaikkoja yksityiseltä yritykseltä, ja hoitomaksu perheelle on sama kuin kunnan päiväkodissa.

Perhepäivähoidossa perhepäivähoitaja eli PPH hoitaa pientä lapsiryhmää joko omassa kodissaan tai lapsen kodissa.

Ryhmäperhepäiväkoti on hoitopaikka, jossa perhepäivähoitajat työskentelevät kunnan tiloissa.

Kolmiperhepäivähoidossa hoitaja hoitaa eri perheiden lapsista koostuvan hoitoringin lapsia ja hoitopaikkana on vuorotellen kunkin lapsen koti. Perhepäivähoitokin voi olla joko kunnallista, yksityistä tai ostopalveluna toteutettua.

Lue lisää

Vanhemmat, mikä on tärkeää päiväkodissa: ketsuppi vai ryhmäkoko?

Asiantuntija: ”Kiintymys kuuluu päivähoitoon”

Päivähoidon säästöt: lelut viedään kädestä, kyyneleitä nukkarissa, kuka ehtii vessaan?

Ethän anna lapsesi nimitellä ketään vammaiseksi edes huumorin nimissä, äläkä tee niin itsekään.

Senkin separi. Kääpiö. Autisti, asperger, ADHD.

Ethän anna lapsesi nimitellä ketään näin edes huumorin nimissä, äläkä tee niin itsekään. Vitsikkääksi tarkoitettu kielenkäyttö loukkaa noin 15:tä prosenttia maailman väestöstä.

Vammainen ei ole haukkumasana. Esimerkiksi kehitysvamma tarkoittaa vammaa, joka vaikuttaa ihmisen kykyyn oppia. CP-vamma on pysyvä vaurio aivoissa. Se voi vaikeuttaa puhumista ja liikkumista ja aiheuttaa pakkoliikkeitä. Kääpiöitä taas on vain saduissa. Poikkeuksellisen lyhyttä aikuista sanotaan lyhytkasvuiseksi.

Jokaisesta ihmisestä tulisi käyttää sitä sanaa, mitä hän itse itsestään.

Mieti, millaista mallia näytät erilaisuuden kohtaamisessa. Lapsen eteen voidaan tuoda vihreä mies, jonka lapsi hyväksyy varauksetta. Samalla tapaa lapsi suhtautuu vammaiseen ihmiseen, ellei vanhempi näytä hänelle toisenlaista mallia.

Lapsi on luonnostaan utelias ja haluaa tietää, miksi kadulla vastaan tulevalla ihmisellä on vaikkapa hengityskone tai miksi hän on niin lyhyt. Jos vanhempi hyssyttelee ja vaientaa lapsen kysymykset, hän osoittaa käytöksellään, että vammaisessa ihmisessä on jotain outoa ja pelottavaa.

Lapselle voi kertoa, että ilman hengityskonetta tämä ihminen ei voi hengittää. Tai ihminen on lyhyt, koska hänellä on ehkä vamma. Vaikka hän on pienikokoinen, hän on aikuinen. Ihan samalla lailla kuin jollakin on punainen tukka ja toisella musta, yksi on lyhyt ja toinen pitkä. Ihmiset ovat erilaisia.

Jos vanhempi ei tiedä, mistä on kyse, hän voi luvata ottaa asiasta selvää. Joskus voi olla luontevaa kysyä vammaiselta suoraan. Monet vastaavat mielellään lapselle, mutta ketään ei voi velvoittaa vammansa tiedottajaksi.

Sääli on alentavaa, eikä kukaan halua sitä osakseen.

Puhu mieluummin yhtäläisyyksistä kuin eroista. Kovin helposti tulemme korostaneeksi erilaisuutta: vammainen lapsi tarvitsee avustajaa syömiseen, ja näkövammainen kuuntelee kirjaa lukemisen sijaan.

Lapset ovat kuitenkin ennen kaikkea lapsia, ja vammaiset lapset ovat paljon muutakin kuin vammansa. He leikkivät, käyvät koulua ja oppivat. He harrastavat, fanittavat ja ihastuvat.

Monella aikuisella on ikävä tapa kohdella esimerkiksi kehitysvammaisia ylhäältä alaspäin. Sanojen lisäksi aikuisen puheen sävy välittyy lapselle. Sääli on alentavaa, eikä kukaan halua sitä osakseen.

Ennakkoluulot hälvenevät, kun vamman takaa paljastuu tavallinen tyttö tai poika. Yhteisiä leikkejä löytyy aina. Kun esimerkiksi CP-vammainen Konsta ei osannut vielä kävellä, muut lapset alkoivat matkia häntä ja hippaa mentiin käteen nojaten ja peffaa vetämällä. Siinä hipassa Konsta oli nopein.

Heini Saraste on tehnyt Kynnys ry:n kanssa lapsille tarkoitetun Voihan vammainen -kuvasanakirjan vammaisuudesta.

Meidän Perhe 4/2018

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Mitä teilä syödään vappuna? Kokosimme parhaat vinkit.

1. Kakkaemojimarengit

Kikkareen muotoiset kaakaomarengit ovat hauskaa tarjottavaa ja maistuvat ihanilta. Kun teet marengin huolellisesti, on loppu helppoa. 

2. Kakkaemojikuppikakut

Vielä marenkeja helpommin syntyvät kuppikakut, joiden vaikutus tarjoilupöydässä on yhtä ilahduttava. Tee kuppikakut valmismuffineista tai leivo ne itse. Kuorrute valmistuu nopsasti tuorejuustosta ja suklaasta. 

Kuva: Soile Saarelainen
Kuva: Soile Saarelainen

3. Popcornkakku

Tämä popcornkakku on valmistettu alun perin synttäreille, mutta se toimii yhtä hienosti vappupöydän hittijälkkärinä. Valmistukseen ei tarvita uunia, vaan se saa jähmettyä jääkaapissa muutaman tunnin tai yön yli ennen tarjoilua. 

Kuva: Pia Inberg
Kuva: Pia Inberg

4. Minihodarit

Mitä olisi vappu ilman hodareita? Tee ne joko lihaisina tai vegenä ja viimeistele halutessasi itse tehdyllä ketsupilla. Kaupankin kelpaa. 

Kuva: Päivi Ristell
Kuva: Päivi Ristell

5. Paras perunasalaatti

Nakkien perinteinen kaveri on perunasalaatti, jonka voi valmistaa sopivaksi myös kaikkein pienimmille vappuvieraille. 

Kuva: Päivi Ristell
Kuva: Päivi Ristell

6. Nakkipitsa

Lapsivieraat ovat siitä kiitollista sakkia, että tietyt ruuat toimivat aina. Nakkipitsa on yksi niistä, ja se sopii erinomaisesti myös vapun juhlapöytään.

Kuva: Pia Inberg
Kuva: Pia Inberg

7. Suklaapullavuori

Jos munkit tuntuvat tylsältä vaihtoehdolta, leivo suklaapullia. Ne voit koristella värikkäillä nonpareilleilla villiin vappuun sopiviksi. 

Kuva: Päivi Ristell
Kuva: Päivi Ristell

8. Pinkit munkit

Ja valmiiden munkkien kanssa voi hyvin olla vitsikäs. Imetyksenkin juhlistamiseen sopivat munkit käyvät erinomaisesti vappupöytään. 

Kuva: Niina Behm ja Soile Saarelainen
Kuva: Niina Behm ja Soile Saarelainen

 

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.