Vasussa keskustellaan lapsesta ja hänen kehityksestään.  Kuva: iStockphoto
Vasussa keskustellaan lapsesta ja hänen kehityksestään. Kuva: iStockphoto

Entä tiedätkö, kuka kumma on kelto tai elto?

Kun ensimmäinen lapsi aloittaa päivähoidon, arkeen marssii uusia termejä ja kirjainyhdistelmiä. Tulkkausapuna varhaiskasvatuksen asiantuntija Merja Korhonen Vanhempainliitosta.

Mitä tarkoittaa päiväkodin aloituskeskustelu?

Tämä palaveri on päivähoitouran ensimmäinen. Se pidetään hoitosuhteen alussa, mahdollisesti jo ennen ensimmäistä hoitopäivää.

Aiheena hoidon aloitukseen liittyvät tärkeät kysymykset ja paperiasiat: keitä lapsen perheeseen kuuluu, kuka saa hakea lapsen hoidosta, kenelle soitetaan jos lapsi sairastuu? Samalla vanhemmalla on tilaisuus kertoa lapsestaan ja toiveistaan ja hoitajilla tilaisuus kertoa hoitopaikasta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Valmistaudu miettimällä, mikä voisi tukea lapsen sopeutumista hoitoon.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

VASU eli varhaiskasvatussuunnitelma on yhteistyötä kodin ja hoitopaikan välillä

VASU tehdään hoidossa olevalle lapselle yhteistyössä hoitopaikan henkilöstön ja lapsen huoltajien kanssa – tästäkään palaverista ei siis auta luistaa. VASU on ollut päiväkodeissa yleisesti käytäntönä jo vuosia, ja varsinainen velvoite siitä tulee uuden varhaiskasvatuslain myötä elokuussa 2017.

VASU-keskusteluun sovitaan aika ensimmäisten hoitoviikkojen tai -kuukausien jälkeen, kun päivähoitoarjesta on jo kertynyt kokemusta. VASU päivitetään vähintään vuosittain.

Aiheena lapsen arjen sujuminen kotona ja hoidossa. Palaverissa keskustellaan lapsen yksilöllisestä kehityksestä ja mahdollisesti asetetaan tavoitteita tai toiveita jatkosta. Pienempien lasten kohdalla painottuvat perushoitotilanteet kuten päiväunet ja ruokailut, isompien kohdalla voidaan pohtia esimerkiksi kaverisuhteita tai koulunkäyntivalmiuksia.

Valmistaudu täyttämällä keskusteluun liittyvä kaavake ja pohtimalla aiheita etukäteen. Pysy kohtuudessa: palaveriin voi kuulua lapsen vessakäyntien sujuvuus tai siirtyminen lusikasta haarukkaan, toive lapsen koodaustaidoista ei.

Hoitopaikan henkilökunta – keitä siihen kuuluu?

LTO eli lastentarhanopettaja vastaa päiväkodissa kasvatus- ja opetustyöstä. Lastentarhanopettaja voi toimia myös päiväkodin johtajana. Jokaisessa hoitoryhmässä tulee olla ainakin yksi lto 21 lasta kohden.

Lastenhoitaja on lapsen hoitamiseen ja kasvatukseen osallistuva vastuullinen henkilö, joka voi olla koulutukseltaan lähihoitaja tai lastenohjaaja.

KELTO eli kiertävä erityislastentarhanopettaja vierailee päivähoitoryhmässä säännöllisesti. Kelton tehtävänä on yhdessä lastentarhanopettajan kanssa arvioida ryhmän lasten erityisen tuen tarvetta.

ELTO eli erityislastentarhanopettaja voi olla pysyvästi osa päivähoitoryhmän henkilökuntaa, jos ryhmässä on erityistä tukea tarvitsevia lapsia.

RELTO eli resurssierityislastentarhanopettaja on harvemmin käytetty titteli. Sillä tarkoitetaan erityislastentarhanopettajaa, joka ohjaa muita työntekijöitä erityispedagogisessa havainnoinnissa ja arvioinnissa. Lisäksi hän muokkaa oppimisympäristöä ja toimintatapoja tuen tarpeessa oleville lapsille sopiviksi.

Päiväkotiapulaisia oli aiemmin enemmän, mutta nykyään avustavan henkilökunnan määrää on leikattu. Päiväkodissa voi työskennellä myös ryhmä- tai henkilökohtaisia avustajia, keittiöhenkilöstöä ja siistijöitä.

Päivähoitomuodot: mitä on tarjolla?

Päiväkoti voi olla kunnan, yksityinen tai ostopalvelupäiväkoti. Ostopalvelupäiväkodissa kunta ostaa päivähoitopaikkoja yksityiseltä yritykseltä, ja hoitomaksu perheelle on sama kuin kunnan päiväkodissa.

Perhepäivähoidossa perhepäivähoitaja eli PPH hoitaa pientä lapsiryhmää joko omassa kodissaan tai lapsen kodissa.

Ryhmäperhepäiväkoti on hoitopaikka, jossa perhepäivähoitajat työskentelevät kunnan tiloissa.

Kolmiperhepäivähoidossa hoitaja hoitaa eri perheiden lapsista koostuvan hoitoringin lapsia ja hoitopaikkana on vuorotellen kunkin lapsen koti. Perhepäivähoitokin voi olla joko kunnallista, yksityistä tai ostopalveluna toteutettua.

Sisältö jatkuu mainoksen alla