Kuva: Milka Alanen
Kuva: Milka Alanen

Maria Veitola kaipaa isäänsä ja kertoo pojalleen tarinoita vaarista.

"Isäni kuoli tänä keväänä. Olin äitinä taas uuden tilanteen edessä. Pelkäsin, että alkaisin höpistä pojalleni taivaan porteista tai jostakin muusta, mihin en itsekään usko. Joskus vaikeissa tilanteissa on helpompaa sepittää lapselle satuja kuin olla rehellinen.

Olimme kyllä käsitelleet vaarin sairastamista. Kävimme vanhempieni luona usein, ja poika ymmärsi, ettei vaari ollut kunnossa.

Lapsi kysyi usein, milloin vaari tulisi terveeksi. Vastasin, ettei todennäköisesti koskaan, koska joskus ihmiset ovat niin vanhoja ja sairaita, etteivät he parane. Erään keskustelun jälkeen lapsi totesi 'sitten vaari varmasti kuolee'. Purskahdin itkuun, eikä lapsi onneksi kysynyt, mitä kuoleminen tarkoittaa.

Kun kerroin pojalle, että vaari on kuollut, hän jatkoi ajamista legoautollaan. Kysymykset tulivat seuraavina päivinä. Mitä tarkoittaa, että on kuollut? Missä vaari on?

Äiti mennäänkö ostamaan sinulle mansikoita? Niistä tulee varmasti parempi mieli.

Vastasin sen minkä tiedän: Kuolema on sitä, että elämä loppuu. Vaari ei ole tulossa takaisin. Vaarin ruumis on arkussa odottamassa muistojuhlaa. Tästä lähtien hän elää muistoina ja rakkautena ajatuksissamme ja sydämissämme.

Lapsi suhtautui kuolemaan kuin mihin tahansa uuteen, abstraktiin asiaan. Hän tokaisi eri tilanteissa 'Minun vaari on kuollut' ja tarkkaili ihmisten ilmeitä.

Oivalsin, ettei poika edes tiennyt, minkä tunnetilan asia kuolema oli. Hän yritti muodostaa käsitystä siitä muiden ihmisten reaktioiden kautta. Pitikö vaarin kuolemasta olla iloinen vai surullinen?

Minä itkin harva se päivä lapsen nähden ja kerroin ikävöiväni isääni. Eräänä iltana pitsalla ollessamme kyyneleeni alkoivat taas valua. En ehtinyt selittää mitään, kun lapsi jo sanoi: 'Äiti minä voin olla sinun kaveri, nyt kun sinulla ei ole enää vaaria kaverina.' Toisena päivänä hän kommentoi itkuani: 'Äiti mennäänkö ostamaan sinulle mansikoita? Niistä tulee varmasti parempi mieli.'

Isäni suuri murhe oli, että poikani ei tule juurikaan muistamaan häntä.

En tiedä vielä, miten selviän tästä surusta. Jotenkin on pakko. Melkein nelivuotias tarjoaa minulle parasta tukea juuri nyt. Hän suhtautuu kuolemaan mutkattomasti, osoittaa empatiaa pussailemalla ja halaa minua päivittäin läkähdyksiin.

Isäni suuri murhe oli, että poikani ei tule juurikaan muistamaan häntä. Minäkin suren sitä. Mutta olen luvannut isälleni, että kerron tarinoita hänestä pojalleni. Olen jo aloittanut. Puhumme joka päivä vaarista.

Minua lohduttava ajatus on se, että rakkaan isäni elämä jatkuu DNA:n muodossa pojassani. Onneksi minulla on hänet."

Meidän Perhe 05/2016

Maria Veitola on 43-vuotias toimittaja, jonka perheeseen kuuluvat mies ja keväällä 2012 syntynyt poika Taisto. Kesällä he menevät pojan haaveilemalle höyryjuna-ajelulle.

Muistoja vain

Maria Veitolan kolumni: Valtava ikävä isää

Osanotto suruusi.Omat lapseni eivät nähneet äitiäni ja isäni nukkui pois nuorimman ollessa vajaan vuoden.Olen onnellinen, että edes isäni ehti nähdä lapseni.Kerron vanhemmistani silloin tällöin, mutta suurimman oppini siirrän lapsilleni auttamalla heitä kasvamaan positiivisiksi ja vahvoiksi aikuisiksi.Kummatkin taidot opin vanhemmiltani.
Lue kommentti

Tutkimuksessa oli mukana yli 240 000 suomalaistyttöä. HPV-rokotteen haitoista esitetyt huolet eivät tutkimuksen valossa pidä paikkaansa.

Tällä viikolla julkistettu laaja suomalaistutkimus osoittaa, että väitteet HPV-rokotteen vaarallisuudesta eivät pidä paikkaansa.

HPV-rokote ehkäisee papilloomaviruksen aiheuttamia syöpiä, kuten kohdunkaulan syöpää. Se otettiin mukaan kansalliseen rokotusohjelmaan viisi vuotta sitten, ja se annetaan ilmaiseksi 11–12-vuotiaille tytöille.

Jotkut suomalaisvanhemmat ovat kertoneet julkisuudessa tapauksista, joissa lapsi on sairastunut hankalaan oireyhtymään rokotuksen saamisen jälkeen. Ajallinen yhteys ei kuitenkaan vielä tarkoita, että asioilla olisi syy-yhteys. 

Tutkimuksessa verrattiin rokotettujen tyttöjen sairaustilannetta rokottamattomiin. Aineisto oli erittäin laaja: mukana oli 240 605 suomalaistyttöä, joista yli puolet otti rokotteen. Tutkimuksessa etsittiin rokottamisen yhteyttä 38 erilaiseen sairauteen, esimerkiksi krooniseen väsymysoireyhtymään ja monimuotoiseen paikalliseen kipuoireyhtymään.

”Mukaan valikoitiin sairauksia, joiden kohdalla on esitetty epäilyjä, että rokottaminen saattaisi lisätä niiden esiintymistä”, kertoo yksi tutkimuksen tekijöistä, THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek Helsingin Sanomien haastattelussa.

Tulos oli, että rokotuksen saaneilla ei ollut merkitsevästi suurempaa riskiä sairastua näihin sairauksiin kuin samanikäisillä rokottamattomilla tytöillä.

Pojillekin rokotus?

Parhaillaan pohditaan, pitäisikö myös poikien HPV-rokotukset ottaa mukaan kansalliseen rokotusohjelmaan. Papilloomavirusinfektio on yhteydessä paitsi kohdunkaulan syöpään myös erilaisiin suun ja kurkun, peräaukon ja peniksen alueen syöpiin.

Tampereen yliopiston tuore tutkimus osoittaa, että sekä tyttöjä että poikia rokottamalla saataisiin nopeasti aikaan laumasuoja, joka auttaisi ehkäisemään papilloomaviruksen aiheuttamia syöpiä koko väestön tasolla.

Slime, jonka voi syödä! Se on helppo tehdä vain kolmesta raaka-aineesta. 

Tarvitset:

  • 100 g vaahtokarkkeja
  • 1 dl maissitärkkelystä
  • 1 tl kookosöljyä

Tee näin: 

  1. Kaada kaikki ainekset astiaan.
  2. Kuumenna mikrossa täydellä teholla 30 sekuntia.
  3. Sekoita ensin lusikalla ja sitten käsin. 

Videolta näet, miten ainekset sekoittuvat slimeksi mikrottamisen jälkeen.

Huom! Vaahtokarkkislime on mahtavan venyvää ja erittäin, erittäin sitkeää. Pidä se siis etäällä esimerkiksi sohvasta ja hiuksista.

Jos et – jostain syystä – halua sittenkään syödä limaa, on sen paikka biojätteessä. Lima irtoaa ihosta märällä kädellä, ja jämät lähtevät hyvin vedellä ja saippualla.