Kuva: Anna Huovinen
Kuva: Anna Huovinen

Mikä on sinun kasvatukseen liittyvä lempilauseesi? Tuottaja Ulla Ahvenniemi kertoo omastaan.

Minulla on kasvatukseen liittyvä lempilause. Se ei ole lempilauseeni siksi, että se tekisi minut viisaammaksi, vaan siksi, että se huojentaa.

Lempilauseeni on rutiinit on tehty rikottaviksi. Rutiinit on tehty rikottaviksi, sanon itselleni, kun jonakin sunnuntaina syömme aamupalaa lounasaikaan enkä edes ehdota lapsille ulos menoa, koska saattaa ehkä sataa. Rutiinit on tehty rikottaviksi, mietin kesälomalla, kun lasten karkkipäivä jatkuu viidettä päivää ja nukkumaanmeno siirtyy koko ajan vähän myöhemmäksi.

 

Sitten on lauseita, jotka eivät huojenna vaan pistelevät vähän. Niitä toistelen, koska haluaisin muistaa ne.

Kiire on oma vika. Kun taas myöhästymme päiväkodista tai bussista, on raukkamaista urputtaa lapselle, että kun laitoit ne saappaat niin hitaasti ja pitikö se pehmokoira vielä hakea. Minun vikani, varasin liian vähän aikaa.

Valitse taistelusi. Tässä olen kehittynyt. Kulkekoon sitten yläkouluun nilkat paljaiksi jättävissä varrettomissa sukissa. Mutta somessa roikkuminen teiniltä loppuu iltakymmeneen.

Sinun arkesi on jonkun lapsuus. Lause on jokaisessa Meidän Perhe -lehdessä ja luen sen usein. Joskus siitä tulee epämukava olo. Silloin tiedän, että on aika pelata olohuoneen lattialla Fortunaa, lukea iltasatua kolme lukua, letittää kaksi kertaa kaksi ranskalaista lettiä.

Meidän Perhe 12/2016

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Imetyskouluttajan mielestä monelle äidille on, epäselvää missä he voivat imettää. Vauva.fi:n kyselyyn vastanneet äidit kannattavat lakia.

Kätilö ja imetyskouluttaja Anitta Nykyrin mukaan Suomessa on todellinen tarve laille, jonka mukaan äiti saisi imettää lastaan paikasta riippumatta. Myös suurin osa Vauvan kyselyyn vastanneista haluaisivat turvata julki-imetyksen lailla. 

Nykyri on ollut mukana kansallisessa imetyksen edistämisen seurantaryhmässä. Ryhmä on yhdessä tuottanut imetyksen edistämisen toimintaohjelman vuosille 2018–2022.

– Imettäminen on asia, jota pidetään luonnollisena. Silti imettävä äiti herättää ihmisissä enemmän tunteita kuin vaikka mainoksen vähäpukeinen nainen, Nykyri pohtii.

Nykyrin mukaan useat äidit ovat sitä mieltä, että emme tarvitse lakia turvataksemme niinkin itsestäänselvää asiaa kuin imetys. Samanlaisia mietteitä oli Vauva.fi:n kyselyyn vastanneella äidillä:

”Olen imettänyt molempia paikasta ja ajasta riippumatta, mikäli lapsi on ollut nälkäinen. En yritä piilotella tai peitellä itseäni, mutta siisteillä ja hyvillä imetysvaatteilla siihen ei ole tarvettakaan, koska mitään ylimääräistä ei näy. Tarkoitus on ruokkia lapsi, ei aiheuttaa pahennusta tai saada kanssaihmisiä vaivaantumaan.”

Toisaalta monella äidillä on myös erilainen kokemus julki-imetyksestä:

Lääkärin odotushuoneessa eräs hoitaja koitti kovasti patistaa minua 'auttavaisesti' huoneeseen imettämään käytävällä istumisen sijaan. Vauva suuttui nälkäisenä kun hoitajan kanssa piti väitellä.”

Koen, että periaatteessa voisin imettää julkisella paikalla, mutta se tuntuu hieman epämiellyttävältä. Pelkään, että joku pahoittaa mielensä.”

”Ollaan pyydetty poistumaan paikalta useamman kerran (ostoskeskukset, ravintolat) ja minua on katsottu halveksuvasti.”

Kannusta ja tsemppaa arvostelun sijaan

Nykyrin mielestä moni äiti on epävarma siitä, voiko jossain tietyssä paikassa imettää. Myös sosiaalinen media avaa tilaa imetyskeskustelulle, ja negatiiviset kokemukset tuodaan julki herkästi.

– Suomessa häveliäisyyskulttuuri voi olla osaltaan syynä siihen, että julkisesti imettävää äitiä katsotaan pitkään. Lisäksi imetysluku oli meillä pitkään pieni, joka taas tarkoitti sitä, että imetys ei näkynyt julkisesti juuri ollenkaan, Nykyri pohtii. 

Jotkut Vauvan kyselyyn vastanneista miettivät, pitääkö imettäessä olla hienotunteinen. Kuinka paljon saa näkyä tai kuulua?

Olen peittänyt vauvan pään ettei tissi ole vilkkunut kaikelle kansalle. Vauvaa saa ja pitää syöttää julkisissa tiloissa, mutta hienotunteisesti. Niin, ettei rinta ole siinä kaikkien katseiden alla.”

Olisiko parempi että vauva huutaa nälkäänsä? Minusta se on ihan luonnollinen asia, että vauvaa imetetään silloin kun sillä on nälkä. Niin on ennenkin tehty”, kommentoi eräs lukija.

Nykyrin mielestä julki-imetys tuo äideille mahtavan tilaisuuden vertaistuelle. 

– Haasteet kuuluvat imetykseen. Olisi mahtavaa, jos äidit voisivat arvostelun sijaan tsempata ja kannustaa toisiaan. 

Maailmalla julki-imetys on turvattu lailla muun muassa Australiassa, Britanniassa sekä osassa Yhdysvaltoja. Tämä tarkoittaa, että imettävää äitiä ei saa lain mukaan pyytää esimerkiksi ravintolan vessaan imettämään, vaan äidillä on oikeus imettää lasta ravintolapöydässä.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
Kaija Storbom ja Antti Lindtman Linnan juhlissa 2015. Kuva: Antti Hämäläinen

Pariskunnalle sataa onnitteluja, kun he kertoivat tyttärensä syntymästä sosiaalisessa mediassa.

Kansanedustaja Antti Lindtman, 35, ja hänen puolisonsa Kaija Storbom, 54, ovat saaneet esikoisensa. Pariskunnan tytär syntyi Naistenklinikalla Helsingissä. Lindtman kertoi onnellisesta perhetapahtumasta Instagramissa ja Facebookissa. 

 

Pieni on elämän alku, suuri on vanhempien onni. Tyttö tuli, kaikki hyvin❤️

Henkilön Antti Lindtman (@anttilindtman) jakama julkaisu

– Pieni on elämän alku, suuri on vanhempien onni, Lindtman kirjoittaa kuvansa postauksessa.

– Tyttö tuli, 3440g/50cm. Kaikki hyvin. Elämä on tässä ja nyt.

Pariskunta on puhunut avoimesti siitä, miten vaikeaa lapsen saaminen on heille ollut. Nyt pienelle perheelle sataa onnitteluja myös sosiaalisen median kautta. 

 

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.