Kirjailija Juha Itkosen mielestä elämä lasten kanssa on kuin kiihkeä pyörre.

"Viime kesänä Muumimaailmasta palattaessa sattui pieni episodi Alepassa. Nuorempi pojistani puhui kakkajuttuja kieltämättä varsin suureen ääneen. Kassajonossa muuan vanhempi nainen sitten kertoi minulle, miten lapset tulee kasvattaa.

Kirjoitin tapauksesta kasvatuksen haasteita pohdiskelevan kolumnin. Lehden ilmestymisen jälkeen sain nimetöntä lukijapalautetta suoraan kotiosoitteeseeni.

Oli lokakuu ja maanantai-ilta. Olin juuri hakenut poikani tarhasta ja iltapäiväkerhosta ja riisunut heidät kuravaatteista; seisoin eteisessä rikkinäisen lampun kitsaassa valossa ja luin murskaavan arvion vanhemmuudestani. ”Lapsesi odottavat sinulta johtajuutta ja siinä sinä seisot tumput suorina, pihalla kuin lumiukko."

Tottahan se oli: siinä minä seisoin. Lapset istuivat jo sohvalla ja katselivat televisiota. Tämäkin oli tietenkin esimerkki täydellisestä kelvottomuudestani, olisinhan jo voinut olla lukemassa heille satuja tai pelaamassa heidän kanssaan Afrikan tähteä. Kauppakassit vain olivat vielä purkamatta.

Lattialla sikin sokin kenkiä, pipoja ja lapasia. Ruokaakin oli alettava laittaa, oli päivällisaika. Taas kerran tekemistä oli paljon enemmän kuin aikaa.

Vaikka tämä kuulostaa valitukselta, se ei ole sitä. Rakastan tätä elämänvaihetta. Rakastan sen kokonaisvaltaista pyörrettä. Mieleen tulee runoilija Pekka Kejosen loistava aforismi 60-luvusta: ”En niinkään osallistunut tapahtumiin. Tapahduin itse.”

Suurin piirtein tältä minusta usein tuntuu. Elämä yksinkertaisesti vain tapahtuu minulle, en ehdi suunnitella enkä varsinkaan hallita sitä. Enkä nyt tarkoita, etten yrittäisi.

Pidän päivärytmistä kiinni. Opetan käytöstapoja. Asetan sääntöjä. Vedän niitä rajoja. Tarkistan vanhemman matikanläksyjä, etsin nuoremmalle retkieväitä, tyhjennän tiskikonetta. Ja kaikki nämä asiat tapahtuvat yhtä aikaa, joka päivä, päivästä toiseen.

Käsi sydämelle: kuka isä tai äiti ei toisinaan olisi pihalla kuin lumiukko? Epäilen, että omat vanhempanikin ovat olleet. Koko heidän sukupolvensa, tämä eläkeikään ehtinyt ikäluokka, jolta saamme paitsi korvaamatonta apua myös satunnaista arvostelua yleisestä lepsuudestamme.

Kolme vuosikymmentä sitten he olivat meidän asemassamme, keskellä pyörrettä. He ovat vain unohtaneet sen niin kuin menneet elämänvaiheet unohtaa, enkä nyt aio syyttää heitä siitä. Unohdan aikanaan itsekin.

Mutta juuri nyt arkeni on valtava aalto, jonka mukana kuljen. Pää enimmäkseen vedenpinnan yläpuolella, menossa suurin piirtein sinne minne haluan. Se riittää minulle. Se riittää minun lapsilleni. Olen tästä jokseenkin varma." 

Kirjailija Juha Itkonen, 39, asuu Helsingissä vaimonsa Maijan, 37, ja lastensa Jalon, 9, sekä Unton, 3, kanssa. Itkoselta ilmestyi syyskuussa Otavan kustantamana romaani Ajo.

Juha Itkonen, "Isänä olen välillä ihan pihalla", Meidän Perhe 6/2014

Vierailija

Juha Itkonen: "Isänä olen välillä ihan pihalla"

Lapsena sitä luulee, että vanhemmat ovat haavoittumattomia ja aina kartalla. Luulee, että he ovat jotenkin miettineet asiat valmiiksi. Tuskinpa. Ainakin itse olen jatkuvasti pihalla. Kyllähän monet arjen asiat hoitaa ihan sujuvasti ja vaivatta, mutta lapsi osaa aina yllättää jollain uudella piirteellä, jonka kanssa ei osaa toimia ollenkaan. Usein tulee turvauduttua reaktioihin, joista ei tunne ylpeyttä ja jotka eivät kestä lähempää tarkastelua. Tulee syyllinen olo, koska eihän lapsi ymmärrä,...
Lue kommentti
Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Oletko saanut lapsellesi päivähoitopaikan, joka vastasi perheenne tarpeita? 

Helsinkiläinen äiti kirjoitti Helsingin Sanomien mielipidepalstalla omasta kokemuksestaan päivähoidon toteutumisesta. Maunulalaiselle äidille oli päiväkodin johtajan toimesta ehdotettu osa-aika töitä kokopäiväisten sijaan, sillä ilmeisesti kokopäiväinen hoito olisi täyttänyt päiväkotiryhmää liikaa. Kirjoittajan mukaan monet hänen tuntemansa vanhemmat ovat kokeneet samanlaista kohtelua.

Subjektiivista päivähoito-oikeutta rajattiin laissa vuosi sitten puolipäiväiseksi, mikäli lapsen vanhempi ei opiskele tai työskentele kokopäiväisesti, eikä hoidolle ole muuta erityistä tarvetta. Helsinki päätti olla rajaamatta päivähoito-oikeutta – mutta silti kokopäivätyötä tekevää äitiä kehotettiin keventämään työtunteja. 

Nyt me kysymme teiltä! Kertokaa omat kokemuksenne päivähoidon aloituksesta: Onnistuiko hoidon aloittaminen silloin, kun sille oli tarve? Saitteko juuri sen hoitopaikan, jota haitte? 

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
Kurpitsalle ei maistunut, mutta vieraille varmasti maistuu. Kuva: Maija Koski

Halloween-bileiden näyttävin herkku syntyy helposti ja maistuu myös aikuisille.

Asuimme taannoin vuoden Kaliforniassa ja pääsimme tutustumaan läheltä amerikkalaiseen halloweenin viettoon. Vaikutuksen tekivät paitsi uskomattomat, viikkoja ennen juhlaa viritellyt pihakoristeet, myös juhliin tuodut kekseliäät tarjottavat.

Suosikkimme oli lasten koulun kekkereissä bongattu oksentava kurpitsa, josta riitti nacholastujen kanssa dipattavaa isolle joukolle.
Näyttävä tarjottava valmistuu helposti – ja melkein samalla vaivalla, puuhaan ryhtyessäsi, kaiverrat kurpitsat hienoihin kynttilälyhtyihin.

Oksentavan halloween-kurpitsan resepti on julkaistu alun perin Apukokki maailmalla -keittokirjassa ja -sivustolla.

Tarvikkeet

1 oranssi kurpitsa

maissilastuja

Haluamasi määrä valmista tai itse tehtyä guacamolea

  1. Leikkaa kurpitsan kannan ympäriltä kurpitsan laki irti työntämällä teräväkärkinen veitsi 45 asteen kulmassa sisään. Älä yritä leikata tai sahata kovaa kurpitsankuorta vaan tee aina uusi ja riittävän syvä pisto vanhan viereen, niin monta kertaa, että olet kiertänyt täyden ympyrän, jolloin hattu irtoaa kannasta nostamalla.
  2. Poista kurpitsan siemenet ja kuituinen sisus käsin, jäätelökauhalla tai lusikalla.
  3. Voit halutessasi raaputtaa varovasti osan kurpitsan sisuksesta jäätelökauhalla tai lusikalla muita ruokalajeja varten. Leikkaa kurpitsalle kolmikulmaiset silmät ja hymyilevä suu samalla menetelmällä kuin irrotit hatun.
  4. Aseta kurpitsa tarjottimelle tai isolle, laakealle lautaselle. Lusikoi guacamole kurpitsan päälaesta sisään. Auta tarvittaessa lusikalla, jotta osa tahnasta pääsee valumaan suusta alustalle. Nosta hattu paikoilleen.
  5. Nosta koko komeus tarjoilupöydän keskelle, ja viereen iso kulhollinen nacholastuja.
Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.