Joulu tulee, vaikka lattia on likainen, kirjoittaa lukijakolumnistimme Iisa Haikarainen.


Joululahjat on tilattu nettikaupoista ja joka päivä tuntuu puhelimessa pirahtavan joku saapumisilmoitus. Ainakin kaksi kertaa olen jo onnistunut tilaamaan samat tuotteet eri kaupoista ja joutunut palauttamaan toiset.

Keskimmäisellä on viimeisen keskiyöllä puolinukuksissa tehdyn laskelman mukaan vähemmän lahjoja kuin muilla. Missä välissä ehdin metsästää pojalle vielä paljon puhutun Hulk-kostyymin?

Mies saa tänä vuonna lahjaksi Prismasta ohimennessä napatun t-paidan. Jos olen onnekas löydän vielä siihen mätsäävät sukat seuraavalla kauppareissulla. Joulukortit onnistuin ihme kyllä lähettämään ajoissa ja jopa niillä perinteisillä lasten tonttukuvilla. Kortin oikolukeminen tapahtui kuitenkin liian myöhään ja olemme nyt toivottaneet koko suvulle "Hyvää Jolua sekä onnellista Uutta Cuotta!"

Ihmettelen kovasti, että vuosiluku meni oikein...

Haittaako, jos jouluverhot jäävät vaihtamatta? Haittaako, että lattia on pesty viimeksi viime jouluna? Onko hirveän paha, jos joulupöydän laatikot on napattu suoraan kaupan kylmäaltaasta? Ja kun suolakurkut taas unohtuvat, voimmeko elää ilman niitä vai vieläkö joku aattoaamuna lähtee niitä hakemaan?

Haittaako, ettemme tänäkään vuonna muista ostaa uutta tähteä kuusen latvaan, vaan teippaamme vanhaa hieman lisää? Haittaako, että pukki tulee tänäkin vuonna liian aikaisin, emmekä oikeastaan olleet vielä valmiita? Onko hirveän paha, että adventtikynttelikössä on vain kolme kynttilää, koska yksi katkesi eikä kukaan ole ehtinyt ostamaan uutta?

Mikä se on se joulurauha josta paljon kuulee puhuttavan? Vieraileeko se opiskelijaperheessä, jossa on pieniä lapsia ja stressaantunut äiti (sekä rennommin ottava isä, joka onnistuu stressaamaan äitiä vielä vähän lisää)? Voiko sitä joulurauhaa ostaa jostakin nettikaupasta? Tuleeko se sitten pesemään keittiön lattian, silittämään jouluverhot, paketoimaan ja valmistamaan laatikot? Ja ennen kaikkea: muistaako se kaiken unohtuneen?

Ehkä joulu tulee kuitenkin. Verhoista, laatikoista ja likaisesta lattiasta huolimatta. Siispä tänäkin vuonna sovellan takavuosina ketjukirjeessä saamiani ohjeita; "Kasta villasukka toluun ja heitä sohvan alle. Sammuta valot ja sytytä kynttilöitä." Ja avot! Koti tuoksuu vasta kuuratulta ja ympärillä on ihana, hämärä joulutunnelma!

Kirjoittaja Iisa Haikarainen on joulumuori, opiskelija ja kolmen lapsen äiti.

Haluatko sinä olla seuraava lukijakolumnistimme? Lähetä kirjoituksesi osoitteeseen meidanperhe@sanoma.com. Tekstin pituus on 2 000 merkkiä. Kirjoituksesta maksetaan 20 euron palkkio. Toimitus voi lyhentää ja muokata tekstejä.

Lue lisää lukijakolumneja

Oletko saanut lapsellesi päivähoitopaikan, joka vastasi perheenne tarpeita? 

Helsinkiläinen äiti kirjoitti Helsingin Sanomien mielipidepalstalla omasta kokemuksestaan päivähoidon toteutumisesta. Maunulalaiselle äidille oli päiväkodin johtajan toimesta ehdotettu osa-aika töitä kokopäiväisten sijaan, sillä ilmeisesti kokopäiväinen hoito olisi täyttänyt päiväkotiryhmää liikaa. Kirjoittajan mukaan monet hänen tuntemansa vanhemmat ovat kokeneet samanlaista kohtelua.

Subjektiivista päivähoito-oikeutta rajattiin laissa vuosi sitten puolipäiväiseksi, mikäli lapsen vanhempi ei opiskele tai työskentele kokopäiväisesti, eikä hoidolle ole muuta erityistä tarvetta. Helsinki päätti olla rajaamatta päivähoito-oikeutta – mutta silti kokopäivätyötä tekevää äitiä kehotettiin keventämään työtunteja. 

Nyt me kysymme teiltä! Kertokaa omat kokemuksenne päivähoidon aloituksesta: Onnistuiko hoidon aloittaminen silloin, kun sille oli tarve? Saitteko juuri sen hoitopaikan, jota haitte? 

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
Kurpitsalle ei maistunut, mutta vieraille varmasti maistuu. Kuva: Maija Koski

Halloween-bileiden näyttävin herkku syntyy helposti ja maistuu myös aikuisille.

Asuimme taannoin vuoden Kaliforniassa ja pääsimme tutustumaan läheltä amerikkalaiseen halloweenin viettoon. Vaikutuksen tekivät paitsi uskomattomat, viikkoja ennen juhlaa viritellyt pihakoristeet, myös juhliin tuodut kekseliäät tarjottavat.

Suosikkimme oli lasten koulun kekkereissä bongattu oksentava kurpitsa, josta riitti nacholastujen kanssa dipattavaa isolle joukolle.
Näyttävä tarjottava valmistuu helposti – ja melkein samalla vaivalla, puuhaan ryhtyessäsi, kaiverrat kurpitsat hienoihin kynttilälyhtyihin.

Oksentavan halloween-kurpitsan resepti on julkaistu alun perin Apukokki maailmalla -keittokirjassa ja -sivustolla.

Tarvikkeet

1 oranssi kurpitsa

maissilastuja

Haluamasi määrä valmista tai itse tehtyä guacamolea

  1. Leikkaa kurpitsan kannan ympäriltä kurpitsan laki irti työntämällä teräväkärkinen veitsi 45 asteen kulmassa sisään. Älä yritä leikata tai sahata kovaa kurpitsankuorta vaan tee aina uusi ja riittävän syvä pisto vanhan viereen, niin monta kertaa, että olet kiertänyt täyden ympyrän, jolloin hattu irtoaa kannasta nostamalla.
  2. Poista kurpitsan siemenet ja kuituinen sisus käsin, jäätelökauhalla tai lusikalla.
  3. Voit halutessasi raaputtaa varovasti osan kurpitsan sisuksesta jäätelökauhalla tai lusikalla muita ruokalajeja varten. Leikkaa kurpitsalle kolmikulmaiset silmät ja hymyilevä suu samalla menetelmällä kuin irrotit hatun.
  4. Aseta kurpitsa tarjottimelle tai isolle, laakealle lautaselle. Lusikoi guacamole kurpitsan päälaesta sisään. Auta tarvittaessa lusikalla, jotta osa tahnasta pääsee valumaan suusta alustalle. Nosta hattu paikoilleen.
  5. Nosta koko komeus tarjoilupöydän keskelle, ja viereen iso kulhollinen nacholastuja.
Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.