Vieno-tyttärelle mummola Eva-Riitta ja Matti ”Fredi” Siitosen luona on toinen koti.

Vieno Virtanen oli kaksi viikkoa vanha, kun hän jäi ensimmäistä kertaa yökylään mummolaan. Se oli se päivä, kun isä, ohjaaja-näyttelijä Janne Virtanen oli filmaamassa Käsky-elokuvaa ja äiti, laulaja-näyttelijä Hanna-Riikka Siitonen lauloi Senaatintorilla yhdessä Jari Sillanpään kanssa.

– Vienolla on vauvasta asti ollut mummolassa tuplat kaikesta tarpeellisesta: pinnasängystä, syöttötuolista, leluista, Hanna-Riikka kertoo.

Hanna-Riikka puhui hoitojärjestelyistä vanhempiensa Eva-Riitta ja Matti ”Fredi” Siitosen kanssa jo vuosia ennen Vienon syntymää.

Asiat ehdittiin käydä läpi monta kertaa. Vieno syntyi pitkän odotuksen ja lukuisien epäonnisten yritysten jälkeen.

– Vanhempani näkivät, että äidiksi tuleminen oli minulle tärkeämpää kuin mikään koskaan – ja he ovat nähneet minun toivovan paljon asioita, Hanna-Riikka sanoo ja hymyilee.

Nyt 9-vuotias Vieno on isovanhemmillaan usein kaksi tai kolmekin yötä peräkkäin, koska Uusi päivä -televisiosarjan kuvaukset vievät Hanna-Riikan ja Jannen usein Tampereelle, ja päälle tulevat vielä vanhempien esiintymiskeikat.

Vieno onkin sanonut, että hänellä on kaksi kotia: kotona ja mummolassa.

Äiti osaa kaiken

Hanna-Riikka oli varma, että Eva-Riitta ja Matti tukisivat kaikessa myös Vienon synnyttyä. Hän ei pohtinut hetkeäkään, uskaltaisiko antaa Vienon äitinsä hoitoon.

Ei, vaikka Eva-Riitta sanoi joskus leikillään, ettei itse luovuttaisi vauvaansa kenellekään liki seitsemänkymppiselle.

– Kenelle antaisin lapseni, ellen omalle äidilleni? Luotan äitiin aivan sokeasti: hän osaa kaiken, ehtii kaikkeen ja tekee kotiruokaakin joka päivä. Hän hoitaa minutkin, jos en jaksa.

Kun Hanna-Riikka oli 29-vuotias, häneltä löydettiin kilpirauhassyöpä. Hän on käynyt läpi kaksi syöpäleikkausta. Huoli omasta selviytymisestä on suurin aina, kun hän ajattelee sitä Vienon kannalta. Jokainen vanhempi toivoo lapselleen ennen kaikkea turvaa.

– Olen varmasti kasvattanut osittain tiedostamattani lapsestani pärjääjää. Olen ylpeä hänen itseluottamuksestaan. Ennen kaikkea kyse on hänen omasta luonteestaan. Kun tahtoa kerran on, hän on saanut mennä tilanteisiin, joissa vaaditaan rohkeutta: hän on matkustanut yksin metrolla kouluun ja junalla Tampereelle ja lähtenyt harrastuksiin, joissa ei ole tuttuja.

Nukkumaan kahdeksalta, aina

Keikkatyöläisen arki on pirstaleista. Hanna-Riikka on sen hyväksynyt. Silti hänen on joskus pakko ajaa Tampereelta illaksi Helsinkiin ihan vain suukotellakseen tytärtään, ennen kuin tämän on aika mennä nukkumaan.

– Rakastan lasta niin paljon, että olen hänestä riippuvainen ihan fyysisestikin.

Niin, se Vienon nukkumaanmenoaika: siitä Hanna-Riikka ei tingi, eikä Eva-Riittakaan. Molemmat ovat tiukasti sitä mieltä, että lapsen on oltava sängyssä heti kahdeksan jälkeen, koska uni vaikuttaa niin valtavasti oppimiseen, kehittymiseen ja kaikkeen.

Janne voisi iltavirkkuna vähän joustaakin, mutta kahden naisen rintama on tässä ehdoton.

– Janne on kasvanut eri perheessä ja eri säännöillä, joten hän jää välillä altavastaajaksi. Onneksi isä pehmentää meidän kasvatuskeskustelujamme. Hän on hyväntuulinen ja kaikkien kanssa samaa mieltä ja sanoo, että otetaanpa vähän keksiä.

Kuka määrää säännöistä ja kasvatuksesta, kun Vieno on mummolassa? Lue lisää Meidän Perhe 7/2015 -lehdestä.

Lasten kannattaisi harjoitella useampaa kuin vain yhtä urheilulajia. Yksipuolinen treeni lisää vammoja, sanoo urheilulääkäri Katja Mjøsund.

”Lasten rasitusvammat ovat lisääntyneet, ja niitä tulee entistä nuoremmille, jopa kahdeksanvuotiaille. Yksipuolinen ja äkillisesti kasvava rasitus lisäävät vammoja. Enää lapset eivät juoksentele päivittäin pihapeleissä, vaan treenaavat ohjatusti, tavoitteellisesti ja kovaa muutaman kerran viikossa.

Rapatessa roiskuu, eli kaikkia rasitusvammoja on mahdoton välttää. Niiden määrää voidaan kuitenkin vähentää, ja vakavimmat vammat pitäisi estää kokonaan.

Lajiharjoittelun pitäisi olla nykyistä monipuolisempaa. Monipuolinen treeni kehittää lahjakkuutta yksipuolista harjoittelua paremmin. Jalkapallojunnujen viikoittaisista treeneistä yhdet voisivat olla vaikka telinejumppatreenit. Tanssijat voisivat kokeilla parkouria.

Vaikka tavoite olisi huippu-urheilussa, on hyvä muistaa, että tutkimusten mukaan myöhäinen lajiin erikoistuminen tuo parempia tuloksia aikuisena. Hyvän urheiluseuran yksi tunnusmerkki on se, että se rohkaisee lapsia monipuoliseen liikuntaan ja unohtaa lajimustasukkaisuuden.

Vanhempien kannattaa vaatia lapsilleen koulutettuja, osaamistaan päivittäviä valmentajia.

Monessa lajissa on tapana, että pienempiä, aloittelevia lapsia ohjaavat usein kokemattomimmat valmentajat. Lasten terveyden kannalta tässä piilee vaara.

Rasitusvammojen ehkäisy edellyttää ohjaajilta ymmärrystä lapsen kasvuvaiheista, ja sen tajuamista, ettei lapsi ole miniaikuinen. Lapsella on esimerkiksi luissa kasvutumakkeita, jotka tietyissä kasvun vaiheissa kestävät varsinaista luuta huonommin rasitusta ja ovat alttiimpia vammautumaan.

Esimerkiksi kantapää on arassa vaiheessa kahdeksan–kymmenvuotiaana ja polven alapuolinen sääriluu 12–14-vuotiaana. Valmentajien pitäisi osata suunnitella harjoitukset siten, että esimerkiksi kahdeksan–kymmenvuotiaiden treeneissä ei olisi liikaa kantapäätä kuormittavia hyppyjä kovalla alustalla.

Vanhempien kannattaa vaatia lapsilleen koulutettuja, omaa osaamistaan päivittäviä valmentajia. Lajiliittojen puolestaan pitäisi huolehtia myös aloittelevien valmentajien riittävästä koulutuksesta.

Lievimmät rasitusvammat ovat kasvutumakkeiden ärsytyksiä, jotka rauhoittuvat viikossa, vakavimmat rasitusmurtumia. Yleensä lapsi paranee vammoista hyvin, mutta luutumatta jäänyt rasitusmurtuma voi vaivata aikuisenakin.

Kipu ei kuuluu liikkumiseen.

Vanhemman tehtävä on ohjata lasta kuuntelemaan kehoaan. Kipu ei kuuluu liikkumiseen. Jos liike tekee kipeää, tekniikka vaatii hiomista tai keho lepoa.

Vammojen pelossa ei kuitenkaan pidä kieltää liikuntaa tai urheilua. Lapsen normaali, terve kehitys ja kasvu vaativat päivittäistä liikuntaa. Liikkumattomuus on lapselle huomattavasti isompi haitta kuin rasitusvamma."

Liikuntalääketieteen erikoislääkäri Katja Mjøsund on monen huippu-urheilijan omalääkäri sekä suosittu lasten ja nuorten urheilulääkäri.

Meidän Perhe 5/2018

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Uudessa lastensairaalassa ei nähdä patjoja lattialla, sillä vanhemmilla on tilaa viettää aikaa lastensa luona ja jäädä yöksikin.

Vastikään valmistuneet uuden lastensairaalan tilat Helsingin Meilahdessa luovutettiin tänään Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirille. Pääsimme ensimmäisten joukossa tutustumaan uuteen sairaalaan. Tässä kiinnostavimmat yksityiskohdat!

1. Vihdoin tilaa vanhemmille

Tässä sairaalassa ei nähdä patjoja lattialla, sillä vanhempien yöpymiselle lastensa luona on varattu tarkoituksella tilaa. Vuodeosaston huoneisiin tulee vuodesohva ja teho-osastonkin huoneisiin lepotuoli, jossa vanhempi voi halutessaan viettää yön. Teho-osastolla on myös vanhemmille tarkoitettu olohuone. 

Kolmannes uuden lastensairaalan potilaista tulee HUS:n sairaanhoitopiirin ulkopuolelta. Esimerkiksi elinsiirtopotilaat ja heidän vanhempansa viettävät sairaalassa pitkiäkin aikoja. Siksi vanhemmille on osastolla jopa pyykinpesumahdollisuus.

Vuodeosaston huoneisiin odotetaan vielä sänkyjä. Vanhempaa varten huoneisiin tulee vuodesohva. Yöpöytänä toimii pieni jääkaappi, jossa voi säilyttää omia eväitä. Kaikissa vuodeosaston huoneissa on ikkuna.
Vuodeosaston huoneisiin odotetaan vielä sänkyjä. Vanhempaa varten huoneisiin tulee vuodesohva. Yöpöytänä toimii pieni jääkaappi, jossa voi säilyttää omia eväitä. Kaikissa vuodeosaston huoneissa on ikkuna.

Uudessa lastensairaalassa toimii Suomen suurin lasten päivystys, jossa käy noin 40 000 potilasta vuodessa. Päivystysosastolla on 12 seurantahuonetta, joissa vanhempi voi niin ikään olla lapsen kanssa yön yli.

Päivystyksen seurantahuoneissa annetaan esimerkiksi nesteytyshoitoa vatsataudin sitä vaatiessa. Myös tänne vanhempi voi jäädä lapsensa kanssa.
Päivystyksen seurantahuoneissa annetaan esimerkiksi nesteytyshoitoa vatsataudin sitä vaatiessa. Myös tänne vanhempi voi jäädä lapsensa kanssa.

2. Ajatukset pois sairastamisesta

Kun sairaalaan tuleva lapsi odottaa vuoroaan, hän saa valita kuudesta Avatar-elokuvan eläinhahmosta mieleisensä, ja saa hahmon mukaisen rannekkeen. Hahmo kutsuu lasta odotustilan näytöllä, kun on hänen vuoronsa. 

Pienet, lapsenomaiset asiat hälventävät epäilemättä jännitystä ja saavat ajatukset sairaalan tulon syystä hetkeksi muualle.

Pääaulan multimediaseinälle voi skannata lasten piirustuksia.
Pääaulan multimediaseinälle voi skannata lasten piirustuksia.

Jokaisessa sairaalan kerroksessa on lapsille leikkihuone ja laboratorion odotustilassa lisäksi sisarushuone, jossa testeihin tulleen sisarukset voivat odotellessaan leikkiä tai katsella meriakvaarion kaloja.

Lastensairaala on saanut lahjoituksina runsaasti leluja ja kirjoja sekä taidetta.

Laboratorion odotustiloissa on meriakvaario, jonka toisella puolella on sisarushuone testeihin tulevan lapsen perheenjäsenille.
Laboratorion odotustiloissa on meriakvaario, jonka toisella puolella on sisarushuone testeihin tulevan lapsen perheenjäsenille.

Sairaalamaisuutta hälventävät muun muassa erilaiset grafiikat käytävillä, seinillä ja hisseissä.
Sairaalamaisuutta hälventävät muun muassa erilaiset grafiikat käytävillä, seinillä ja hisseissä.

3. Muumien viisaudet

"Kaksi karamellia lasketaan kai yhdeksi, jos ne ovat tarttuneet toisiinsa." Tämä Pikku Myyn ajatelma korostaa uuden lastensairaalan kahvilan seinää. 

Vastaavia Muumi-kirjoista tuttuja viisauksia voi lukea seiniltä suomen lisäksi ruotsiksi ja englanniksi. 

Itse Muumeja lastensairaalan seinillä ei nähdä, muita hahmoja kylläkin. Sairaalan sisustuksesta ja ilmeestä ei haluttu tehdä liian lapsekasta, sillä osa potilaista on teini-ikäisiä.
Itse Muumeja lastensairaalan seinillä ei nähdä, muita hahmoja kylläkin. Sairaalan sisustuksesta ja ilmeestä ei haluttu tehdä liian lapsekasta, sillä osa potilaista on teini-ikäisiä.

Uusi lastensairaala sai käyttöoikeuden Muumi-kuvituksiin ja -kertomuksiin lahjoituksena Moomin Charactersilta. Yrityksen taiteellinen johtaja Sophia Jansson totesi lastensairaalan luovutustilaisuudessa, että toivoo kuvien ja tekstien ruokkivan lasten mielikuvitusta ja muistuttavan leikistä sekä sairaalan ulkopuolisesta elämästä. 

Sairaalan kahvila odottaa vielä "Muumimamman pannareita" hyllyilleen.
Sairaalan kahvila odottaa vielä "Muumimamman pannareita" hyllyilleen.

Muumi-kirjoista tuttu maisema ottaa vastaan päivystyksessä. Tälle seinälle tulevat ilmoittautumisautomaatit.
Muumi-kirjoista tuttu maisema ottaa vastaan päivystyksessä. Tälle seinälle tulevat ilmoittautumisautomaatit.

4. Voimaa väreistä

Uuden lastensairaalan tilat ovat hillityn värikkäitä, valoisia ja selkeitä. Auloista ja odotustiloista tulee mieleen ennemmin tyylikäs lääkäriasema kuin perinteinen sairaala.

Sisustuksen teemat ovat meri ja saaristo. Jokaisella kerroksella on oma nimensä, ja kunkin kerroksen aulalla ja hoitaja-asemalla on oma tunnusvärinsä.

Uuden lastensairaalan kerrokset ovat Meri, Ranta, Viidakko, Metsä, Laakso, Taika, Vuori, Avaruus ja Tähti.
Uuden lastensairaalan kerrokset ovat Meri, Ranta, Viidakko, Metsä, Laakso, Taika, Vuori, Avaruus ja Tähti.

Uuden lastensairaalan suunnitelleet arkkitehdit halusivat jo julkisivun kertovan, että kyseessä on lastensairaala. Siksi julkisivussa on käytetty paljon värejä. Kaarevan julkisivun värilliset lasilevyt näyttäytyvät aina hieman erilaisia vuodenajasta ja katsomispaikasta riippuen.
Uuden lastensairaalan suunnitelleet arkkitehdit halusivat jo julkisivun kertovan, että kyseessä on lastensairaala. Siksi julkisivussa on käytetty paljon värejä. Kaarevan julkisivun värilliset lasilevyt näyttäytyvät aina hieman erilaisia vuodenajasta ja katsomispaikasta riippuen.

Uusi lastensairaala otetaan käyttöön syyskuussa. Sen rakennuskustannukset olivat 168 miljoonaa euroa, joista reilut 38 miljoonaa katettiin lahjoituksin. 

Kuuden jalkapallokentän kokoinen sairaala

  • Lastensairaalassa on 8 maanpäällistä kerrosta, 1 kellarikerros ja konehuonekerros.
  • Sairaalassa on yhteensä 2 069 huonetilaa, joista 12 on leikkaussaleja ja 16 tehohoitoyksikköjä. Potilashuoneita on 118 ja vastaanotto- tai kuntoutustiloja 220.
  • Kokonaispinta-ala on on 48 000 neliötä, mikä vastaa kuutta jalkapallokenttää. Tilavuus on 230 000 kuutiota, eli sairaala on yli kahden Eduskuntatalon kokoinen.
  • Lastensairaalan päivystyksessä käy vuosittain arviolta 40 000 potilasta, ja vuodeosastolla yöpyy joka yö vähintään sata lasta.
  • Sairaalan budjetti oli 160 miljoonaa euroa, jonka päälle tuli 15 miljoonaa euroa Husin toivomia lisätöitä. Budjetista noin 38 miljoonaa euroa tuli lahjoituksina.
  • Rakentaminen alkoi elokuussa 2014, ja sairaala luovutettiin Husille huhtikuussa 2018. Pääurakoitsijana toimi rakennusyhtiö SRV. 
Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.