Äidiksi tulo aktivoi lapsuudesta tuttuja tapoja – ja herättää joskus vaikeitakin tunteita.

1. Löydä paikkasi sukupolvien ketjussa

Kun sylissä on oma vauva, jostain syvältä nousee yhtäkkiä mieleen tuttu iltalaulu, äidiltä opittu. Kielen päälle putkahtaa hellittelysanoja vuosien takaa.

Äidiksi tulo aktivoi lapsuudesta tuttuja tapoja. Niihin voi liittyä hyviä muistoja, lämmintä hoivaa ja turvaa. Äidiksi tultuaan nainen voi nähdä selvemmin paikkansa sukupolvien ketjussa.

Parhaimmillaan voit ammentaa suvun henkisestä perinnöstä voimaa ja aineksia muuttuvaan minäkuvaan. En ole yksin ja ensimmäisenä tässä uudessa tilanteessa! Nyt on minun vuoroni antaa lapselleni sitä lempeyttä ja huolenpitoa, jota olen itse pienenä saanut. Oma äiti on monelle naiselle tärkeä tuki. Noin puolet lapsiperheiden äideistä kokee olevansa erittäin läheinen äitinsä kanssa.

2. Mummit ja mammat tutuiksi

Teini on usein ärtynyt äitiinsä, oli tämä millainen hyvänsä. Vihaisuus on osa irtautumista. Aikuisena voi jo päästä tunteen yli ja ymmärtää äitiä uudella tavalla.

Miksi äiti on niin iloton ja kireä? Miksi hän on hapan, kun tytär käy vauvansa kanssa kahviloissa ja tapaa ystäviä?

Keskustele äitisi ja suvun naisten kanssa. Millaisia mahdollisuuksia äidilläsi aikoinaan oli? Miten häntä kasvatettiin?

Naisen malli siirtyy sukupolvelta toiselle usein tiedostamatta. Moni edellisten ikäluokkien naisista on saanut vahvan naisen mallin. Naisten on pitänyt pärjätä ja olla tasa-arvoisia, mutta myös uhrautua ja palvella muita. Tämä näkyy työpaikoilla ja perheiden työnjaossa. Naiset kantavat edelleen päävastuun perheestä ja kodista.

Nuori feministikin saattaa äidiksi tultuaan alkaa tiedostamattaan toteuttaa kulttuurisia odotuksia. Rooleja on siksi hyvä pohtia, myös puolison kanssa.

3. Varo täydellisyyden ansaa

Joskus äitisuhde on niin kipeä, ettei sitä halua ajatella. Äiti joi, oli etäinen, ilkeä tai väkivaltainen. Tai äiti oli onneton ja häntä piti suojella.

Tyttö on voinut joutua kantamaan liian suurta vastuuta ja jäänyt vaille hoivaa. Aikuisena hän ajattelee uhmakkaasti: vaikka lapsuuteni oli huono, minä ainakin saan onnellisen perheen.

Tässä piilee vaara. Jos odottaa perheen perustamisen parantavan haavat, saattaa tiedostamattaan toivoa lapsiltaan huolenpitoa ja roolit vääristyvät. Tai sitten asettaa itselleen liian suuria vaatimuksia: minäpä olenkin äitinä täydellisen lempeä ja hyvä.

Epäonnistuminen mahdottomassa tehtävässä johtaa pettymykseen ja vihaan. Perhe-elämä ei korjaa tyytymättömyyttä itseen, ja kielteinen kierre jatkuu.

Jotta ei siirtäisi kipukohtiaan eteenpäin, ne kannattaa tiedostaa ja kohdata. Hae apua vaikeisiin tunteisiin terapeutilta. Lohdullista on, että hyvin moni jakaa samantapaisia tunteita. Suhde äitiin tai omaan äitiyteen on harvoin täysin ongelmaton.

4. Vedä rajat

Jos perityt tavat ärsyttävät, mieti suhdettasi äitiisi. Hiertääkö jokin välejänne? Joskus ärsytys kertoo rajojen epäselvyydestä. Miten kiinni olen äidissä, onko minulla ollut tilaa kasvaa?

Jokaisen naisen on aikuistuessaan irtauduttava äidistään. Erityisen hankalaa se voi olla kilteille tytöille, joiden suhde äitiin näyttää ristiriidattomalta. Tytär voi pyrkiä aikuisenakin miellyttämään  ja todistamaan, että pärjää.

Liian tiivistä suhdetta voi olla vaikea kyseenalaistaa. Eihän rakasta äitiä sovi arvostella.

Isoäidit haluavat usein olla mukana tukemassa nuorta perhettä, ja siitä on parhaimmillaan iloa kaikille. Osallistumisen tapojen täytyisi kuitenkin tuntua kaikista hyvältä.

5. Et ole äitisi kopio

Väsynyttä marttyyrin huokailua. Tapa kurtistaa kulmia, kun lapsi kiukuttelee. Vahingossa möläytetty ankeuttava fraasi: Itku pitkästä ilosta.

Joskus äidiltä perityissä eleissä, ilmeissä ja sanoissa onkin ikävämpi sävy. Ne voivat ärsyttää ja suututtaa eikä niitä haluaisi toistaa. Voi ei, alan kuulostaa ihan äidiltäni! Eihän minusta tällaista pitänyt tulla.

Voit lohduttautua sillä, että vaikka äänenpainot periytyisivätkin, kukaan ei ole äitinsä kopio – ei hyvässä eikä pahassa. Vanhemmuutta muovaavat niin oma persoona, elämänvalinnat kuin ympäröivä yhteiskunta. Oma tapasi olla äiti kypsyy ajan kanssa.

Asiantuntija: VTL, toiminnanjohtaja Helena Palojärvi, Naistenkartano ry

Anna Tommola: Ihan kuin äidin suusta, Vauva 5/2015

Lue lisää:

Tunnemyrsky valmistaa äitiyteen

Ethän anna lapsesi nimitellä ketään vammaiseksi edes huumorin nimissä, äläkä tee niin itsekään.

Senkin separi. Kääpiö. Autisti, asperger, ADHD.

Ethän anna lapsesi nimitellä ketään näin edes huumorin nimissä, äläkä tee niin itsekään. Vitsikkääksi tarkoitettu kielenkäyttö loukkaa noin 15:tä prosenttia maailman väestöstä.

Vammainen ei ole haukkumasana. Esimerkiksi kehitysvamma tarkoittaa vammaa, joka vaikuttaa ihmisen kykyyn oppia. CP-vamma on pysyvä vaurio aivoissa. Se voi vaikeuttaa puhumista ja liikkumista ja aiheuttaa pakkoliikkeitä. Kääpiöitä taas on vain saduissa. Poikkeuksellisen lyhyttä aikuista sanotaan lyhytkasvuiseksi.

Jokaisesta ihmisestä tulisi käyttää sitä sanaa, mitä hän itse itsestään.

Mieti, millaista mallia näytät erilaisuuden kohtaamisessa. Lapsen eteen voidaan tuoda vihreä mies, jonka lapsi hyväksyy varauksetta. Samalla tapaa lapsi suhtautuu vammaiseen ihmiseen, ellei vanhempi näytä hänelle toisenlaista mallia.

Lapsi on luonnostaan utelias ja haluaa tietää, miksi kadulla vastaan tulevalla ihmisellä on vaikkapa hengityskone tai miksi hän on niin lyhyt. Jos vanhempi hyssyttelee ja vaientaa lapsen kysymykset, hän osoittaa käytöksellään, että vammaisessa ihmisessä on jotain outoa ja pelottavaa.

Lapselle voi kertoa, että ilman hengityskonetta tämä ihminen ei voi hengittää. Tai ihminen on lyhyt, koska hänellä on ehkä vamma. Vaikka hän on pienikokoinen, hän on aikuinen. Ihan samalla lailla kuin jollakin on punainen tukka ja toisella musta, yksi on lyhyt ja toinen pitkä. Ihmiset ovat erilaisia.

Jos vanhempi ei tiedä, mistä on kyse, hän voi luvata ottaa asiasta selvää. Joskus voi olla luontevaa kysyä vammaiselta suoraan. Monet vastaavat mielellään lapselle, mutta ketään ei voi velvoittaa vammansa tiedottajaksi.

Sääli on alentavaa, eikä kukaan halua sitä osakseen.

Puhu mieluummin yhtäläisyyksistä kuin eroista. Kovin helposti tulemme korostaneeksi erilaisuutta: vammainen lapsi tarvitsee avustajaa syömiseen, ja näkövammainen kuuntelee kirjaa lukemisen sijaan.

Lapset ovat kuitenkin ennen kaikkea lapsia, ja vammaiset lapset ovat paljon muutakin kuin vammansa. He leikkivät, käyvät koulua ja oppivat. He harrastavat, fanittavat ja ihastuvat.

Monella aikuisella on ikävä tapa kohdella esimerkiksi kehitysvammaisia ylhäältä alaspäin. Sanojen lisäksi aikuisen puheen sävy välittyy lapselle. Sääli on alentavaa, eikä kukaan halua sitä osakseen.

Ennakkoluulot hälvenevät, kun vamman takaa paljastuu tavallinen tyttö tai poika. Yhteisiä leikkejä löytyy aina. Kun esimerkiksi CP-vammainen Konsta ei osannut vielä kävellä, muut lapset alkoivat matkia häntä ja hippaa mentiin käteen nojaten ja peffaa vetämällä. Siinä hipassa Konsta oli nopein.

Heini Saraste on tehnyt Kynnys ry:n kanssa lapsille tarkoitetun Voihan vammainen -kuvasanakirjan vammaisuudesta.

Meidän Perhe 4/2018

Mitä teilä syödään vappuna? Kokosimme parhaat vinkit.

1. Kakkaemojimarengit

Kikkareen muotoiset kaakaomarengit ovat hauskaa tarjottavaa ja maistuvat ihanilta. Kun teet marengin huolellisesti, on loppu helppoa. 

2. Kakkaemojikuppikakut

Vielä marenkeja helpommin syntyvät kuppikakut, joiden vaikutus tarjoilupöydässä on yhtä ilahduttava. Tee kuppikakut valmismuffineista tai leivo ne itse. Kuorrute valmistuu nopsasti tuorejuustosta ja suklaasta. 

Kuva: Soile Saarelainen
Kuva: Soile Saarelainen

3. Popcornkakku

Tämä popcornkakku on valmistettu alun perin synttäreille, mutta se toimii yhtä hienosti vappupöydän hittijälkkärinä. Valmistukseen ei tarvita uunia, vaan se saa jähmettyä jääkaapissa muutaman tunnin tai yön yli ennen tarjoilua. 

Kuva: Pia Inberg
Kuva: Pia Inberg

4. Minihodarit

Mitä olisi vappu ilman hodareita? Tee ne joko lihaisina tai vegenä ja viimeistele halutessasi itse tehdyllä ketsupilla. Kaupankin kelpaa. 

Kuva: Päivi Ristell
Kuva: Päivi Ristell

5. Paras perunasalaatti

Nakkien perinteinen kaveri on perunasalaatti, jonka voi valmistaa sopivaksi myös kaikkein pienimmille vappuvieraille. 

Kuva: Päivi Ristell
Kuva: Päivi Ristell

6. Nakkipitsa

Lapsivieraat ovat siitä kiitollista sakkia, että tietyt ruuat toimivat aina. Nakkipitsa on yksi niistä, ja se sopii erinomaisesti myös vapun juhlapöytään.

Kuva: Pia Inberg
Kuva: Pia Inberg

7. Suklaapullavuori

Jos munkit tuntuvat tylsältä vaihtoehdolta, leivo suklaapullia. Ne voit koristella värikkäillä nonpareilleilla villiin vappuun sopiviksi. 

Kuva: Päivi Ristell
Kuva: Päivi Ristell

8. Pinkit munkit

Ja valmiiden munkkien kanssa voi hyvin olla vitsikäs. Imetyksenkin juhlistamiseen sopivat munkit käyvät erinomaisesti vappupöytään. 

Kuva: Niina Behm ja Soile Saarelainen
Kuva: Niina Behm ja Soile Saarelainen