Äidiksi tulo aktivoi lapsuudesta tuttuja tapoja – ja herättää joskus vaikeitakin tunteita.

1. Löydä paikkasi sukupolvien ketjussa

Kun sylissä on oma vauva, jostain syvältä nousee yhtäkkiä mieleen tuttu iltalaulu, äidiltä opittu. Kielen päälle putkahtaa hellittelysanoja vuosien takaa.

Äidiksi tulo aktivoi lapsuudesta tuttuja tapoja. Niihin voi liittyä hyviä muistoja, lämmintä hoivaa ja turvaa. Äidiksi tultuaan nainen voi nähdä selvemmin paikkansa sukupolvien ketjussa.

Parhaimmillaan voit ammentaa suvun henkisestä perinnöstä voimaa ja aineksia muuttuvaan minäkuvaan. En ole yksin ja ensimmäisenä tässä uudessa tilanteessa! Nyt on minun vuoroni antaa lapselleni sitä lempeyttä ja huolenpitoa, jota olen itse pienenä saanut. Oma äiti on monelle naiselle tärkeä tuki. Noin puolet lapsiperheiden äideistä kokee olevansa erittäin läheinen äitinsä kanssa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

2. Mummit ja mammat tutuiksi

Teini on usein ärtynyt äitiinsä, oli tämä millainen hyvänsä. Vihaisuus on osa irtautumista. Aikuisena voi jo päästä tunteen yli ja ymmärtää äitiä uudella tavalla.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Miksi äiti on niin iloton ja kireä? Miksi hän on hapan, kun tytär käy vauvansa kanssa kahviloissa ja tapaa ystäviä?

Keskustele äitisi ja suvun naisten kanssa. Millaisia mahdollisuuksia äidilläsi aikoinaan oli? Miten häntä kasvatettiin?

Naisen malli siirtyy sukupolvelta toiselle usein tiedostamatta. Moni edellisten ikäluokkien naisista on saanut vahvan naisen mallin. Naisten on pitänyt pärjätä ja olla tasa-arvoisia, mutta myös uhrautua ja palvella muita. Tämä näkyy työpaikoilla ja perheiden työnjaossa. Naiset kantavat edelleen päävastuun perheestä ja kodista.

Nuori feministikin saattaa äidiksi tultuaan alkaa tiedostamattaan toteuttaa kulttuurisia odotuksia. Rooleja on siksi hyvä pohtia, myös puolison kanssa.

3. Varo täydellisyyden ansaa

Joskus äitisuhde on niin kipeä, ettei sitä halua ajatella. Äiti joi, oli etäinen, ilkeä tai väkivaltainen. Tai äiti oli onneton ja häntä piti suojella.

Tyttö on voinut joutua kantamaan liian suurta vastuuta ja jäänyt vaille hoivaa. Aikuisena hän ajattelee uhmakkaasti: vaikka lapsuuteni oli huono, minä ainakin saan onnellisen perheen.

Tässä piilee vaara. Jos odottaa perheen perustamisen parantavan haavat, saattaa tiedostamattaan toivoa lapsiltaan huolenpitoa ja roolit vääristyvät. Tai sitten asettaa itselleen liian suuria vaatimuksia: minäpä olenkin äitinä täydellisen lempeä ja hyvä.

Epäonnistuminen mahdottomassa tehtävässä johtaa pettymykseen ja vihaan. Perhe-elämä ei korjaa tyytymättömyyttä itseen, ja kielteinen kierre jatkuu.

Jotta ei siirtäisi kipukohtiaan eteenpäin, ne kannattaa tiedostaa ja kohdata. Hae apua vaikeisiin tunteisiin terapeutilta. Lohdullista on, että hyvin moni jakaa samantapaisia tunteita. Suhde äitiin tai omaan äitiyteen on harvoin täysin ongelmaton.

4. Vedä rajat

Jos perityt tavat ärsyttävät, mieti suhdettasi äitiisi. Hiertääkö jokin välejänne? Joskus ärsytys kertoo rajojen epäselvyydestä. Miten kiinni olen äidissä, onko minulla ollut tilaa kasvaa?

Jokaisen naisen on aikuistuessaan irtauduttava äidistään. Erityisen hankalaa se voi olla kilteille tytöille, joiden suhde äitiin näyttää ristiriidattomalta. Tytär voi pyrkiä aikuisenakin miellyttämään  ja todistamaan, että pärjää.

Liian tiivistä suhdetta voi olla vaikea kyseenalaistaa. Eihän rakasta äitiä sovi arvostella.

Isoäidit haluavat usein olla mukana tukemassa nuorta perhettä, ja siitä on parhaimmillaan iloa kaikille. Osallistumisen tapojen täytyisi kuitenkin tuntua kaikista hyvältä.

5. Et ole äitisi kopio

Väsynyttä marttyyrin huokailua. Tapa kurtistaa kulmia, kun lapsi kiukuttelee. Vahingossa möläytetty ankeuttava fraasi: Itku pitkästä ilosta.

Joskus äidiltä perityissä eleissä, ilmeissä ja sanoissa onkin ikävämpi sävy. Ne voivat ärsyttää ja suututtaa eikä niitä haluaisi toistaa. Voi ei, alan kuulostaa ihan äidiltäni! Eihän minusta tällaista pitänyt tulla.

Voit lohduttautua sillä, että vaikka äänenpainot periytyisivätkin, kukaan ei ole äitinsä kopio – ei hyvässä eikä pahassa. Vanhemmuutta muovaavat niin oma persoona, elämänvalinnat kuin ympäröivä yhteiskunta. Oma tapasi olla äiti kypsyy ajan kanssa.

Asiantuntija: VTL, toiminnanjohtaja Helena Palojärvi, Naistenkartano ry

Anna Tommola: Ihan kuin äidin suusta, Vauva 5/2015

Lue lisää:

Tunnemyrsky valmistaa äitiyteen

Sisältö jatkuu mainoksen alla