Ulospäin suuntautunut lapsi näyttää häiritsevän muita. Pitääkö lasta muuttaa?

Lukija kysyy

Kaksivuotiaamme on energinen, ympäristöstään kiinnostunut, eikä hän juuri ujostele, vaan jututtaa vieraitakin ihmisiä. Valitettavasti ulospäin suuntautunut käytös näyttää häiritsevän muita.

Lapsi on melko herkkä ja muistelee pitkään ikäviksi kokemiaan asioita. Pohdin, miten hän kokee muiden aikuisten käytöksen: he eristävät hänet lapsistaan, eivät puhu takaisin tai vihjailevat käytösongelmista. Äitini sanoi, että viimeistään kouluunmeno tappaa kaiken tuon elämänilon.

Haluaisin tukea lapsen kasvua ulospäin suuntautuneeksi, sillä en usko, että perinteinen suomalainen jurottaminen auttaa pärjäämään elämässä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Pitääkö lasta muuttaa?

Janna vastaa

Voi meitä ihmisiä! Hämmennymme kun lapsi tekee tuttavuutta, ujostelemme small talkia, kadehdimme pursuilevaa elämäniloa – ja tulemme samalla käyttäytyneeksi epäkohteliaasti.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Toisaalta, jos elelee itselleen sopivaan tapaan jurottaen, pitää ehkä epäkohteliaana tungettelevaa ihmistä, joka pyrkii liian lähelle. Näin on todennäköisesti käynyt lapsennekin kohdalla: siltä torjuvat kommentit ainakin kuulostavat.

Onko lapsi itse huomannut tai nostanut esiin kokemansa torjunnan vai onko se aikuisten huoli? Emme tietenkään voi määrätä, miten muu maailma lapsemme kohtaa, ­mutta voimme selittää kohtaamisen tavan lapsellemme. Sillä on huomattava vaikutus siihen, miten lapsi mieltää maailman.

Jos korostatte torjutuksi tulemisen tai jurottamisen teemaa, saatatte tulla luoneeksi lapsellenne mielenmaailman, jossa hän herkistyy huomaamaan torjuntoja tai kokee muut ihmiset ”vääränlaisiksi”. Hyvä tarkoitus – lapsen luonnollisen käytöksen hyväksyminen – kääntyy silloin itseään vastaan. 

Tätä välttääksenne voitte yrittää selittää epätoivottavia kohtaamisia yksittäisinä tässä ja nyt -tapahtumina: Sinä tervehdit herraa kyllä kohteliaasti, mutta ehkä hän oli niin ujo, ettei saanut vastatuksi sinulle. Mukavaa kun haluat tutustua kaveriin, mutta muistathan, että kaikki eivät pidä halaamisesta.

Samoin voitte korostaa niitä kohtaamisia, joista nautitte. Huomasitko, miten tuo poika vilkuttaa sinulle. Siinäpä vasta kohtelias kaveri. Olipa mukavat keskustelut teillä. Tosi kiva rouva sattuikin meille vieruskaveriksi.

Epäkohteliaita ihmisiä on ja tulee aina olemaan, mutta älkää te siitä lannistuko.

Meidän Perhe 5/2015

Lastenpsykiatri Janna Rantala vastaa lukijoiden kysymyksiin Meidän Perhe -lehden joka numerossa. Lähetä kysymyksesi meidanperhe.kysely@sanoma.com otsikolla "Janna vastaa".

Lue lisää

Mitä tehdä, kun lapsi syö herkkuja salaa?

Milloin lapsi on liian arka?

Miksi lapsi puhuu rumasti vanhemmille?

Vierailija

Suomessa lapsi-ihanne on vaalea, ohut- ja piikkisuorahiuksinen, kylmän harmaasinisilmäinen, juro ja umpimielinen minikokoinen suomiaikuinen.

Ehkä aktiivisten, ulospäinsuuntautuneiden, energisten, puheliaiden ja mielikuvituksekkaiden lasten ja aikuisten elämä helpottuisi muuttamalla johonkin toisenlaista kulttuuria edustavaan maahan? Siellä joku saattaisi vastatakin, jutellakin ja hymyilläkin...

Vierailija

Jos kyseenalaistaa diagnoosin jonka on antanut julkisen puolen ammattilainen niin siitä seuraa välittömästi lastensuojeluilmoitus tottakai, kun ei ole noudattanut tai ota vastaan oikeita kasvatusmetodeja :) Ja hoitaja kiistää kaiken tottakai. On vaan suositellut adhd- kirjallisuutta sen sisältämien hyvien sanktiointi- menetelmien vuoksi. Onneksi lastensuojeluviranomaiset ovat ainakin meidän paikkakunnalla tervejärkisiä ja puolueettomia. Yksi kerta riittää kun lapsi osoittaa mieltään.

Sisältö jatkuu mainoksen alla