Kuva: Heli Blåfield
Kuva: Heli Blåfield

Lukija kysyy

Meillä on kolmevuotias tyttö, joka ei suostu pitämään vaatteita päällään. Kun tulemme esimerkiksi ulkoa, lähtevät kaikki vaatteet päältä. Ja jos vaatteet saataisiinkin laitettua päälle, hetken päästä tyttö on taas alasti. Alkaa jo väsyttää, kun pitkin päivää pitää pyytää laittamaan vaatteet päälle ja vaatteita on vain huiskittu ympäriinsä.

Mistä tässä voi olla kyse? Olen toki kysynyt, miksi hän riisuu, mutta en ole saanut selvää vastausta.

Taina

Janna vastaa

Pariterapiassa käytetään hauskaa, tutkimuksiinkin perustuvaa hokemaa: parisuhteen ongelmista 70 prosenttia on ratkaisemattomia. Niiden kanssa on vain elettävä. Toisen mielestä vessanpöntön kansi tulee olla alhaalla, toisen mielestä ylhäällä. Samoin on lasten kanssa.

Sekä sinulla että tyttärellänne on jumiutunut, väsyttävä tapa, jota toinen ei voi käsittää. Asiaa voi silloin pohtia kääntämällä asetelman nurin niskoin: jospa lapsesi olisikin kirjoittanut kysymyksen minulle.

”Minulla on äiti joka vaatii minua pitämään vaatteet päällä. Ulkoa tullessa saan kyllä riisuttua kaikki vaatteet, mutta hetken päästä hän on taas minua pukemassa. Alkaa jo väsyttää, kun hän pitkin päivää pyytää pukemaan, vaikka olen juuri riisunut vaatteet ympäri asuntoa. Mistä voi olla kyse? En ole saanut selvää vastausta.”

En minäkään osaa sanoa, miksi vaatteiden päällä pitäminen ja niiden siististi asetteleminen on sinulle tärkeää ja tyttärellenne ei. Vaatteiden käyttö on yksi kulttuurimme tapa, joka tuskin olisi pienen lapsen valinta.

Monet lapset viihtyvät alasti. Heitä eivät rasita ulkonäkö-, siisteys-, kulttuuri- tai ties mitkä paineet samalla tavoin kuin meitä aikuisia. On vain mahtavaa viilettää nakuna koko oman vartalonsa voimaa, hallintaa ja suurenmoista ihanuutta kuuluttaen!

Joten jos asia on sinulle todella tärkeä, voitte jatkaa siitä taistelua. Jos ei ole, anna hänen vielä nakuilla. Kolmevuotias tarvitsee paljon ihailua, ja vain välttämättömissä asioissa rajaamista.

Lastenpsykiatri Janna Rantala vastaa Meidän Perheen lukijoiden kysymyksiin. Lähetä kysymyksesi meidanperhe.kysely@sanoma.com otsikolla ”Janna vastaa”.

Lue lisää

Miten saan lapsen yöheräilyn vähenemään?

Energinen lapsi koetaan häiritsevänä – mitä tehdä?

Mitä tehdä, kun lapsi syö herkkuja salaa?

Miksi lapsi puhuu rumasti? Janna vastaa (video)

Vierailija

Äidin kysymys: Miksi lapsi haluaa nakuilla?

Tjaa..tuleepa mieleeni,että ehkä nakuilu on alkanut joskus siitä eetä on ollut kuuma tai ahdistavat vaatteet, ja sitten kun lapsi on oppinut että riisumisella saa huomiota niin hän käyttää sitä hyväkseen. Riisuuntuminen saattaa loppua kun et kiinnitä siihen huomiota. Suurin virhe on se että sanot tai käyttäydyt jotenkin niin että lapsi saisi käsityksen että alastomuudessa tai omassa vartalossa on jotain hävettävää. Meillä kotona käskettiin aina hävetä jos juokseni tai roikisteli ilman vaatteita...
Lue kommentti

Vaikka perheet ovat 2000-luvulla vauraampia kuin koskaan ennen, raha ei silti tunnu riittävän.

Jos perheellämme olisi enemmän rahaa käytössä, olisimme onnellisempia, kertoo 79 prosenttia Meidän Perheen rahakyselyyn vastanneista.

Raha mahdollistaa helpomman elämän. Voisi mennä ja tehdä laskematta, montako maitolitraa sillä rahalla saisi.

Noin 60 prosenttia vastaajista kuvailee kuitenkin perheensä taloudellista tilannetta hyväksi tai melko hyväksi. Epävarmuutta aiheuttaa eniten se, että kaikki mikä tulee, myös menee.

Vaikka perheet ovat 2000-luvulla vauraampia kuin koskaan ennen, raha ei silti tunnu riittävän.

”Elintason nousu lisää painetta, että pitää olla kaikkea."

Sosiologian professori ja kulutustutkija Terhi-Anna Wilska tunnistaa ristiriidan.

– Elintason nousu lisää painetta, että pitää olla kaikkea. Esimerkiksi kännykät lapsille ovat uusia välttämättömyyksiä.

Yksi tällainen ”uusi välttämättömyys” on lapsille säästäminen.

– 30 vuotta sitten oli epätavallista, että vanhemmat avustivat kotoa muuttanutta lastaan vuokranmaksussa. Nykyään ajatellaan, että on sopimatonta heittää lapsi omilleen, Wilska sanoo.

Eräs vastaaja kertoi kyselyssä näin:

Haluaisimme säästää lapsille. Emme uskalla luottaa, että opiskelijoille maksetaan tukia enää 15–20 vuoden päästä.

Aikuisten menoista tingitään ensimmäisenä, lasten harrastuksista viimeisenä.

– Etenkin äideille on tyypillistä, ettei kuluteta itseen, vaan laitetaan lapsi edelle.

”Se, että lähipiirikin venyttää senttiä, voi jopa lisätä yhteenkuuluvuuden tunnetta.”

”Tavallisen tiukka rahatilanne” otetaan lapsiperheissä Wilskan mukaan pääosin elämänvaiheeseen kuuluvana. Se, että lähipiirikin venyttää senttiä, voi jopa lisätä yhteenkuuluvuuden tunnetta. Köyhyys ja pienituloisuus taas aiheuttavat henkistä stressiä, varsinkin jos ne jatkuvat pitkään.

Tutkimusten mukaan rahasta ei kanneta huolta, jos tilillä on puskurina muutaman kuukauden palkka. Mutta tuoko muhkeampi pankkitili mielenrauhan lisäksi onnea? Tiettyyn rajaan asti kyllä.

– Noin 70 000–80 000 euron käteen jääviin yhden ihmisen vuosituloihin saakka lisäraha kasvattaa onnellisuutta. Sen jälkeen ei.

 

Näin Meidän perheen lukijat kertoivat verkkokyselyssä:

Jos rahaa olisi enemmän...

  • Olisin huomattavasti vähemmän stressaantunut ja ahdistunut. Elämässä on tarpeeksi muitakin murheita ilman rahahuoliakin.
  • Olisi varaa laadukkaampaan ruokaan ja mahdollisuus käydä yksityisellä lääkärillä.
  • Ei tarvitsisi joka asian kohdalla miettiä, voiko ostaa vai ei.
  • Voisi ostaa parempikuntoisen talon eikä tarvitsisi remontoida niin paljon.
  • Voisi keskittyä elämiseen ja arkeen. Tietäisi, että saa kaiken mitä tarvitsee, saa syödä terveellisesti ja voi hankkia erilaisia elämyksiä matkailusta ulkona syömiseen.
  • Voisi vaikka ostaa lohta kaupasta useammin kuin kerran kuussa!
  • Voisin hoitaa lastamme kotona, kunnes hän on kaksivuotias.
  • Asuisimme tilavammin ja meillä olisi varaa palkata apua (esim. siivoja). Voisimme tehdä koko perheen yhteisiä ulkomaanmatkoja. Elämä olisi huolettomampaa.
  • Pystyisimme säästämään, ja lapset saisivat joskus omat huoneet.

Nordean tutkimuksen mukaan keskimääräinen säästösumma lapselle on 30 euroa kuukaudessa.

Jo kolme neljästä suomalaisvanhemmasta laittaa rahaa säästöön lapsiaan varten, selviää Nordean teettämästä tuoreesta tutkimuksesta.

Sosiologian professori ja kulutustutkija Terhi-Anna Wilska on huomannut, että lapsille säästämisestä on tullut viime vuosina eräänlainen uusi välttämättömyys.

– 30 vuotta sitten oli epätavallista, että vanhemmat avustivat kotoa muuttanutta lastaan vuokranmaksussa. Nykyään ajatellaan, että on sopimatonta heittää lapsi omilleen, Wilska sanoo Meidän Perheen haastattelussa.

Samoilla linjoilla tuntuvat olevan suomalaisvanhemmat Nordean kyselyssä. Suurin osa säästää lapsen tulevaisuutta varten. Yleisin syy olla säästämättä lapselle on se, ettei rahaa saa säästettyä, vaikka haluaisi. Heistä, jotka eivät vielä säästäneet lapsilleen, moni aikoi aloittaa säästämisen myöhemmin. Vain hyvin harva ilmoitti, ettei pidä säästämistä tarpeellisena.

Keskimääräinen säästösumma on 30 euroa kuukaudessa, ja tyypillisimmin se laitetaan säästötilille. Rahastoihin säästää joka viides, ja osakkeisiin vain neljä prosenttia vastaajista.

 

Kysely

Onko lasten tulevaisuutta varten säästäminen mielestäsi tarpeellista?