Lapsen saaminen muuttaa naista. Näistä muutoksista on iloa.

1. Herkistyt tunteille

Oman lapsen aiheuttamaa onnea ja rakkautta on vaikea etukäteen kuvitella. Osansa tunnevyöryssä on kiintymys- ja mielihyvähormoneilla, joita pienen vauvan hoivaaminen vanhemman elimistössä tuottaa.

Muutokset hormonitoiminnassa valmistavat mieltä äitiyteen jo raskauden ja synnytyksen aikana. Myös isäksi tulevan miehen elimistössä tapahtuu jossain määrin vastaavia muutoksia. Vanhemmaksi tulo vaikuttaa syvästi niin naiseen kuin mieheenkin.

Vanhemmuus voi korostaa kaikenlaisten tunteiden kokemista. Suomalaiset tutkijat ovat havainneet, että valmiiksi melko tunneherkät ihmiset tulivat lapsen saatuaan vieläkin tunteellisemmiksi.

Saatat itkeä vuolaasti vielä monet kerrat – mutta todennäköisesti myös naurat enemmän.

2. Opit tuntemaan itsesi

Vanhemmuus lisää itsetuntemusta, koska se pakottaa kohtaamaan itsensä, vahvuuksineen ja heikkouksineen. Mitään yhtä oikean vanhemman mallia ei ole olemassa. Jokainen joutuu pohtimaan omaa tapaansa olla, kasvattaa ja elää perheessä. Millainen äiti tai isä haluan olla?

Entä mitä tarvitset itse? Lapsiperheellisenä joudut miettimään uudelleen ajankäyttösi ja miten jaksat väsymystä. Pohdi samalla millaista huolenpitoa kaipaat itseltäsi.

Vanhemmaksi tulo saa monet pohtimaan myös lapsuuttaan ja juuriaan uudesta näkökulmasta. Miksi olen kasvanut sellaiseksi kuin olen? Se ei aina ole pelkästään mukavaa. Pintaan voi nousta kipeitäkin muistoja. Aikuisena voi kuitenkin oppia suhtautumaan ymmärtävästi ja lempeästi paitsi uuteen tulokkaaseen myös omaan pieneen itseensä.

Lapsen saadessaan kukaan ei valmis, vanhemmaksi kypsytään. Oman lapsen kasvaessa ja käydessä läpi eri kehitysvaiheita löydät itsestäsikin uusia puolia. Saat kasvaa ja kehittyä lapsen mukana.

3. Saat tekosyyn leikkiä

Kuinka monen vanhemman sormet syyhyävät päästä hakemaan legolaatikoita ullakolta jo ennen kuin jälkipolvi edes konttaa? Junaradat, nukkekodit, kaikki lapsuuden ihanuudet ovat nyt taas ulottuvillasi.

Ja vaikka et heti tunnistaisikaan itsessäsi leikkivää vanhempaa, lapsen maailmaan kannattaa sukeltaa avoimin mielin. Leikkimiseen liittyy hyvää tekevä hulluttelu ja heittäytyminen, joka meistä usein aikuisuuden myötä uhkaa kadota. Parhaimmillaan lapsen saaminen avaa koko tuon maailman uudelleen.

Leikkiessä on rohjettava käyttää mielikuvitusta ja haastaa omia rajoja. Se avaa mielen lukkoja ja lisää joustavuutta.

Vanhemmuus merkitsee kokonaan uuteen kokemuspiiriin astumista, jota voisi verrata uuteen maahan muuttamiseen. Yhtäkkiä huomaatkin ihan uusia asioita ympärilläsi ja kyseenalaistat vanhat totutut tavat. Se ruokkii uudenlaista ajattelua, luovuutta ja kekseliäisyyttä.

4. Paineensietokykysi kasvaa

Lapsesta ja perheen arjesta huolehtiminen muuttaa ihmisen tapaa suunnata energiaa, organisoida asioita, reagoida erilaisiin tarpeisiin ja ratkoa pulmatilanteita. Joustavuus, kyky sietää stressiä ja selviytyä paineen alla kasvavat iän ja vanhemmuuden myötä.

Vanhempana on mahdollisuus oppia myös sietämään epätäydellisyyttä, erottamaan pikkuasiat isoista ja hellittämään jatkuvasta kontrollista. Kaikkea ei voi hallita.

Toisaalta ajankäyttö saattaa yllättävästi tehostua. Ylitöissä ei tule vanuttua turhaan, kun päiväkotiin on pakko ehtiä. Ja kun omaa aikaa on vain vähän, täytyy priorisoida.

Vanhemmuus voi opettaa myös sellaisia konkreettisia taitoja, joita ei tule ajatelleeksikaan. Taaperon isä ompelee nallen ratkenneen sauman, vaikka peukalo olisi keskellä kämmentä. Entinen einesihminen leipoo hienon junakakun, tai koululiikunnan traumatisoima äiti uskaltautuu taas luistimille. Saatat vielä yllättää itsesi.

5. Maailmankuvasi avartuu

Lapsi tuo uuden ulottuvuuden elämään. Joskus se keikauttaa koko maailmankuvan ympäri. Arvot kirkastuvat ja asioiden tärkeysjärjestys menee uusiksi. Elämässä on jotain omaa napaa suurempaa. Vanhempana olet toiselle ihmiselle elintärkeä. Avuton uusi ihminen herättääkin vahvat suojeluvaistot. Useimmat vanhemmat vaarantaisivat epäröimättä henkensä pelastaakseen lapsensa.

Lapsen saaminen haastaa myös kohtaamaan erilaisuutta. On aina arpapeliä, millainen tyyppi elämääsi putkahtaa. Lapsi voi olla temperamentiltaan aivan toisenlainen kuin vanhempansa. Isä tai äiti on saattanut aiemmin karsastaa tietyn luonteisista ihmisistä. Kun samoja piirteitä kohtaakin lapsessaan, rajoittuneet ennakkokäsitykset on pakko kyseenalaistaa.

Juttua varten on haastateltu psykologi Ville Ojasta Aivokunto Oy:stä. Lähteenä myös: Anna Rotkirch: Yhdessä. WSOY 2014.
Juttua päivitetty 8.12.2017. Kuva muutettu.

 

Turvaistuintestissä arvioitiin yhteensä 29 istuinta tai istuimen ja telakan yhdistelmää.

Euroopan eri maiden autoliittojen ja kuluttajajärjestöjen yhteistyössä toteutetun turvaistuintestin tulokset julkaistiin tänään. Peräti 21 istuinta sai hyvän kokonaisarvosanan. Kolme istuinta jäi tyydyttävään arvosanaan, yksi arvioitiin välttäväksi ja neljä sai heikon kokonaisarvosanan.

Heikon kokonaisarvosanan saivat seuraavat mallit: Jané GravityAvionaut Ultralite IQ-telakallaGiordiani Evolution Isofix ja Concord Ultimax i-Size. Kaksi ensimmäistä reputtivat liian suuren kemikaalikuormituksen takia: Jané Gravityn verhoilussa oli liikaa naftaliinia ja Avionautissa liikaa palonestoainetta.

Loput kaksi istuinta arvioitiin heikoksi niiden epäonnistuttua etutörmäystestissä. Giordiani Evolution Isofix -istuimen etutörmäystestissä mitatut kuormitusarvot ylittivät raja-arvot ja lantiovyö liukui ylöspäin kohti koenuken vatsan aluetta aiheuttaen lapselle suuren loukkaantumisvaaran.

”Huonon arvosanan saanutta istuinta ei ole syytä hankkia.”

Concord Ultimax i-Size ei puolestaan kestänyt etutörmäystestin rasitusta vaan särkyi, kun istuin oli asennettuna kasvot menosuuntaan 15 kilon painoisella koenukella. Kun testi tehtiin pienemmällä Q3-koenukella selkä menosuuntaan asennettuna, istuimen takaosa irtosi telakasta. Molemmat tilanteet aiheuttavat vakavan loukkaantumisriskin.

– Testissä huonon arvosanan saanutta istuinta ei ole syytä hankkia, Autoliiton viestintäpäällikkö Jukka Tolvanen kertoo.

Integroitu turvatyyny oli hyödyksi

Turvaistuintestissä oli mukana ensimmäistä kertaa turvatyynyillä varustettuja turvaistuimia. Bébé Confort Axissfix Air ja Maxi-Cosi Axissfix Air -istuimissa valjaiden olkatoppauksiin on integroitu turvatyynyt. Järjestelmä aktivoituu, kun isofix-kiinnikkeet lukittuvat autoon.

Testi osoitti, että turvatyyny tukee etutörmäyksessä eteenpäin retkahtavaa niskaa ja vähentää siihen kohdistuvaa kuormitusta. Sekä Bébé Confort Axissfix Air että Maxi-Cosi Axissfix Air saivat hyvän kokonaisarvosanan.

Katso koko tuloslista pdf-muodossa tästä

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Ole kuten kasvatusguru Jari Sinkkonen neuvoo: kuulostele lapsen tunnelmia, juttele ja utele. Saatte siitä molemmat paljon.

Pienet lapset kysyvät, kysyvät ja kysyvät vielä vähän – satoja kertoja päivässä. Kyselyvaihe ei kuitenkaan kestä ikuisuuksia, ja yhtäkkiä huomaat, että jutteluyhteyden ylläpito on vähän vanhemmankin hommaa. Silloin viimeistään on aika ryhtyä kyselemään itse.

Lastenpsykiatri Jari Sinkkonen neuvoo, että yhteisten rupatteluhetkien avulla pysyt perillä siitä, onko lapsella kaikki hyvin. Myös sävyllä on väliä: hyvissä keskusteluissa ei ole äitiä tai isää tenttaamassa, vaan tasa-arvoisia ihmisiä juttelemassa toistensa kanssa. Rennon höpöttelyn lomassa on helpompi puhua myös niistä asioista, joiden kertominen tuntuu vaikealta.

Lapsen pitää saada kokea, että aikuinen oikeasti haluaa kuulla ja ymmärtää häntä.

– Kun lapsi on saanut kokea, että aikuinen oikeasti haluaa kuulla ja ymmärtää häntä, hänellä itsellään kehittyvät valmiudet kuulla ja ymmärtää toisia, Sinkkonen sanoo Meidän Perheen videolla.

– Meistä ihmisistä harva asia on yhtä ihana kuin se, että toinen on vilpittömästi kiinnostunut siitä, mitä minulla on sanottavana.

Aikuisen esittämät kysymykset opettavat lapselle myös kysymisen, vastaamisen ja keskustelun taitoja, Parents.com neuvoo.

Mitä sitten kysyisi? Yksi ihana tapa on opetella yhteinen iltarituaali: kysy lapselta kolme kivaa asiaa päivästä, ja kerro itsekin omasi. Kiitollisuusharjoitus auttaa teitä molempia huomaamaan hyvät arjen tilanteet ja opettaa sinulle, mistä lapsesi tykkää. Se kehittää myös vaikkapa ongelmanratkaisua, keskittymistä ja sinnikkyyttä.

Mutta muutakin voi ja kannattaa lapselta kysellä. Ihan mitä vaan! Esimerkiksi näillä pääsee liikkeelle:

  1. Mistä haaveilet juuri nyt?
  2. Jos voisit tehdä nyt ihan mitä tahansa, mitä se olisi?
  3. Mitä kaverisi tykkäävät nykyään tehdä?
  4. Jos unilelu voisi puhua, mitä se kertoisi?
  5. Ketä haluaisit kaikista eniten halata?
  6. Mille nauroit viimeksi?
  7. Mikä saa sinut tuntemaan olosi rohkeaksi?
  8. Mitä pelasit viimeksi? Mitä siinä pelissä tehdään?
  9. Mikä olisi supersankarinimesi? Mitä erityistaitoja sillä on?
  10. Kenelle haluaisit lahjoittaa sata euroa ja miksi?
  11. Mitä piirsit viimeksi?
  12. Minne haluaisit kaikista eniten matkustaa? Miksi juuri sinne?
  13. Jos saisit luoda maailman ihan alusta, millainen siitä tulisi?
  14. Mikä ääni tai musiikki saa sinut hyvälle tuulelle?
  15. Mikä asia sinua harmittaa? Mitä sille voisi tehdä?
  16. Mistä tunnistaa kivan kaverin?
  17. Minkä kivan asian olet viimeksi tehnyt jollekin toiselle?
  18. Jos kirjoittaisit kirjan, mistä se kertoisi?
  19. Jos voisit olla yhden päivän ajan jokin eläin, mikä haluaisit olla?
  20. Mitä ihan oikeasti haluaisit kesälomalla tehdä?
Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.