Viisas vanhempi ottaa vastuun omasta käytöksestään ja pyrkii toimimaan parhaalla mahdollisella tavalla, vaikkei aina onnistuisi.

Vanhempi, joka on sinut itsensä kanssa, ei:

1. Haaskaa aikaa itsesääliin

Henkisesti vahvat vanhemmat eivät aina ajattele: ”Ei ole reilua, etteivät lapseni osaa käyttäytyä hyvin” tai ”Lapseni käyttäytyy huonosti, koska hän haluaa saada minut suuttumaan”.

Itsesäälissä kieriskelyn sijaan he yrittävät ymmärtää, mitä lapsen ei-toivotun käyttäytymisen taustalla on ja miten tilannetta voisi helpottaa.

2. Pakene vastuutaan

Fiksut vanhemmat eivät hoe jatkuvasti: “Lapseni ärsyttää minua” tai “Lapseni tekee minut hulluksi”. He ymmärtävät, että kantavat itse vastuun omista tunteistaan ja käytöksestään.

Vanhemmat pyrkivät välttämään valtataisteluita lapsen kanssa ja yrittävät olla menettämättä malttiaan, vaikka tiukkaa tekisi. He ymmärtävät, että vastuu kiperän tilanteen selvittämisestä on aikuisella, ei lapsella.

3. Välttele muutosta

Lapset kasvavat ja muuttuvat. Myöskään vanhemman ja lapsen välinen suhde ei pysy aina samana.

Viisaat vanhemmat hyväksyvät nämä muutokset, vaikka se haikealta tuntuisikin, ja ovat valmiita muuttamaan omaa tapaansa toimia.

4. Tuhlaa aikaa asioihin, joita eivät voi hallita

Henkisesti vahvat vanhemmat yrittävät vaikuttaa lapsensa käyttäytymiseen, eivät hallita sitä.

Vanhemmat pyrkivät saamaan lapsen ymmärtämään, mitä seurauksia lapsen tekemisillä ja tekemättä jättämisillä on. Silti he hyväksyvät, etteivät voi tehdä valintoja lapsensa puolesta.

5. Yritä miellyttää muita

Henkisesti vahvat vanhemmat pyrkivät käyttäytymään omien arvojensa mukaisesti, vaikka muut toimisivat toisin.

Näitä vanhempia ei yleensä hetkauta, vaikka heidän leimataan ankariksi tiukkiksiksi. Lasten valitus ”te olette maailmankaikkeuden ilkeimmät vanhemmat” kaikuu näissä perheissä kuin kuuroille korville, ainakin suurimman osan ajasta.

6. Pelkää ottaa hallittuja riskejä

Lasta ei voi suojella kaikelta. Henkisesti vahvat vanhemmat tekevät työtä sen eteen, että hyväksyisivät tämän.

Samalla he yrittävät valita viisaasti ne taistelut, joihin panostavat, ja ne, jotka eivät ole elintärkeitä.

Neljätoistavuotias haluaa lähteä illalla ulos, eikä oikein mistään asiasta päästä yksimielisyyteen. Lopulta vanhemmat päästävät hänet lähtemään ilman hanskoja ja pipoa, vaikka ilma on viileä. Sen sijaan he keskittyvät siihen, että saavat sovittua teinin kanssa järkevän kotiintuloajan.

7. Tee samoja virheitä aina uudelleen

Kaikki vanhemmat tekevät virheitä, mutta viisaat yrittävät oppia omista mokistaan. Ainakin joka toisesta.

Joskus maltti menee hetkessä ja tulee sanottua muksuille asioita, joita ei tarkoita. Henkisesti vahvat vanhemmat käyvät näitä tilanteita läpi mielessään ja miettivät, mitä voisivat tehdä toisin.

8. Kadehdi muiden menestystä

Fiksut vanhemmat eivät jatkuvasti vertaa itseään, lapsiaan tai puolisoaan muihin.

Sen sijaan he näkevät vahvuudet omissa lapsissaan ja auttavat näitä hyödyntämään ne niin hyvin kuin mahdollista.

9. Anna heti periksi

Kuten muussakin elämässä, vanhemmuudessa tulee joskus onnistumisen, joskus epäonnistumisen tunteita.

Henkisesti vahvat vanhemmat eivät luovuta heti, vaan yrittävät hetken päästä uudelleen. Jos jokin kasvatusmenetelmä tai -ajatus ei toimi, vanhempi kokeilee toista keinoa. 

10. Odota nopeita tuloksia

Kenenkään, ei lapsen eikä aikuisen, käytös muutu yhdessä yössä. Viisas vanhempi ymmärtää tämän.

Hän tietää, että säännöllinen harjoittelu ja asioiden toistaminen takaa parhaat tulokset.

Lähde: aboutparenting.com

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Imetyskouluttajan mielestä monelle äidille on, epäselvää missä he voivat imettää. Vauva.fi:n kyselyyn vastanneet äidit kannattavat lakia.

Kätilö ja imetyskouluttaja Anitta Nykyrin mukaan Suomessa on todellinen tarve laille, jonka mukaan äiti saisi imettää lastaan paikasta riippumatta. Myös suurin osa Vauvan kyselyyn vastanneista haluaisivat turvata julki-imetyksen lailla. 

Nykyri on ollut mukana kansallisessa imetyksen edistämisen seurantaryhmässä. Ryhmä on yhdessä tuottanut imetyksen edistämisen toimintaohjelman vuosille 2018–2022.

– Imettäminen on asia, jota pidetään luonnollisena. Silti imettävä äiti herättää ihmisissä enemmän tunteita kuin vaikka mainoksen vähäpukeinen nainen, Nykyri pohtii.

Nykyrin mukaan useat äidit ovat sitä mieltä, että emme tarvitse lakia turvataksemme niinkin itsestäänselvää asiaa kuin imetys. Samanlaisia mietteitä oli Vauva.fi:n kyselyyn vastanneella äidillä:

”Olen imettänyt molempia paikasta ja ajasta riippumatta, mikäli lapsi on ollut nälkäinen. En yritä piilotella tai peitellä itseäni, mutta siisteillä ja hyvillä imetysvaatteilla siihen ei ole tarvettakaan, koska mitään ylimääräistä ei näy. Tarkoitus on ruokkia lapsi, ei aiheuttaa pahennusta tai saada kanssaihmisiä vaivaantumaan.”

Toisaalta monella äidillä on myös erilainen kokemus julki-imetyksestä:

Lääkärin odotushuoneessa eräs hoitaja koitti kovasti patistaa minua 'auttavaisesti' huoneeseen imettämään käytävällä istumisen sijaan. Vauva suuttui nälkäisenä kun hoitajan kanssa piti väitellä.”

Koen, että periaatteessa voisin imettää julkisella paikalla, mutta se tuntuu hieman epämiellyttävältä. Pelkään, että joku pahoittaa mielensä.”

”Ollaan pyydetty poistumaan paikalta useamman kerran (ostoskeskukset, ravintolat) ja minua on katsottu halveksuvasti.”

Kannusta ja tsemppaa arvostelun sijaan

Nykyrin mielestä moni äiti on epävarma siitä, voiko jossain tietyssä paikassa imettää. Myös sosiaalinen media avaa tilaa imetyskeskustelulle, ja negatiiviset kokemukset tuodaan julki herkästi.

– Suomessa häveliäisyyskulttuuri voi olla osaltaan syynä siihen, että julkisesti imettävää äitiä katsotaan pitkään. Lisäksi imetysluku oli meillä pitkään pieni, joka taas tarkoitti sitä, että imetys ei näkynyt julkisesti juuri ollenkaan, Nykyri pohtii. 

Jotkut Vauvan kyselyyn vastanneista miettivät, pitääkö imettäessä olla hienotunteinen. Kuinka paljon saa näkyä tai kuulua?

Olen peittänyt vauvan pään ettei tissi ole vilkkunut kaikelle kansalle. Vauvaa saa ja pitää syöttää julkisissa tiloissa, mutta hienotunteisesti. Niin, ettei rinta ole siinä kaikkien katseiden alla.”

Olisiko parempi että vauva huutaa nälkäänsä? Minusta se on ihan luonnollinen asia, että vauvaa imetetään silloin kun sillä on nälkä. Niin on ennenkin tehty”, kommentoi eräs lukija.

Nykyrin mielestä julki-imetys tuo äideille mahtavan tilaisuuden vertaistuelle. 

– Haasteet kuuluvat imetykseen. Olisi mahtavaa, jos äidit voisivat arvostelun sijaan tsempata ja kannustaa toisiaan. 

Maailmalla julki-imetys on turvattu lailla muun muassa Australiassa, Britanniassa sekä osassa Yhdysvaltoja. Tämä tarkoittaa, että imettävää äitiä ei saa lain mukaan pyytää esimerkiksi ravintolan vessaan imettämään, vaan äidillä on oikeus imettää lasta ravintolapöydässä.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
Kaija Storbom ja Antti Lindtman Linnan juhlissa 2015. Kuva: Antti Hämäläinen

Pariskunnalle sataa onnitteluja, kun he kertoivat tyttärensä syntymästä sosiaalisessa mediassa.

Kansanedustaja Antti Lindtman, 35, ja hänen puolisonsa Kaija Storbom, 54, ovat saaneet esikoisensa. Pariskunnan tytär syntyi Naistenklinikalla Helsingissä. Lindtman kertoi onnellisesta perhetapahtumasta Instagramissa ja Facebookissa. 

 

Pieni on elämän alku, suuri on vanhempien onni. Tyttö tuli, kaikki hyvin❤️

Henkilön Antti Lindtman (@anttilindtman) jakama julkaisu

– Pieni on elämän alku, suuri on vanhempien onni, Lindtman kirjoittaa kuvansa postauksessa.

– Tyttö tuli, 3440g/50cm. Kaikki hyvin. Elämä on tässä ja nyt.

Pariskunta on puhunut avoimesti siitä, miten vaikeaa lapsen saaminen on heille ollut. Nyt pienelle perheelle sataa onnitteluja myös sosiaalisen median kautta. 

 

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.