Moni asia rasittaa parisuhdetta, kun perheeseen syntyy vauva.

Miten rakkaus kestää, kun meitä on kohta kolme?

Tätä Mari, 27, mietti paljon raskausaikana. Järjellä ajatellen kysymys tuntui absurdilta, olivathan he miehen kanssa toivoneet ja odottaneet vauvaa. Mutta Maria jännitti. Ystäväpiirissä monen suhde oli mennyt umpikujaan juuri lapsen synnyttyä. Tutut, koliikkilapsen vanhemmat, väsyivät jatkuvaan yövalvomiseen ja etääntyivät toisistaan. Serkun vauva taas tarjosi imetysaikana niin paljon läheisyyttä, ettei puolison halailu enää kiinnostanut.

– Tiesin, että lapsi muuttaa meidänkin elämämme. Kävimme ennen usein syömässä ulkona ja nautimme kiireettömästä maailmanparantamisesta. Pelkäsin, että se kaikki olisi mennyttä ja muuttuisin pelkäksi maidolta tuoksuvaksi äidiksi.

Kasvatuspsykologian dosentti Satu Uusiauttin mukaan Marin huoli ei ollut turha. Ensimmäisen lapsen syntymä on parisuhteelle iso muutos ja koetinkivi.

– Vauvan kuuluu oikeutetusti saada huomiota ja rakkautta. Toisilla lapsen tulo parisuhteeseen sujuu luontevasti, kun taas toisissa se aiheuttaa esimerkiksi mustasukkaisuutta tai riittämättömyydentunnetta, Uusiautti sanoo. 

Ajankäyttö uusiksi

Kun Jennistä, 33, tuli kaksi vuotta sitten äiti, suurin muutos arjessa oli ajankäyttö. Kahdenkeskistä aikaa puolison kanssa oli paljon aiempaa vähemmän.

– Kun vauva nukahti, jaksoin ehkä käydä suihkussa, katsoa sähköpostit tai silittää hetken harsoja. Muutaman kerran yritimme katsoa mieheni kanssa illalla elokuvaa, mutta yleensä jompikumpi nukahti sohvalle jo alussa, Jenni kertoo.

Uusiautti kertoo juuri elämän muutoskohdat testaavat parisuhteen. Paras tapa varautua niihin on keskustella tulevasta etukäteen: Mitkä kaikki asiat muuttuvat? Mitkä ovat asioita, joista haluamme pitää kiinni? Mikä saakin muuttua? Miten voimme osoittaa toisillemme välittävämme silloinkin, kun olemme umpiväsyneitä? Ketä voimme pyytää tarvittaessa lastenhoitoapuun?

Jos suhde on tasapainoinen, pari pystyy keskustelemaan muutoksesta ja pääsee vaiheen yli.

Jos suhde on tasapainoinen, pari pystyy keskustelemaan muutoksesta ja pääsee vaiheen yli. Silloin lapsen syntymä on yhteinen ilo, eikä arjesta tule elämää lapsen ehdoilla, vaan lapsen kanssa. Aina se ei kuitenkaan onnistu.

– On tärkeää, ettei esimerkiksi vauvaan kohdistuvista mustasukkaisuuden tunteista syyllistä toista, vaan että pari miettii yhdessä ratkaisua ongelmaan. Jokaisen perheenjäsenten tulisi voida tuntea itsensä tärkeäksi ja rakastetuksi, Uusiautti sanoo.

Väestöliiton parisuhdekeskuksen johtaja Heli Vaaranen muistuttaa, että isän on tärkeää sanoa ääneen, jos kokee itsensä ulkopuoliseksi äidin ja vauvan symbioosista.

– Jos jompikumpi tuntee toisen kohtelevan loukkaavasti tai epäoikeudenmukaisesti, johtaa se helposti fyysisen ja tunnetason läheisyyden vähentymiseen. Pahimmillaan voi syntyä negatiivinen kehä, joka romahduttaa suhteen.

Potkaripyykkiä ja vauvansoseita

Likaiset potkarit vaativat pesijää ja perhe ruokaa. Lapsen myötä kotityöt lisääntyvät ja niiden jakaminen on yksi koetinkivi parisuhteelle. Niina, 27, koki suorittaneensa äitiyslomaa miehen ollessa töissä. Vauvanhoidon lomassa hän tiskasi, pesi pyykkiä, laittoi ruokaa ja leipoi – yli voimiensa. Täydellisyyteen pyrkineestä äidistä tuli väsynyt ja ärähtelevä vaimo.

Tilanne muuttui, kun Niinan mies jäi isäkuukaudelle ja Niina palasi siksi aikaa töihin. Mies keskittyikin enemmän lapseen ja vähemmän kodinhoitoon.

– Aluksi se ärsytti, mutta tajusin, että onni asuu vähän sekaisessakin kodissa. Kun en yrittänyt hoitaa koko kotia täydellisesti yksinäni, tunsin itseni paljon virkeämmäksi ja iloisemmaksi.

Kun en yrittänyt hoitaa koko kotia täydellisesti yksinäni, tunsin itseni paljon virkeämmäksi ja iloisemmaksi.

Niina sanoo isäkuukauden opettaneen hänelle paljon. Sen jälkeen hoitovapaa tuntui mukavalta ja aiempaa rennompi ote teki hyvää kaikille.

– Olen sanonut ystävillemme, että isäkuukausi pelasti parisuhteemme ja perheemme. Olen mieluummin onnellinen kuin täydellinen.

Uusiautti muistuttaa, että lapsiperheen arki on kevyempää yhdessä jaettuna. Esimerkiksi se, että suo toiselle välillä lepohetkiä, on vastuunkantoa ja rakkauden osoittamista käytännössä. Jos äiti hoitaa päivisin vauvaa kotona, isän voi ottaa vetovastuun illalla niin, että äiti pääse lenkille tai hierojalle.

Pizzaa kahdelle

Mieheni komeus ja ruskeat silmät eivät olleet kadonneet mihinkään, huomasi Jenni, kun pari pääsi kaksin läheiseen pizzeriaan. Viidenkuukauden ikäistä tytärtä hoitivat sen ajan isovanhemmat.

– Olimme poissa vain vajaan kaksi tuntia, vauva nukkui kotona koko ajan. Pitkää irtiottoa tärkeämpää oli se, että saimme olla hetken vain toisiamme varten, Jenni sanoo.

"Pitkää irtiottoa tärkeämpää oli se, että saimme olla hetken vain toisiamme varten."

Uusiautti kannustaa tuoreita vanhempia huomioimaan aikuisten kahdenkeskinen suhde myös vauva-aikana. Lastenhoitoavun järjestäminen muutamaksi tunniksi, hääpäivän kukat tai ihan vaan silittely ja suukottelu ovat tapoja osoittaa, että meidän parisuhteellamme on merkitys. Kun vanhemmilla on perheessä hyvä olla, välittyy se myös lapseen.

– Kun vaalii parisuhdetta, vaalii samalla lastaan. Sillä on kauaskantoiset vaikutukset. Lapsuudessa saatu huolenpito, rakkaus ja välittäminen näkyvät myöhemmin lapsen itseluottamuksena, vastuuntuntona ja kykynä arvostaa muita ihmisiä.

Mikä seksielämä?

Vauva muuttaa myös seksielämää, niin naisen kuin miehen. Fyysinen synnytyksestä toipuminen vie aikansa ja usein synnytys vaikuttaa myös psyykkisellä tasolla. Martti, 30, joutui sulattelemaan esikoisensa vaikeaa syntymää.

– Kun olimme vaimoni kanssa lähekkäin, pelkäsin satuttavani häntä. Mieleeni tulivat synnytyssali, kipu, repeäminen, veri ja oma pelkoni, miten vauva ja vaimoni selviävät.

Oleellista on säilyttää yhteys toiseen ja muistaa, ettei äidiksi ja isäksi kasveta yhdessä yössä.

Martin tunteisiin auttoi aika.

– Seksi on yksi osa romanttista rakkautta, joka monesti lasten ollessa pieniä joutuu taka-alalle. Läheisyyttä ja toisen tärkeyttä voi kuitenkin osoittaa monin tavoin: sanoin, suukoin, ja halauksin, Uusiautti sanoo.

Oleellista on säilyttää yhteys toiseen ja muistaa, ettei äidiksi ja isäksi kasveta yhdessä yössä. Vanhemmuus ja kumppanuus löytävät uomansa kokemuksen karttuessa. Vaikka seksi hetkellisesti vähenisi, se voi versota uudella tavalla. Varsinkin, jos puolisoilla säilyy vauva-aikanakin tunne, että vastuuta ja vanhemmuutta jaetaan yhdessä.

Kriisi, jota ei tullut

Miten kävi Marille, kun lapsi syntyi? Kriisiä, jota hän oli pelännyt, ei tullutkaan. Pari oli keskustellut peloistaan ja odotuksistaan etukäteen. Jo ensimmäisinä päivinään äitinä Mari huomasi, että rakkautta riittää. Lapsen saama rakkaus ei ollut pois kumppanilta.

Neuvolan terveydenhoitaja antoi Marille vinkin: Muista, että lapsi on yhtä paljon isän kuin sinun. Anna heille tilaa, jolloin sekä sinä että parisuhde voivat paremmin. Se oli hyvä neuvo.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.