Perheterapeutti Janna Rantalan mukaan parisuhteen kriisi antaa parhaassa tapauksessa uutta ymmärrystä parisuhteesta, itsestä ja kumppanista.

Kriisin keskellä elävän pariskunnan ei kannata erota vaan yrittää ensin yhdessä selvittää ongelmansa.

– Puolisoiden kannattaisi ajatella, kuinka upeaa on, että toinen ihminen tulee kanssani kriisiin. Kukaan muu ei ole minusta yhtä kiinnostunut kuin kriisissä kanssani elävä ihminen, perheterapeutti Janna Rantala sanoo.

Syynä pettymys tai suhteen muuttuminen

Parisuhteen kriisin laukaisee yleensä pettymys itseen tai toiseen.

Ihminen toimii ja tuntee itse eri lailla kuin ajatteli tai kumppani ei ollutkaan sellainen tai muuttunut sellaiseksi, kuin itse kuvitteli.

– Tällöin joutuu miettimään: onko toisessa vikaa vai pitäisikö minun kertoa tarkemmin, mitä toiveita ja tarpeita minulla on.

Pari saattaa myös ajautua niin kauaksi toisistaan, ettei mitään suhdetta varsinaisesti enää ole.

– Kumppani saattaa olla selittämättä yön pois kotoa, eikä toinen uskalla kysyä, missä hän on ollut. Kumppanille ei uskalleta näyttää mustasukkaisuutta tai kertoa, että hän on tärkeä.

Minkä taakseen jättää, sen edestään löytää

Pariskunta voi paeta suhteensa ongelmia monella tavalla: hankkia vielä yhden lapsen, aloittaa talonrakennusprojektin tai hukuttaa murheensa työhön.

Rantala kuitenkin kannustaa, että suhteen ongelmat kannattaisi ottaa puheeksi mahdollisimman varhain.

Keskustelun voi aloittaa rakentavasti esimerkiksi näin: ”En syytä sinua mutta huomaan, että…” tai ”En halua erota, vaan selvittää tämän asian”.

– On myös paljon näyttöä siitä, että jo muutama kerta pariterapeutin luona voi viedä asiaa paljon eteenpäin.

Parisuhteen vaikeudet kannattaa selvittää riippumatta siitä, mikä lopputulos on: jatkaako pari yhdessä vai erikseen.

– Jos parilla on lapsia, he tulevat aina olemaan tekemisissä keskenään lasten vuoksi. Parin vuoden kriisi on tässä kokonaisuudessa lyhyt aika, Janna Rantala sanoo.

– Voi myös käydä niin, ettei kumppani vaihtamalla parane. Jos kriisiä ei selvitetä aiemmassa suhteessa, se siirtyy seuraavaan.

Lue lisää

Jani Toivola: ”Hyvää vanhemmuutta on tehdä oman perheen näköisiä valintoja”

6 riidanaihetta vauvaperheissä – näin ratkaiset ne

”Jätin hyvän miehen, sain vauhtia ja vaaraa”

Vierailija

Terapeutti Janna Rantala: ”Parisuhteen kriisi ei riitä syyksi eroon”

Entäpäs sitten, kun se toinen osapuoli ilmoittaa, että on liian myöhäistä yhtään mihinkään, vaan ero tulee samoin tein? Parisuhteen kriisin voi laukaista myös vakavammat asiat, kuten oma huono lapsuus, johon liittyvät traumat nousevat oman lapsen syntymän myötä esiin. Ehkä ne olisi voituki selvittää, jos vastapuoli olisi ollut tarpeeksi kypsä sellaiseen. Ja sori vaan, mutta kyllä itsellä todellakin vaihtamalla parani. Ei auta kuin kiittää, että eksä lähti nostelemaan esikon ollessa pieni,...
Lue kommentti
Vierailija

Terapeutti Janna Rantala: ”Parisuhteen kriisi ei riitä syyksi eroon”

No kuka sen määrittelee että mikä on riittävä syy erota. Kriisistä kyllä VOI selvitä. Entisen mieheni ja lapseni isän kanssa ajauduttiin kriisiin josta oltaisiin kyllä voitu selvitä. Mutta tämäkin vain jos toinen olisi ollut valmis tekemään töitä suhteen eteen ja menemään kanssani terapiaan, kohtaamaan rehellisesti ne ongelmat.
Lue kommentti
Tarvitsemme tunneyhteyttä ja siteitä toisiin – jaettua iloa, lohtua ja hyväksyntää, eikä siinä ole mitään hävettävää, sanoo psykologi Leea Mattila. Kuva Niki Strbian.

Vaikka internet on mullistanut yhteydenpidon, yksinäisyys ja masennus ovat lisääntyneet länsimaissa.

Tarvitsisimme enemmän katsekontaktia, lähellä oloa, kosketusta, hyvänä pitoa ja hyväilyjä. Hymiöt WhatsAppissa, edes ne sydänjutut, eivät taltuta emotionaalista nälkää.

Tukeutuminen toiseen ihmiseen ei ole heikkoutta. Se on voimavara, jonka kautta maailman voi kokea mielekkäänä. Tarvitsemme tunneyhteyttä ja siteitä toisiin – jaettua iloa, lohtua ja hyväksyntää, eikä siinä ole mitään hävettävää. Vahva tunneyhteys kertoo hyvästä mielenterveydestä, kun taas emotionaalinen eristyneisyys mielenhäiriöistä.

Vanhemman katsoessa vauvaa silmiin lempeästi, vauva tietää olevansa turvassa. Hän lukee vanhemman silmistä olevansa erityinen ja rakastamisen arvoinen.

Haemme vahvistusta kysymykseen: Oletko siinä, kun tarvitsen sinua?

Sama vuorovaikutustanssi toistuu parisuhteessa. Haemme jatkuvasti puolisoltamme vahvistusta kysymykseen: Oletko siinä, kun tarvitsen sinua?

Entä jos useimmat konfliktit parisuhteissa ovatkin vain tunneyhteyden, tuon kaiken hyvän lähteen menettämisen pelossa ilmaistuja protesteja, etääntymisen ja torjunnan synnyttämää tuskaa? Jospa kiukuttelun takana piileekin viesti: ”Älä katoa minulta!”.  Ehkä riitaan takertuminen onkin samalla yritys löytää tie toisen luo, takaisin yhteyteen ja tasapainoon.

Elämänkriiseissä rakkaus ja parinvälinen yhteys punnitaan. Kun puoliso joutuu hätään, se on hyvässä suhteessa yhteinen kriisi. Vaikeilla hetkillä mikään muu ei tuo niin suurta helpotusta, kuin rakkailtamme saatu kannattelu.

Onnettomat kumppanit eivät koe toisiaan turvasatamina.

Samalla lailla kuin vauva kääntyy tarvitsevuudessaan turvallisen vanhemman syliin, parisuhteessa on rakastettu se satama, johon paeta ja kiinnittyä, kun ympärillä myrskyää. Onnettomat kumppanit eivät koe toisiaan turvasatamina.

Tavallisessa elämässä yhteys katkeaa ja löytyy uudelleen toistuvasti. Yhteyden aktiivinen korjaaminen osoittautuu silloin merkityksellisemmäksi, kuin yhteyden ajoittainen katkeaminen. Turvallinen rakkaus on luottamusta siihen, että toinen on siinä, kun häntä tarvitaan.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
Kuvitus: Matti Pikkujämsä

Riittävän hyvä on uusi täydellinen. Meidän Perhe selvitti, miten parisuhteen käy, kun perhe kasvaa.

Rakkaus syvenee, ja arvostus toista kohtaan kasvaa. Samalla: kahdenkeskinen aika on muisto vain, riidat lisääntyvät ja seksi kaikkoaa kuin sukka pyykkikoneeseen.

Näin kertovat pikkulasten vanhemmat Meidän Perheen verkkokyselyssä. Lasten saaminen muuttaa parisuhdetta sekä hyvässä että pahassa.

Väestöliiton erikoispsykologi Lotta Heiskasen mukaan vanhemmuus on parisuhteelle ristiriitainen muutos. Samalla kun lapsi tuo onnea elämään ja sitoo kumppanit tiukemmin toisiinsa, yleinen tyytyväisyys parisuhteeseen usein laskee.

– Kun elämän tärkeysjärjestys muuttuu, parisuhde painuu helposti taka-alalle. Arkinen suorittaminen voi herättää tunteen siitä, että toinen on muuttunut vain kaveriksi.

Lähes puolet kyselyyn vastanneista kertoo miettineensä eroa lasten ollessa pieniä. Jos suhteen päättämistä punnitsee jatkuvasti, on syytä keskustella asiasta toisen kanssa.

Eron pohtiminen ei välttämättä ole merkki siitä, että kaikki on vialla.

– On ihan normaalia miettiä joskus eroa. Pitkään suhteeseen mahtuu monia vaiheita ja ajatuksia, Heiskanen sanoo.

Paratiisiunelmat ovat kaukana arkimaailmasta.

Vaikeuksien keskellä lohtua voi tuoda ymmärrys siitä, ettei yksikään suhde ole täydellinen. Heiskasen mielestä parisuhteessa kannattaisi pyrkiä riittävän hyvään.

– Paratiisiunelmat ovat kaukana arkimaailmasta, joten on tärkeää sietää jonkin verran epätäydellisyyttä ja pettymyksiä. Samalla pitää muistaa, että jokaisella on oikeus riittävän tyydyttävään ja turvalliseen suhteeseen.

Vauva-ajan univajeessa sitkeys voi olla suhteen pelastus. Pidemmän päälle kannattaa muistaa, että lapset haluavat vanhemmilleen hyvää.

– Monilla vanhemmilla on huoli, että parisuhdeajan ottaminen on lapsilta pois. Oikeasti asia on päinvastoin. Lasten hyvinvointi on vanhempien hyvinvoinnin varassa. Lapset haluavat nähdä, että heidän vanhemmillaan menee yhdessä hyvin.

Mikä kaikki muuttui?

Näin pikkulasten vanhemmat kertovat:

Lasten saamisen jälkeen suhteemme on…

38 % muuttunut huonommaksi

”Riitelemme enemmän. Elämässä ei ole yhtä kivaa hupsuttelua kuin ennen lasta. Puramme lapsen tuottamaa ärsytystä helposti toisiimme.”

”Yhteistä aikaa ei juuri ole. Hoidamme kommunikoinnin WhatsAppilla tai soittamalla. Lapset keskeyttävät joka lauseen, kun näemme kasvotusten.”

32 % pysynyt ihan samanlaisena

”Lapsi ei muuttanut suhdettamme juurikaan. Odottelimme vuosia lapsen saamista, joten ehdimme valmistautua.”

”Intohimo on jäänyt viikonlopuille, mutta kiusoittelu näkyy vieläkin.”

30 % muuttunut paremmaksi

”Elämämme on rauhallisempaa ja tasapuolisempaa. Olemme enemmän kotona. Päivien rytmi on aiempaa paremmassa kunnossa.”

”Kunnioitus toista kohtaan on syventynyt. Rakkautta on lisännyt se, että olemme saaneet yhdessä aikaan jotain niin ihmeellistä ja ihanaa.”

Pienet rakkauden teot

Näin kyselyyn vastanneet näyttävät rakkauttaan arjessa:

”Ostan toiselle lempparijugurttia kaupasta.”

”Laitan pyytämättä ohjelman tallennukseen ja oluen kylmään.”

”Menemme samaan aikaan nukkumaan ja halailemme.”

”Kumppanini antaa minun nukkua päiväunet.”

”Suukot tullessa ja lähtiessä – välillä ohimennenkin.”

”Mies hieroo jalkojani sohvalla.”

”Toinen antaa minun maata hänen kainalossa ilman, että pelaa iPadilla.”

”Käyn tankkaamassa auton ihan sen takia, ettei toisen tarvitse.”

”Pepusta puristaminen ohimennen, kun toinen kokkaa.”

 

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.