itä hiljaisempi mies on, sitä enemmän vaimo "ravistelee" reaktiota hänestä irti, ja kehä on valmis. Kuva: iStockPhoto.
itä hiljaisempi mies on, sitä enemmän vaimo "ravistelee" reaktiota hänestä irti, ja kehä on valmis. Kuva: iStockPhoto.

Yritän parhaani mukaan jaksaa, mutta välillä mielessäni käy ajatus, olisiko meidän parempi erota.

Minusta tuntuu, että meillä ei enää ole parisuhdetta. Mieheni vain löhöää television edessä, eikä vastaa kysymyksiini. Tuntuu kuin puhuisin puulle, menetän helposti malttini. Haluaisin tehdä yhdessä asioita, mutta useimmiten touhuan lasten kanssa ilman miestäni. Pelkään, että mieheni rakastaa vieläkin ex-tyttöystäväänsä, vaikka olemme naimisissa ja meillä on kolme lasta.

Haluaisin tehdä yhdessä asioita, mutta useimmiten touhuan lasten kanssa ilman miestäni.

Yritän parhaani mukaan jaksaa, mutta välillä mielessäni käy ajatus, olisiko meidän parempi erota. Mietin myös, voiko poikamme villi luonne johtua suhteemme ongelmista. Miehen mielestä meillä on kaikki hyvin, mutta minä en ole samaa mieltä. Meillä on myös taloudellisia ongelmia. Rahat eivät riitä, kun maksamme konkurssista johtuneita vanhoja velkoja.

Parisuhdeterapeutti, psykologi Maarika Markkanen vastaa: 

Minusta tuntuu, että olette joutuneet negatiivisen vuorovaikutuksen kehään. Sinä olet ahdistunut, ja mielessäsi velloo katastrofiajatuksia. Kuvittelet, että miehesi rakastaa toista naista, vaikka tosiasiassa näin ei luultavasti ole. Mielessäsi käy myös eroajatuksia. Järkesi lakkaa kulkemasta ja alat kovistella miestäsi. Miehesi vastaa vetäytymällä ja suojautuu hyökkäyksiltäsi sulkeutumalla. Mitä hiljaisempi miehesi on, sitä enemmän sinä "ravistelet" reaktiota miehestäsi. Kehä on valmis.

Kuorensa alla miehesi on todennäköisesti yhtä neuvoton kuin sinä. Hän luultavasti haluaisi, että olisit onnellinen, mutta hän ei vain tiedä, miten sanoa se ja mitä tehdä sen eteen. On harhaluulo, että suomalainen mies olisi tunteeton.

Mitä hiljaisempi miehesi on, sitä enemmän sinä "ravistelet" reaktiota miehestäsi. Kehä on valmis.

Kaikissa parisuhteissa voidaan ajautua pattitilanteeseen. Itse asiassa suhteenne on hyvin tyypillinen suomalainen parisuhde: mies vetäytyy ja nainen takertuu. Ruokitte käyttäytymisellänne toistenne huonoja puolia ja teillä kummallakin on oma osuutenne tässä asetelmassa. Näin käy usein varsinkin pariskunnille, jotka elävät ruuhkavuosia.

Minusta tuntuu, että teidän on vaikea lopettaa tilannetta omin voimin. Suosittelen teille parisuhdeterapiaa, ennen kuin etäännytte toisistanne lopullisesti. Koulutettu terapeutti voisi auttaa teitä löytämään yhteyden toisiinne jälleen. Hyvässä parisuhteessa voidaan puhua rehellisesti tunteista ja siinä tullaan kuulluksi. Se ei tarkoita sitä, että pariskunta olisi koko ajan onnellinen, mutta kumppanit pystyvät kuitenkin jakamaan asioita keskenään. He elävät yhteistä elämää.

Itse asiassa suhteenne on hyvin tyypillinen suomalainen parisuhde: mies vetäytyy ja nainen takertuu.

Miehesi konkurssi on saattanut olla iso trauma, ja se on horjuttanut koko perheenne perusturvallisuutta. Sellaisesta toipuminen voi viedä vuosia. Parhaiten turvallisuus lisääntyy puhumalla tunteista ja ajatuksista. Sinun ei tarvitse yksin yrittää selvittää kaikkea.

Epäilet, että lapsenne oireilu saattaisi johtua parisuhteenne ongelmista. Saatat olla siinä oikeassa. Lapset toimivat usein perheessä parisuhdeterapeutteina. He yrittävät vetää vanhempien huomion itseensä, sillä silloin he saavat vanhemmat toimimaan yhteisen asian puolesta.

Lapset toimivat usein perheessä parisuhdeterapeutteina.

Vaikka stressaavat ajatukset pyörivät nyt mielessäsi, yritä välillä ottaa lomaa huolista. Päätä vaikka, että seuraavana viikonloppuna teet jotakin kivaa, etkä ajattele negatiivisia ajatuksia. Hyvä asia tarinassasi on, että sinulla on ilmeisesti arkeen tyytyväinen mies. Muista, että olet itse vastuussa onnestasi. Et voi vaatia, että miehesi tekee sinut onnelliseksi. Kun negatiiviset ajatukset tulevat mieleesi, laita silloin jäitä hattuun. Istu alas ja hengitä syvään. Anna pahan olon mennä ohi. Ota rauhallisesti, ja yritä reagoida eri tavalla.

Lasten ei pitäisi olla kuulemassa vanhempien riitoja eikä varsinkaan joutua niihin mukaan, perheneuvoja Nina Kauppinen sanoo.

Parisuhdeneuvola on Vauva.fin ja kirkon perheneuvonnan kaupallinen yhteistyö.

Riidat uuden avopuolison kanssa ovat isoja. Jos hän ei saa kontrolloitua tilannetta, niin syntyy riita. En halua itsekään antaa periksi ja alistua, vaikka hän sitä toivoo. Ystävilleni hän sanoo, että minä tarvitsen apua ja että minulla on ongelmia. 

Minulla on ekaluokkalainen lapsi, joka asuu kanssamme. Hänellä on adhd, ja hän oireilee koulussakin. Riitojen aikana mies on välinpitämätön myös lasta kohtaan. Hän moittii minua lapselle esimerkiksi niin, että ”Älä mene äidin mukaan, kun sillä on tuommoinen kohtaus, saattaa ajaa kolarin” tai että ”Äitisi on ihan sekaisin”.

Mies on minua viisi vuotta nuorempi ja ensimmäisessä suhteessaan. Olemme olleet kaksi vuotta yhdessä. Yhteen muutimme vuodenvaihteessa. 

Kerrot avomiehesi olevan kova määräämään ja kontrolloimaan. Kuulostaa siltä, että myös sinä annat hänelle vastusta, etkä ymmärrettävästi halua antaa hänelle periksi ja alistua sanojasi lainaten. Et kerro mistä riitelette, mutta yhteenottonne kuulostaa raastavalta ja tuhoisalta, se ei ole teidän hallinnassanne. Miehesi arvostelee kovin sanoin sinun käytöstäsi ja persoonaasi jopa ystävillesi ja lapsellesi. Hän puhuu ”kohtauksistasi” ja sinusta mielenterveysongelmaisena. Nämä määrittelyt sinusta ovat todennäköisesti satuttavia ja loukkaavia, etkä pysty unohtamaan niitä. Pyytääköhän hän koskaan anteeksi sanojaan, ymmärtääkö toimivansa väärin? Osaako hän jälkeenpäin rauhoitettuaan ajatella, kuinka kurjalta hänen sanansa sinusta tuntuvat?

Lasten olisi hyvä nähdä aikuisten pyytävän anteeksi ja sopivan riitansa.

Tilanne lapsesi näkökulmasta kuulostaa erityisen surulliselta. Rakkaan äidin haukkuminen tuntuu hänestä varmasti kovin pahalta. Lasta pitäisi suojata kaikin tavoin aikuisten rajuilta yhteenotoilta. Lapsesi ei pitäisi olla kuulemassa ja näkemässä riitaanne puhumattakaan siitä, että hänet vedetään siihen mukaan. Toki lapset usein näkevät vanhempien riitelevän, riidatkin kuuluvat parisuhteeseen. Riitojen kaoottisuudessa ja haitallisuudessa on kuitenkin eroja. Pelottavinta lapsesta on nähdä aikuisen menettävän täysin kontrollin käytökseensä. Pahimmillaan riidat voivat vastaavissa tilanteissa mennä rajun haukkumisen lisäksi fyysisesti väkivaltaisiksi. Toivottavasti näin ei ole tapahtunut teillä.

Lasten olisi hyvä nähdä aikuisten pyytävän anteeksi ja sopivan riitansa. Lapselle on hyvä kertoa hänen ikätasonsa mukaisesti, mistä riidassa oli kysymys. Tarkkoja yksityiskohtia (kuka teki ja mitä) ei ole tarpeellista kertoa, vaan ottaa vastuu omasta osuudestaan riidassa. Omien toimien puolustelu tai tilanteen vähättely ei ole vastuunottoa. Lapselle on hyvä kertoa, että olen pahoillani, että jouduit kokemaan pelottavan tilanteen, kuunnella hänen mietteitään ja vastata niihin. Mietin, ymmärtääkö miehesi hänen sanojensa ja tekojensa vahingollisuuden lapsellesi? Joskus ihmiset sanovat vähättelevästi, että hekin ovat kuulleet vastaavaa lapsena ja hyvin ovat elämässä pärjänneet. Harva kuitenkaan oikeasti toivoo samaa lapselleen tai puolison lapselle, sillä sisimmässään he muistavat, kuinka turvattomalta aikuisten rajut riidat pienestä itsestä silloin tuntuivat.  

Miehesi on sinua viisi vuotta nuorempi ja ensimmäisessä suhteessaan. Kuinkahan helppoa hänelle on asua yhdessä, ja vielä lapsiperheessä? Hän ilmeisesti oli sinun luonasi paljon ennen virallista yhteenmuuttoa, mutta mahtoiko hän osata ajatella, mitä yhtäjaksoinen eläminen lapsiperheessä tarkoittaa? Tilanteeseen voi liittyä ulkopuolisuuden ja mustasukkaisuuden tunteita. Hän voi jotenkin kokea, että lapsesi saa huomiota sinulta ja hän ei saa, ainakaan riittävästi. Et kerro, onko lapsesi yhteydessä biologiseen isäänsä tai onko hänellä muita läheisiä aikuisia tukenaan. Onkohan sinun ja miesystäväsi yhteen muutto ollut hänelle vaikea asia, onko hän kertonut asiasta sinulle tai muille läheisille? Onko miesystävälläsi ja lapsella yhteisiä hyviä hetkiä, huolehtiiko hän lapsestasi sinun poissa ollessasi? Jos hän on välillä hoitovastuussa, kuinka se sujuu, oletko huolissasi jostakin sen suhteen?

Lapsen hankaluudet koulussa liittyvät todennäköisesti myös kotitilanteeseenne. 

Lapsesi hankaluudet koulussa todennäköisesti liittyvät myös kotitilanteeseenne. Tilanteesta kotona kannattaa kertoa opettajalle ja mahdollisille muille lastasi hoitaville tahoille, jotta ei synny tilannetta, että lastasi ikään kuin syytetään hänen käytöksestään tietämättä taustoja. Lapsellasi on adhd, jonka kanssa eläminen voi olla haastavaa. Turvallinen ja tasapainoinen kotiympäristö on hänelle, kuten kaikille lapsille, erittäin tärkeää!

Oletko miettinyt, onko avomiehesi sellainen kumppani, jonka kanssa haluat jakaa elämäsi ja kotisi? On hyvä miettiä, mikä pitää teitä yhdessä, mitä hyvää suhteessanne on ja mitä toivotte parisuhteelta tulevaisuudessa. Parisuhde on tärkeä asia, mutta toivon, että asetat lapsesi hyvinvoinnin tässä tilanteessa etusijalle.

Sinun oma hyvinvointisi on erittäin tärkeää.

Sinun oma hyvinvointisi on myös erittäin tärkeää. Lapsi tarvitsee tuekseen ja turvakseen jaksavan aikuisen. Tällä hetkellä te kärsitte tilanteesta. Tuskin miehesikään nauttii riidoista. Suosittelen sinulle pikaista yhteydenottoa perheneuvolaan keskusteluavun saamiseksi. Myös lastensuojelun tukitoimet voivat olla tarpeellisia. Lastensuojelusta voit tarvittaessa saada konkreettista apua arkeen, esimerkiksi perhetyötä, lastenhoitoapua, tukiperheen tai taloudellista avustusta muuttoon mahdollisessa erotilanteessa. Jos olette jo jonkun ammattiauttajan asiakkaana, ota parisuhdetilanne rohkeasti esiin siellä parhaimman avun saamiseksi.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Riitaisa liitto ilman fyysistä läheisyyttä ei ole tyydyttävä kahden aikuisen parisuhde, perheneuvoja Anssi Tietäväinen sanoo.

Parisuhdeneuvola on Vauva.fin ja kirkon perheneuvonnan kaupallinen yhteistyö.

Alan hiljalleen olla voimaton eromme takia. Olemme asuneet kaksi vuotta erillämme hyvin riitaisessa suhteessa, ja mielestäni asialle pitää löytyä ratkaisu. Vaimoni ehdottaa, että pysyisimme aviossa, mutta asuisimme yhä erillään. Suhteeseen ei kuitenkaan sisältyisi intiimiä kanssakäymistä, kuten ei näinä edellisenä kahtena erovuotenakaan ole sisältynyt. Yhteinen aika pitäisi sisällään "kahvittelua" ja mahdollisesti jokusen teatterikäynnin vuodessa. Intiimiä läheisyyttä minulla ei saisi olla kenenkään muunkaan kanssa. 

Olen käynyt juttelemassa terapeutilla, koska vaimoni on leimannut minut hyvin voimakkaasti epäempaattiseksi ja huonoitsetuntoiseksi, jolla on lisäksi narsistisia luonteenpiirteitä. Terapeuttini on kuitenkin pariin otteeseen todennut, ettei näin ole. Vaimoni lyttäsi arvion välittömästi, koska tietää keittiöpsykologialla paremmin. Parisuhdeterapiaan vaimollani ei löydy aikaa. 

Tuntuu tärkeältä, että olet uskaltautunut pohtimaan tilannettasi ja kysymään tietä eteenpäin. Varsinaiseen kysymykseesi haluan heti sanoa, että vaimosi ehdotus ei kuulosta lainkaan hyvältä. Se olisi aivan kelvollinen ystävyyden malli, jos siihen ei liittyisi kontrollointia toisen intiimeistä suhteista. Tyydyttäväksi parisuhdemalliksi siitä ei kuitenkaan ole.

Elääkö sinussa vielä toive suhteenne elpymisestä?

Onko sinulle selvää, miksi vaimosi tahtoo jatkaa avioliittoanne vaikka varsinaista parisuhdetta hän ei näytä haluavan? Mikä teitä pitää kiinni suhteessa, joka vaikuttaa olevan kummankin kannalta epätyydyttävä? Mikä estää sinua itseäsi eroamasta? Vai elääkö sinussa vielä toive suhteenne elpymisestä?

Miksi riitelette, vaikka yhteisyys suhteestanne on hävinnyt?

On hyvä, että olet käynyt terapeutilla. Ulkopuolisen ammattilaisen kanssa voit rauhassa pohtia omaa itseäsi ja esimerkiksi sitä, miten olet päätynyt nykyiseen tilanteeseen. Mitä sinulle ja teille on tapahtunut? Millaisista syistä päädyitte nykyiseen elämäntilanteeseenne ja asumuseroon? Miksi ja mistä yhä riitelette, vaikka yhteisyys suhteestanne on hävinnyt?

Sinulla on elämää edessäsi vielä vuosikymmeniä. Millaisia haluaisit niiden olevan? Miten haluaisit viettää tulevat vuotesi?

Mahdollisuuksia hyvään elämään sinulla on, miksei uuteen rakkauteenkin. Toivoisin, että voisit avoimesti ja rohkeasti miettiä sitä, mitä sinä itse haluat ja mikä juuri sinulle on tärkeää. Et ole riippuvainen vaimosi tahdosta, näkemyksistä tai ehdotuksista. Voit selvittää itsellesi millaista tulevaisuutta tahdot tavoitella ja sitten arvioida voiko avioliitto vaimosi kanssa olla osana sitä vai ei.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.