Yritän parhaani mukaan jaksaa, mutta välillä mielessäni käy ajatus, olisiko meidän parempi erota.

Minusta tuntuu, että meillä ei enää ole parisuhdetta. Mieheni vain löhöää television edessä, eikä vastaa kysymyksiini. Tuntuu kuin puhuisin puulle, menetän helposti malttini. Haluaisin tehdä yhdessä asioita, mutta useimmiten touhuan lasten kanssa ilman miestäni. Pelkään, että mieheni rakastaa vieläkin ex-tyttöystäväänsä, vaikka olemme naimisissa ja meillä on kolme lasta.

Yritän parhaani mukaan jaksaa, mutta välillä mielessäni käy ajatus, olisiko meidän parempi erota. Mietin myös, voiko poikamme villi luonne johtua suhteemme ongelmista. Miehen mielestä meillä on kaikki hyvin, mutta minä en ole samaa mieltä. Meillä on myös taloudellisia ongelmia. Rahat eivät riitä, kun maksamme konkurssista johtuneita vanhoja velkoja.

Minusta tuntuu, että olette joutuneet negatiivisen vuorovaikutuksen kehään. Sinä olet ahdistunut, ja mielessäsi velloo katastrofiajatuksia. Kuvittelet, että miehesi rakastaa toista naista, vaikka tosiasiassa näin ei luultavasti ole. Mielessäsi käy myös eroajatuksia. Järkesi lakkaa kulkemasta ja alat kovistella miestäsi. Miehesi vastaa vetäytymällä ja suojautuu hyökkäyksiltäsi sulkeutumalla. Mitä hiljaisempi miehesi on, sitä enemmän sinä "ravistelet" reaktiota miehestäsi. Kehä on valmis.

Kuorensa alla miehesi on todennäköisesti yhtä neuvoton kuin sinä. Hän luultavasti haluaisi, että olisit onnellinen, mutta hän ei vain tiedä, miten sanoa se ja mitä tehdä sen eteen. On harhaluulo, että suomalainen mies olisi tunteeton.

Kaikissa parisuhteissa voidaan ajautua pattitilanteeseen. Itse asiassa suhteenne on hyvin tyypillinen suomalainen parisuhde: mies vetäytyy ja nainen takertuu. Ruokitte käyttäytymisellänne toistenne huonoja puolia ja teillä kummallakin on oma osuutenne tässä asetelmassa. Näin käy usein varsinkin pariskunnille, jotka elävät ruuhkavuosia.

Minusta tuntuu, että teidän on vaikea lopettaa tilannetta omin voimin. Suosittelen teille parisuhdeterapiaa, ennen kuin etäännytte toisistanne lopullisesti. Koulutettu terapeutti voisi auttaa teitä löytämään yhteyden toisiinne jälleen. Hyvässä parisuhteessa voidaan puhua rehellisesti tunteista ja siinä tullaan kuulluksi. Se ei tarkoita sitä, että pariskunta olisi koko ajan onnellinen, mutta kumppanit pystyvät kuitenkin jakamaan asioita keskenään. He elävät yhteistä elämää.

Miehesi konkurssi on saattanut olla iso trauma, ja se on horjuttanut koko perheenne perusturvallisuutta. Sellaisesta toipuminen voi viedä vuosia. Parhaiten turvallisuus lisääntyy puhumalla tunteista ja ajatuksista. Sinun ei tarvitse yksin yrittää selvittää kaikkea.

Epäilet, että lapsenne oireilu saattaisi johtua parisuhteenne ongelmista. Saatat olla siinä oikeassa. Lapset toimivat usein perheessä parisuhdeterapeutteina. He yrittävät vetää vanhempien huomion itseensä, sillä silloin he saavat vanhemmat toimimaan yhteisen asian puolesta.

Vaikka stressaavat ajatukset pyörivät nyt mielessäsi, yritä välillä ottaa lomaa huolista. Päätä vaikka, että seuraavana viikonloppuna teet jotakin kivaa, etkä ajattele negatiivisia ajatuksia. Hyvä asia tarinassasi on, että sinulla on ilmeisesti arkeen tyytyväinen mies. Muista, että olet itse vastuussa onnestasi. Et voi vaatia, että miehesi tekee sinut onnelliseksi. Kun negatiiviset ajatukset tulevat mieleesi, laita silloin jäitä hattuun. Istu alas ja hengitä syvään. Anna pahan olon mennä ohi. Ota rauhallisesti, ja yritä reagoida eri tavalla.

Parisuhdeterapeutti, psykologi Maarika Markkanen, Lääkärikeskus Mehiläinen.
Vauva 10/2007

Lähetä oma kysymyksesi asiantuntijoillemme Vauvan neuvolaan.

Tarvitsemme tunneyhteyttä ja siteitä toisiin – jaettua iloa, lohtua ja hyväksyntää, eikä siinä ole mitään hävettävää, sanoo psykologi Leea Mattila. Kuva Niki Strbian.

Vaikka internet on mullistanut yhteydenpidon, yksinäisyys ja masennus ovat lisääntyneet länsimaissa.

Tarvitsisimme enemmän katsekontaktia, lähellä oloa, kosketusta, hyvänä pitoa ja hyväilyjä. Hymiöt WhatsAppissa, edes ne sydänjutut, eivät taltuta emotionaalista nälkää.

Tukeutuminen toiseen ihmiseen ei ole heikkoutta. Se on voimavara, jonka kautta maailman voi kokea mielekkäänä. Tarvitsemme tunneyhteyttä ja siteitä toisiin – jaettua iloa, lohtua ja hyväksyntää, eikä siinä ole mitään hävettävää. Vahva tunneyhteys kertoo hyvästä mielenterveydestä, kun taas emotionaalinen eristyneisyys mielenhäiriöistä.

Vanhemman katsoessa vauvaa silmiin lempeästi, vauva tietää olevansa turvassa. Hän lukee vanhemman silmistä olevansa erityinen ja rakastamisen arvoinen.

Haemme vahvistusta kysymykseen: Oletko siinä, kun tarvitsen sinua?

Sama vuorovaikutustanssi toistuu parisuhteessa. Haemme jatkuvasti puolisoltamme vahvistusta kysymykseen: Oletko siinä, kun tarvitsen sinua?

Entä jos useimmat konfliktit parisuhteissa ovatkin vain tunneyhteyden, tuon kaiken hyvän lähteen menettämisen pelossa ilmaistuja protesteja, etääntymisen ja torjunnan synnyttämää tuskaa? Jospa kiukuttelun takana piileekin viesti: ”Älä katoa minulta!”.  Ehkä riitaan takertuminen onkin samalla yritys löytää tie toisen luo, takaisin yhteyteen ja tasapainoon.

Elämänkriiseissä rakkaus ja parinvälinen yhteys punnitaan. Kun puoliso joutuu hätään, se on hyvässä suhteessa yhteinen kriisi. Vaikeilla hetkillä mikään muu ei tuo niin suurta helpotusta, kuin rakkailtamme saatu kannattelu.

Onnettomat kumppanit eivät koe toisiaan turvasatamina.

Samalla lailla kuin vauva kääntyy tarvitsevuudessaan turvallisen vanhemman syliin, parisuhteessa on rakastettu se satama, johon paeta ja kiinnittyä, kun ympärillä myrskyää. Onnettomat kumppanit eivät koe toisiaan turvasatamina.

Tavallisessa elämässä yhteys katkeaa ja löytyy uudelleen toistuvasti. Yhteyden aktiivinen korjaaminen osoittautuu silloin merkityksellisemmäksi, kuin yhteyden ajoittainen katkeaminen. Turvallinen rakkaus on luottamusta siihen, että toinen on siinä, kun häntä tarvitaan.

Kuvitus: Matti Pikkujämsä

Riittävän hyvä on uusi täydellinen. Meidän Perhe selvitti, miten parisuhteen käy, kun perhe kasvaa.

Rakkaus syvenee, ja arvostus toista kohtaan kasvaa. Samalla: kahdenkeskinen aika on muisto vain, riidat lisääntyvät ja seksi kaikkoaa kuin sukka pyykkikoneeseen.

Näin kertovat pikkulasten vanhemmat Meidän Perheen verkkokyselyssä. Lasten saaminen muuttaa parisuhdetta sekä hyvässä että pahassa.

Väestöliiton erikoispsykologi Lotta Heiskasen mukaan vanhemmuus on parisuhteelle ristiriitainen muutos. Samalla kun lapsi tuo onnea elämään ja sitoo kumppanit tiukemmin toisiinsa, yleinen tyytyväisyys parisuhteeseen usein laskee.

– Kun elämän tärkeysjärjestys muuttuu, parisuhde painuu helposti taka-alalle. Arkinen suorittaminen voi herättää tunteen siitä, että toinen on muuttunut vain kaveriksi.

Lähes puolet kyselyyn vastanneista kertoo miettineensä eroa lasten ollessa pieniä. Jos suhteen päättämistä punnitsee jatkuvasti, on syytä keskustella asiasta toisen kanssa.

Eron pohtiminen ei välttämättä ole merkki siitä, että kaikki on vialla.

– On ihan normaalia miettiä joskus eroa. Pitkään suhteeseen mahtuu monia vaiheita ja ajatuksia, Heiskanen sanoo.

Paratiisiunelmat ovat kaukana arkimaailmasta.

Vaikeuksien keskellä lohtua voi tuoda ymmärrys siitä, ettei yksikään suhde ole täydellinen. Heiskasen mielestä parisuhteessa kannattaisi pyrkiä riittävän hyvään.

– Paratiisiunelmat ovat kaukana arkimaailmasta, joten on tärkeää sietää jonkin verran epätäydellisyyttä ja pettymyksiä. Samalla pitää muistaa, että jokaisella on oikeus riittävän tyydyttävään ja turvalliseen suhteeseen.

Vauva-ajan univajeessa sitkeys voi olla suhteen pelastus. Pidemmän päälle kannattaa muistaa, että lapset haluavat vanhemmilleen hyvää.

– Monilla vanhemmilla on huoli, että parisuhdeajan ottaminen on lapsilta pois. Oikeasti asia on päinvastoin. Lasten hyvinvointi on vanhempien hyvinvoinnin varassa. Lapset haluavat nähdä, että heidän vanhemmillaan menee yhdessä hyvin.

Mikä kaikki muuttui?

Näin pikkulasten vanhemmat kertovat:

Lasten saamisen jälkeen suhteemme on…

38 % muuttunut huonommaksi

”Riitelemme enemmän. Elämässä ei ole yhtä kivaa hupsuttelua kuin ennen lasta. Puramme lapsen tuottamaa ärsytystä helposti toisiimme.”

”Yhteistä aikaa ei juuri ole. Hoidamme kommunikoinnin WhatsAppilla tai soittamalla. Lapset keskeyttävät joka lauseen, kun näemme kasvotusten.”

32 % pysynyt ihan samanlaisena

”Lapsi ei muuttanut suhdettamme juurikaan. Odottelimme vuosia lapsen saamista, joten ehdimme valmistautua.”

”Intohimo on jäänyt viikonlopuille, mutta kiusoittelu näkyy vieläkin.”

30 % muuttunut paremmaksi

”Elämämme on rauhallisempaa ja tasapuolisempaa. Olemme enemmän kotona. Päivien rytmi on aiempaa paremmassa kunnossa.”

”Kunnioitus toista kohtaan on syventynyt. Rakkautta on lisännyt se, että olemme saaneet yhdessä aikaan jotain niin ihmeellistä ja ihanaa.”

Pienet rakkauden teot

Näin kyselyyn vastanneet näyttävät rakkauttaan arjessa:

”Ostan toiselle lempparijugurttia kaupasta.”

”Laitan pyytämättä ohjelman tallennukseen ja oluen kylmään.”

”Menemme samaan aikaan nukkumaan ja halailemme.”

”Kumppanini antaa minun nukkua päiväunet.”

”Suukot tullessa ja lähtiessä – välillä ohimennenkin.”

”Mies hieroo jalkojani sohvalla.”

”Toinen antaa minun maata hänen kainalossa ilman, että pelaa iPadilla.”

”Käyn tankkaamassa auton ihan sen takia, ettei toisen tarvitse.”

”Pepusta puristaminen ohimennen, kun toinen kokkaa.”