Kuva: Shutterstock
Kuva: Shutterstock

Pitkäkin liitto voi saada uutta potkua, kun uskaltaa möyhiä sen perustuksia.

1. Unohda kynttiläillalliset

Toimiva kikkakolmonen läheisyyden lisäämiseksi on yhä keksimättä. Jotta parisuhde saisi uutta puhtia, kummankin osapuolen pitää haluta tehdä jotain sen hyväksi. Älä kuitenkaan ota paineita, se ei tarkoita näennäisesti romanttisia kynttiläillallisia tai toistenne hieroskelemista ruusun terälehdillä.

Romanttista on olla kuulolla kumppanin suhteen. Se, että tuo kaupasta juuri oikeanmerkkistä pesuainetta, voi olla mitä ihanin, intiimein teko. Olkaa kekseliäitä, luovia, leikkisiä!

Jos muutosten tekeminen pelottaa tai tuntuu vaivalloiselta, kannattaa miettiä, mitä uutta ja ihanaa kohti olette menossa. Jos suunta ei tunnukaan hyvältä, voitte aina palata entiseen.

Parhaimmillaan parisuhteessa tuntuu siltä kuin olisi tullut kotiin: saa olla kokonainen, hyväksytty ja rakastettu.

2. Kastele ruusuja, älä rikkaruohoja

Omaa tyytymättömyyttä ei tietenkään pidä sivuuttaa. Kun tutkiskelet tunnetta, voit arvioida, onko kaikki oikeasti päin prinkkalaa ja mihin voit siitä huolimatta vaikuttaa. Samalla kun mietit epäkohtia, pohdi suhteen hyviä puolia: mikä kaikki toimii.

Se valaa uskoa siihen, että voitte yhä kehittyä. Voit valita, kasteletko ruusuja vai rikkaruohoja.

3. Rehellisyys on reilua

Ei ole reilua pantata ­ajatuksiaan, jos jokin vaivaa. Mikäli pelkäät satuttavasi kumppaniasi, pohdi motiiviasi: miksi haluat ottaa jonkin asian puheeksi? Mikäli tarkoituksesi ei ole loukata, kakaise sanottavasi rohkeasti.

Uskalla olla suhteessa oma kantikas itsesi, vaikka kolisisi. Kummankin osapuolen on turvallisinta olla rehellisyyteen perustuvassa parisuhteessa.

Jonkin merkittävän asian sanomatta jättäminen on väärin teitä molempia kohtaan, vaikuttaahan se siihen, mitä ajattelet suhteesta. Tällöin et anna myöskään kumppanillesi mahdollisuutta vaikuttaa tilanteeseen.

Se, että kerrot ­rehellisesti tuntemuksistasi, antaa myös kumppanillesi luvan puhua avoimesti.

4. Ota etäisyyttä toista kunnioittaen

Ihminen opettelee koko aikuiselämänsä erillisyyttä muista läheisistä ihmisistä. Pitkässä suhteessa on luonnollista, että välillä ollaan tiiviisti yhdessä, välillä enemmän erillään.

Jo pienet, arkiset irtiotot tekevät hyvää: viettäkää aikaa tahoillanne omien ystävienne kanssa tai käykää yksin kävelylenkillä. Riittävän erillinen ihminen käy keskustelua myös itsensä kanssa. Hän pystyy lohduttamaan itseään ja kieltäytymään sellaisesta, mitä ei oikeasti halua.

Jos tuntuu siltä, että oma äänesi on kadonnut etkä enää tiedä, mitä ajattelet ja tunnet, voi olla aika pitää tuumaustauko. Joskus etäisyyden oton pitää olla konkreettista, esimerkiksi päätös jonkin ajan viettämisestä erillään tai asumusero.

Muista, että vaatii luottamusta antaa toiselle aikaa ja tilaa, kun tämä haluaa selventää ajatuksiaan suhteesta. Silti se voi olla joskus paras, tai jopa ainoa vaihtoehto.

Rakkaus on elävä asia, jota ei saa puristaa hengiltä.

5. Tee töitä itsesi kanssa

Parisuhteessa kohtaa kaksi erilaista tapaa toimia ja ­kaksi näkemystä siitä, mikä on elämässä tärkeää. Sen takia yhdessä oleminen on jatkuvaa neuvottelua. Etenkin kun vanha totuus siitä, että toinen ei voi lukea ajatuksiasi, pitää yhä paikkansa.

Niinpä olet osaltasi vastuussa siitä, miten toiveesi yhteisen elämän suhteen toteutuvat. Kun kerrot kumppanillesi, mikä on sinulle tärkeää ja miksi, muista tukea toista. Se, mikä itsellesi on itsestään selvää tai helppoa, voi olla hänelle vaikeasti ymmärrettävää ja haastavaa. Sama pätee myös toisin päin.

Niinikään omia odotuksiaan kannattaa kyseenalaistaa: Miksi toimit niin kuin toimit ja onko jossain hiomisen varaa? Ovatko käsityksesi tulleet esimerkiksi lapsuudenkodistasi tai kaveripiiristä vai ovatko ne aidosti sinun itsesi?

Parisuhteen eteen ei tehdä töitä, vaan niitä tehdään itsensä kanssa. Silloin voi olla entistä parempi kumppani toiselle. Jos alkaa voida huonosti suhteessa, joka on siihen asti ollut ok, kannattaa myös pohtia, johtuuko kipuilu ennemminkin jostain omaan elämään liittyvästä.

6. Älä pelkää kriisiä

Suhteen kriisiyttäminen ei ole huono asia. Sen voi nähdä siirtymävaiheena, joka edeltää muutoksia. Se on merkki siitä, ettei pidä luovuttaa, vaan nähdä vaivaa.

Kun myllertää, tehkää suhteessa kunnolla remonttia: muuttakaa toimintatapoja, päivittäkää sääntöjä ja arvojärjestystä. Sitoutuessahan ei luvata, ettei muututa.

7.Terapia auttaa jalostamaan ajatuksia

Terapiaan kannattaa mennä, kun omat ratkaisuyritykset eivät tuota tulosta. Joskus ihmisillä taas on hyvinkin tarkka näkemys tilanteestaan ja he tarvitsevat vain vahvistusta ja rohkaisua.

Terapian paikka on myös silloin, kun keskustelu suhteesta kärjistyy niin, että asioiden edistämiseksi tarvitaan erotuomarin tavoin toimivaa kolmatta osapuolta.

8. Yhdessä ei ole pakko pysyä

Ero on viisas ratkaisu, kun ollaan oltu pitkään onnettomassa tilanteessa, johon mikään muutosyritys ei ole auttanut. Kun toisen tapa kohdella ei vain parane tai joudut koko ajan toimimaan itseäsi vastaan. Tai toinen on loukannut niin syvästi, ettet voi antaa anteeksi.

Voi olla, että arvonne tai toiveenne tulevaisuuden suhteen eivät kohtaa. On myös suhteita, joissa on yhä ­rakkautta, mutta yhteinen elämä ei vain ­luonnistu.

Ei ole mitään pakkoa pysyä yhdessä, vaikka pahoja ongelmia ei olisikaan.

Erotessa on tärkeää, että tekee syyt itselle ja kumppanille selviksi. Siitä, pysyäkö yhdessä vai erotako lasten takia, on niin teorioita kuin tutkimustuloksiakin puolesta ja vastaan.

Kodin parisuhdemalli vaikuttaa lapseen. Jos huonoa ilmapiiriä ei saa yrityksistä huolimatta parannettua, yhdessä sinnittely voi olla tuhoisampaa kuin eroaminen.

Vaikka parisuhde loppuu, vanhemmuus ei lopu, ja monesti lapsi voi säilyttää hyvän suhteen molempiin vanhempiinsa.

9. Olet viisaampi kuin luulet

Kun suhdetta alkaa parannella omin voimin, tärkeintä on aidosti kuunnella, sekä itseä että kumppania. Kun rauhoittuu ja pohtii, miten suhteen päätyminen tähän jamaan on ollut ylipäätään mahdollista, vastaukset voivat osua hämmästyttävän oikeaan. Ihminen on usein viisaampi kuin itse tajuaakaan.

Aito kuunteleminen auttaa toisenlaisen perspektiivin ottamisessa. Voit kunnioittavasti ihmetellä omaa kumppaniasi. Kuka kumma tuo toinen ihminen oikein on?

Kun tarpeeksi ihmettelee, inhimilliset heikkoudet voivat näyttäytyä uudessa valossa, samoin se, mikä ihme toinen ihminen on. Tuon ihmeellisyyden takia myös moni mahdottomalta tuntuva asia on mahdollinen, kuten se, että pitkään yhdessä ollut pari löytää uudestaan rakkauden.

Kysymys on teidän ainutlaatuisesta tarinastanne, jota te itse kirjoitatte.

Asiantuntijana Aune Karhumäki, psyko- ja seksuaaliterapeutti Pro Sensus -terapiapalvelusta.

Elina Tanskanen, Pientä suhderemonttia, Meidän Perhe 11/2013

Vierailija

Paranna parisuhdettasi – 9 vinkkiä

Vierailija 28.07.2014 klo 09:40 Mieheni puolustautuu rajusti jos arvostelen tai ehdotan jotain häneen kohdistuvia muutoksia. Niin puolustautuisin minäkin ja luulen että puolustautuisit itsekin. Toista ei voi muuttaa. Itseään voi muutta. Tietysti jos toisen käytös loukkaa, siitä pitää sanoa. Toivotaan vain, että toinen osapuoli on tarpeeksi fiksu muuttaakseen itse itseään. Sinä et sitä nimittäin voi tehdä, vaikka kuinka haluaisit.
Lue kommentti
Vierailija

Paranna parisuhdettasi – 9 vinkkiä

Mieheni puolustautuu rajusti jos arvostelen tai ehdotan jotain häneen kohdistuvia muutoksia. Kun suurin pelko on yksin jääminen ja vielä lasten kanssa, miten lähteä edes puhumaan asioista. Vaikka välillä tuntuu että elämäni olisi helpompaa ja vähemmän stressaavaa ilman miestäni, toinen aikuinen antaa tiettyä turvallisuuden tunnetta arjessa rahallisesti ja muutenkin.
Lue kommentti
Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
Tarvitsemme tunneyhteyttä ja siteitä toisiin – jaettua iloa, lohtua ja hyväksyntää, eikä siinä ole mitään hävettävää, sanoo psykologi Leea Mattila. Kuva Niki Strbian.

Vaikka internet on mullistanut yhteydenpidon, yksinäisyys ja masennus ovat lisääntyneet länsimaissa.

Tarvitsisimme enemmän katsekontaktia, lähellä oloa, kosketusta, hyvänä pitoa ja hyväilyjä. Hymiöt WhatsAppissa, edes ne sydänjutut, eivät taltuta emotionaalista nälkää.

Tukeutuminen toiseen ihmiseen ei ole heikkoutta. Se on voimavara, jonka kautta maailman voi kokea mielekkäänä. Tarvitsemme tunneyhteyttä ja siteitä toisiin – jaettua iloa, lohtua ja hyväksyntää, eikä siinä ole mitään hävettävää. Vahva tunneyhteys kertoo hyvästä mielenterveydestä, kun taas emotionaalinen eristyneisyys mielenhäiriöistä.

Vanhemman katsoessa vauvaa silmiin lempeästi, vauva tietää olevansa turvassa. Hän lukee vanhemman silmistä olevansa erityinen ja rakastamisen arvoinen.

Haemme vahvistusta kysymykseen: Oletko siinä, kun tarvitsen sinua?

Sama vuorovaikutustanssi toistuu parisuhteessa. Haemme jatkuvasti puolisoltamme vahvistusta kysymykseen: Oletko siinä, kun tarvitsen sinua?

Entä jos useimmat konfliktit parisuhteissa ovatkin vain tunneyhteyden, tuon kaiken hyvän lähteen menettämisen pelossa ilmaistuja protesteja, etääntymisen ja torjunnan synnyttämää tuskaa? Jospa kiukuttelun takana piileekin viesti: ”Älä katoa minulta!”.  Ehkä riitaan takertuminen onkin samalla yritys löytää tie toisen luo, takaisin yhteyteen ja tasapainoon.

Elämänkriiseissä rakkaus ja parinvälinen yhteys punnitaan. Kun puoliso joutuu hätään, se on hyvässä suhteessa yhteinen kriisi. Vaikeilla hetkillä mikään muu ei tuo niin suurta helpotusta, kuin rakkailtamme saatu kannattelu.

Onnettomat kumppanit eivät koe toisiaan turvasatamina.

Samalla lailla kuin vauva kääntyy tarvitsevuudessaan turvallisen vanhemman syliin, parisuhteessa on rakastettu se satama, johon paeta ja kiinnittyä, kun ympärillä myrskyää. Onnettomat kumppanit eivät koe toisiaan turvasatamina.

Tavallisessa elämässä yhteys katkeaa ja löytyy uudelleen toistuvasti. Yhteyden aktiivinen korjaaminen osoittautuu silloin merkityksellisemmäksi, kuin yhteyden ajoittainen katkeaminen. Turvallinen rakkaus on luottamusta siihen, että toinen on siinä, kun häntä tarvitaan.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
Kuvitus: Matti Pikkujämsä

Riittävän hyvä on uusi täydellinen. Meidän Perhe selvitti, miten parisuhteen käy, kun perhe kasvaa.

Rakkaus syvenee, ja arvostus toista kohtaan kasvaa. Samalla: kahdenkeskinen aika on muisto vain, riidat lisääntyvät ja seksi kaikkoaa kuin sukka pyykkikoneeseen.

Näin kertovat pikkulasten vanhemmat Meidän Perheen verkkokyselyssä. Lasten saaminen muuttaa parisuhdetta sekä hyvässä että pahassa.

Väestöliiton erikoispsykologi Lotta Heiskasen mukaan vanhemmuus on parisuhteelle ristiriitainen muutos. Samalla kun lapsi tuo onnea elämään ja sitoo kumppanit tiukemmin toisiinsa, yleinen tyytyväisyys parisuhteeseen usein laskee.

– Kun elämän tärkeysjärjestys muuttuu, parisuhde painuu helposti taka-alalle. Arkinen suorittaminen voi herättää tunteen siitä, että toinen on muuttunut vain kaveriksi.

Lähes puolet kyselyyn vastanneista kertoo miettineensä eroa lasten ollessa pieniä. Jos suhteen päättämistä punnitsee jatkuvasti, on syytä keskustella asiasta toisen kanssa.

Eron pohtiminen ei välttämättä ole merkki siitä, että kaikki on vialla.

– On ihan normaalia miettiä joskus eroa. Pitkään suhteeseen mahtuu monia vaiheita ja ajatuksia, Heiskanen sanoo.

Paratiisiunelmat ovat kaukana arkimaailmasta.

Vaikeuksien keskellä lohtua voi tuoda ymmärrys siitä, ettei yksikään suhde ole täydellinen. Heiskasen mielestä parisuhteessa kannattaisi pyrkiä riittävän hyvään.

– Paratiisiunelmat ovat kaukana arkimaailmasta, joten on tärkeää sietää jonkin verran epätäydellisyyttä ja pettymyksiä. Samalla pitää muistaa, että jokaisella on oikeus riittävän tyydyttävään ja turvalliseen suhteeseen.

Vauva-ajan univajeessa sitkeys voi olla suhteen pelastus. Pidemmän päälle kannattaa muistaa, että lapset haluavat vanhemmilleen hyvää.

– Monilla vanhemmilla on huoli, että parisuhdeajan ottaminen on lapsilta pois. Oikeasti asia on päinvastoin. Lasten hyvinvointi on vanhempien hyvinvoinnin varassa. Lapset haluavat nähdä, että heidän vanhemmillaan menee yhdessä hyvin.

Mikä kaikki muuttui?

Näin pikkulasten vanhemmat kertovat:

Lasten saamisen jälkeen suhteemme on…

38 % muuttunut huonommaksi

”Riitelemme enemmän. Elämässä ei ole yhtä kivaa hupsuttelua kuin ennen lasta. Puramme lapsen tuottamaa ärsytystä helposti toisiimme.”

”Yhteistä aikaa ei juuri ole. Hoidamme kommunikoinnin WhatsAppilla tai soittamalla. Lapset keskeyttävät joka lauseen, kun näemme kasvotusten.”

32 % pysynyt ihan samanlaisena

”Lapsi ei muuttanut suhdettamme juurikaan. Odottelimme vuosia lapsen saamista, joten ehdimme valmistautua.”

”Intohimo on jäänyt viikonlopuille, mutta kiusoittelu näkyy vieläkin.”

30 % muuttunut paremmaksi

”Elämämme on rauhallisempaa ja tasapuolisempaa. Olemme enemmän kotona. Päivien rytmi on aiempaa paremmassa kunnossa.”

”Kunnioitus toista kohtaan on syventynyt. Rakkautta on lisännyt se, että olemme saaneet yhdessä aikaan jotain niin ihmeellistä ja ihanaa.”

Pienet rakkauden teot

Näin kyselyyn vastanneet näyttävät rakkauttaan arjessa:

”Ostan toiselle lempparijugurttia kaupasta.”

”Laitan pyytämättä ohjelman tallennukseen ja oluen kylmään.”

”Menemme samaan aikaan nukkumaan ja halailemme.”

”Kumppanini antaa minun nukkua päiväunet.”

”Suukot tullessa ja lähtiessä – välillä ohimennenkin.”

”Mies hieroo jalkojani sohvalla.”

”Toinen antaa minun maata hänen kainalossa ilman, että pelaa iPadilla.”

”Käyn tankkaamassa auton ihan sen takia, ettei toisen tarvitse.”

”Pepusta puristaminen ohimennen, kun toinen kokkaa.”

 

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.