Miten erotat hyvän parisuhteen huonosta? Tuore tutkimus paljastaa.

Hyvä parisuhde rakentuu luottamuksen sekä molemmin puoleisen arvostuksen ja kunnioituksen varaan, selviää Väestöliiton Perhebarometristä ”Yhdessä vai erikseen”.

Barometrissä tutkittiin suomalaisten avio- ja avoliittojen vahvuuksia ja ristiriitoja sekä syitä avio- ja avoeroihin.

Tutkimukseen vastasi yli 3000 keski-ikäistä naista ja miestä, jotka olivat solmineet avioliiton vuonna 2005.

 – Hyvän parisuhteen tärkeimmät ominaisuudet olivat sangen epäromanttisia. Parisuhde näyttäytyi erityisesti yhteistyösuhteena, jonka tavoitteet ovat käytännöllisiä, Perhebarometrin tehnyt tutkimusprofessori Osmo Kontula Väestöliitosta kertoo.

Suurimmalla osalla menee hyvin

Tutkimuksen päätulos on (jopa yllättävän) myönteinen: useimmat suomalaiset parisuhteet ovat onnellisia.

Ihmisten halu ja kyky elää parisuhteessa näyttää kymmenen vuoden aikana vahvistuneen, tutkimuksessa todetaan.

Vain kymmenesosa parisuhteessa elävistä ei haluaisi enää elää nykyisen kumppaninsa kanssa.

Mistä parisuhteissa riidellään?

Parisuhteissa syntyy ristiriitoja useimmiten arkisista asioista kuten kotitöistä ja lasten kasvattamisesta.

Myös läheisyyden ja tunteiden ilmaisu sekä seksi ja parin intiimi suhde aiheuttavat ristiriitoja.

Miksi suomalaiset eroavat?

Ero johtuu harvoin yksittäisestä ongelmasta. Pikemminkin siinä on kyse monien asioiden kasautumisesta, Perhebarometristä selviää.

Eroajatuksia synnyttää erityisesti pettymys odotuksiin, jotka eivät täyty suhteessa.

Puolisoilla saattaa myös olla isoja näkemyseroja arvoista ja elämän päämääristä. Näitä ongelmia voi olla vaikea sopia yhdessä. 

 – On huomattava riskitekijä, jos ihminen ei tunne saavansa puolisoltaan henkistä tukea.

Tärkein yksittäinen erosyy on jonkin kolmannen, joko asian tai henkilön, tuleminen puolisoiden välille.

Lähde

Väestöliitto.fi: Yhdessä vai erikseen, Tutkimus suomalaisten parisuhteiden vahvuuksista, ristiriidoista ja erojen syistä

Ei ole vastuullista yrittää lasta vain kumppanin mieliksi, perheneuvoja Anssi Tietäväinen sanoo.

Parisuhdeneuvola on Vauva.fin ja kirkon perheneuvonnan kaupallinen yhteistyö.

Olemme olleet miesystäväni kanssa yhdessä puolitoista vuotta. Välitämme toisistamme, haluamme suhteen toimivan ja seksi on aivan loistavaa. Kuitenkin parisuhteessamme on ongelmia, joista emme pääse yli.

Kun tapasimme, viestittelin vielä toisen miehen kanssa, lähinnä vain tylsyyttäni. Tapasin myös ex-miestäni pari kertaa, mutta välillämme ei tapahtunut mitään. Nykyinen mieheni suuttui minulle tästä ja koki, että olen pettänyt häntä. Olen koko suhteemme ajan saanut pyydellä anteeksi, kuinka petin miestä, vaikka en mielestäni ole tehnyt niin.

Lisäksi mukaan on tullut ongelma, josta emme pääse yhteisymmärrykseen. Olen halunnut lapsia jo kahdeksan vuotta. Edellinen suhteeni ajautui eroon, koska mies ei halunnut lapsia. Nykyiselle kerroin jo heti alussa, että en halua enää odottaa pitkään.

Nyt, monien vaiheiden jälkeen, mies päätti yksin, ettei hän haluakaan vielä lapsia. Hänen mielestään voisimme harkita asiaa uudelleen kahden vuoden päästä, sillä hän ei ole varma minusta eikä koe olevansa valmis. Mies pelkää, että jätän hänet, kun lapsi syntyy. Minä taas en halua odottaa enää. Molemmat haluamme olla yhdessä, mutta onko se mahdotonta?

Olette vielä suhteellisen nuoressa suhteessanne käyneet läpi jo monenlaisia haastavia vaiheita ja kysymyksiä. Kerrot teidän olevan nyt epätietoisia suhteenne jatkon osalta. Se on hyvin ymmärrettävää tilanteessanne.

Tuot esiin myös parisuhteenne vahvuuksia: välitätte toisistanne, kummallakin on halua jatkaa yhdessä ja seksi on loistavaa. Nämä tekijät antavat hyvän pohjan lähteä tutkimaan sitä, onko suhteenne jatkuminen mahdollista.

Vaikuttaa siltä, että miehelläsi on ollut pelkoa sekä petetyksi että jätetyksi tulemisesta. Onko sinulla käsitystä näiden pelkojen juurista? Suhteenne alkuajat eivät olleet kummallakaan täysin selvät muiden suhteiden osalta. Mutta se ei varmaankaan täysin selitä näitä pelkoja, etenkään ajatusta jätetyksi tulemisesta mahdollisen lapsen syntymän jälkeen.

Oletko kysynyt miesystävältäsi, mikä voisi lievittää näitä hänen pelkojaan? Mikä voisi vakuuttaa hänet siitä, ettet aio jättää häntä, jos saatte yhteisen lapsen? Sanoit, että haluatte molemmat jatkaa suhdettanne. Oletko tarkemmin selvillä siitä, mitä miesystäväsi haluaa suhteeltanne? Ainakaan hän ei ilmeisesti halua olla vain mahdollinen isäkandidaatti.

Vanhemmaksi on hyvä haluta silloin, kun kokee olevansa siihen riittävän valmis.

Ei ole vastuullista suostua yrittämään lasta vain toisen mieliksi. Se on sellaiseen aivan liian iso ja kauaskantoinen asia. Kysymys on kuitenkin uudesta ihmiselämästä, elävästä yksilöstä. Vanhemmaksi on hyvä haluta silloin, kun kokee olevansa siihen riittävän valmis.

On ymmärrettävää, että koet tämän lapsiasian vaikuttavan negatiivisesti suhteeseenne. On vaikea suhtautua siihen, että et mahdollisesti saakaan sitä, mitä sinulle on jo aiemmin luvattu. Olet tilanteessa, jossa joudut ehkä valitsemaan miesystäväsi ja lapsihaaveesi välillä. Se ei varmaankaan olisi helppo päätös.

Kerroit, että olet lopettanut aiemman suhteen sen vuoksi, ettei silloinen kumppanisi halunnut lasta. Ja nyt olet mahdollisesti samanlaisen harkinnan edessä. Voiko olla, että tämä lapsikysymys vie liikaa tilaa suhteen kehittymiseltä ja syventymiseltä?

Vanhemmuus tuo aina mukanaan uutta kummankin persoonasta ja tavasta reagoida asioihin.

Olette olleet yhdessä vasta 1,5 vuotta. Se ei ole parisuhteelle vielä kovinkaan pitkä aika. Edettäessä rakastumisvaiheesta vakiintuneempaan parisuhteeseen puolisot oppivat jatkuvasti toisistaan jotakin uutta. Yhteistä vanhemmuutta harkittaessa on hyvä tuntea toinen mahdollisimman hyvin, koska vanhemmuus tuo aina mukanaan jotakin uutta kummankin persoonasta ja tavasta reagoida asioihin.

Tuntuisiko mahdolliselta, että laittaisitte vielä tässä kohtaa suunnitelmat lapsen hankkimisesta joksikin aikaa aikalisälle ja keskittyisitte parisuhteen rakentamiseen? Te voisitte tutustua toisiinne entistäkin paremmin, ja sitä kautta parisuhteenne voisi vahvistua ja syventyä. Vakaasta ja vankasta parisuhteesta on hyvä lähteä tutkimusmatkalle vanhemmuuteenkin, sitten kun sen aika on.   

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Joskus vaikeista asioista kertominen on niin hankalaa, että reagoimme kuin lapsi, joka pelkää rangaistusta tai häpeää, perheneuvoja Helena Toppari sanoo.

Parisuhdeneuvola on Vauva.fin ja kirkon perheneuvonnan kaupallinen yhteistyö. 

Minulla on mieheni kanssa firma, jonka raha-asiat hän otti hoitaakseen, kun minä sairastuin rintasyöpään. Olen toipumassa, ja kesällä saan todennäköisesti terveen paperit.

Mieheni ei osannutkaan hoitaa taloutta, vaan elimme yli varojemme. Hän jäi kiinni valehtelusta ja postien pimittämisestä.

Meillä on päällä jatkuva riita. Mieheni käy terapiassa masennuksen takia, ja edelleenkään hän ei puhu kanssani vaikeista asioista. Tavallinen arki meillä sujuu, mutta henkilökohtainen taso ei. Seksiäkään ei enää ole. Kävimme aiemmin pariterapiassa, mutta terapeutti muutti pois.

Olen taloudellisesti riippuvainen yhteisestä firmastamme, mutta kaipaisin uutta suhdetta. En usko mieheni enää kykenevän korjaamaan pilaamaansa, vaikka hän on talousasioita lukuun ottamatta hyvä mies.

Teillä on ollut miehesi kanssa raskaat vuodet. Sinun syöpäsairautesi, yrityksenne talouden hoitoon liittyvät ongelmat, salailu, riidat, miehesi masennus. Mitkä asiat mahtavat olla syitä, mitkä seurauksia? Onko niin, että kumpikin teistä on reagoinut kaikkeen raskaaseen omilla tavoillaan ja nuo vuodet ovat vieneet teitä erilleen?

Joskus toimintaa ei ohjaa aikuisen järki vaan jokin muu tunne.

On helppo ymmärtää, että koet pettymystä ja epäluottamusta miestäsi kohtaan. Tilanteessa, jossa sinä olit heikoilla ja tarvitsit hänen tukeaan ja apuaan, hän ei ollutkaan luottamuksesi arvoinen. Päinvastoin hän omalla toiminnallaan hankaloitti tilannetta entisestään hoitamalla huonosti yrityksenne taloutta ja erityisesti salaamalla sinulta asioita.

On vaikea tietää mikä on syynä miehesi toimintaan. Se, että hän ei osannutkaan tai pystynytkään hoitamaan yrityksenne taloutta ja siten petti luottamuksesi, on todennäköisesti pettymys ja häpeä hänelle itselleenkin. Onkohan tämä syynä siihen, että hän päätyi salaamaan sinulta asioita? Joskus vaikeista asioista suoraan kertominen niin vaikeaa, että työnnämme mieluummin päämme pensaaseen, vaikka tiedämme ennen pitkään paljastuvamme. Toimintaamme ei ohjaa aikuisen järki, vaan jokin muu tunne. Reagoimme kuin lapsi, joka pelkää rangaistusta tai häpeää. Usein tällainen käyttäytyminen juontaakin juurensa historiaamme, jossa emme ole voineet tulla nähdyksi kokonaisina. Emme ole voineet luottaa siihen, että voimme tulla hyväksytyksi myös erehtyvinä ja epätäydellisinä. Onko miehesi osannut selittää sinulle syitä salailuun ja ollut pahoillaan tapahtuneesta? Kerrot, että hän on masentunut ja käy terapiassa. Kaikki tapahtunut on selvästi vaikuttanut häneen vahvasti, mikä kertoo siitä mitä itsekin sanot, että hän on myös hyvä ja tunteva mies. Oletko muuten sanonut hänelle tätä, että pidät häntä muutoin hyvänä miehenä? Se voisi olla tärkeää hänen kuulla.

Jotta yhteys välillänne voisi alkaa korjaantua, teidän pitäisi pystyä kertomaan kummankin tarina. 

On kuitenkin selvää, että jotta ymmärrys ja yhteys välillänne voisi alkaa korjaantua, teidän pitäisi pystyä kertomaan ja kuulemaan kummankin tarina siitä, mitä kaikki tapahtunut kummallekin merkitsi. Te yrititte hakea tähän apua pariterapiasta, mikä harmittavasti jäi kesken. Mielestäni tarvitsisitte kuitenkin edelleen yhteistä ulkopuolista apua, jossa voisitte turvallisissa olosuhteissa kumpikin sanoa niitä asioita, joiden sanominen kahden kesken ei onnistu. Kerrot miehesi käyvän terapiassa, joten hänellä on todennäköisesti kykyä ja myös tarve puhua. Hän tekee terapiassa tärkeää työtä itsensä kanssa, joka osaltaan voi auttaa myös teitä parina. Miten sinä voit kaiken kokemasi jälkeen? Oletko hakenut ja saanut ulkopuolista apua omiin mietteisiisi?

Jäin myös miettimään, minkälainen suhteenne oli ennen sairastumistasi ja miehesi salailun aiheuttamia taloudellisia ja luottamukseen liittyviä ongelmia. Oletteko joskus pystyneet puhumaan myös hankalista asioista? Onko suhteessanne aiemmin ollut henkistä ja fyysistä läheisyyttä? Sanot, että arki on muuten hyvää. Mitä mahdat tällä tarkoittaa? Nämä kaikki asiat ovat tärkeitä, kun mietimme niitä perusteita, joiden varaan voimme alkaa rakentaa rikkoutunutta suhdetta. Jos perusteet ovat kovin heiveröiset, niin tilanne on luonnollisesti hankalampi.

Ymmärrän hyvin, että kaipaat vähintäänkin uudenlaista suhdetta.

Sanot, että kaipaat uutta suhdetta. Ymmärrän hyvin, että kaipaat vähintäänkin uudenlaista suhdetta. Et halua tällaista riitaisaa, puhumatonta suhdetta, ilman henkistä ja fyysistä yhteyttä. Luulen, että miehesikään ei toivo tällaista mitä nyt elätte. Sanot, että et usko, että miehesi pystyy korjaamaan pilaamaansa. Todennäköisesti hän ei pystykään. Eikä ainakaan yksin. Ei tapahtuneita asioita saa toiseksi tai tekemiämme virheitä tekemättömiksi. Joskus pystymme jälkikäteen löytämään jotain ymmärrystä sille, miksi asiat menivät niin kuin ne menivät. Joskus tämä ymmärrys auttaa meitä suhtautumaan myötätuntoisemmin sekä itseemme, että toiseen. Kun vihamielisyys vähenee, myös tarve suojautua esimerkiksi puhumattomuudella vähenee. Tällöin voimme myös aidosti olla pahoillamme, pyytää, antaa ja saada anteeksi.

Vakava sairaus ja siitä parantuminen käynnistävät usein moniin suuntiin ulottuvan pohdinnan siitä, mitkä asiat ovat elämässä tärkeitä. Kuulostaa sitä, että sinä olet elämässäsi tällaisessa kohdassa, miettimässä mitä sinä elämältäsi haluat.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.