Mistä perheellinen löytää aikaa parisuhteelle?

Meidänperhe.fi:n kävijöistä kolme viidestä hankkii aikaa seksille laittamalla lapset nukkumaan hyvissä ajoin. Lasten päiväunia hyödyntää joka neljäs ja lastenohjelmia noin joka seitsemäs.

Lasten pihaleikkien aikaan omia "leikkejä" harrastaa noin joka kymmenes vanhempi. Vain viisi prosenttia vastaajista nappasi seksiaikaa aamusta heräämällä ennen lapsia. Yhtä vähäistä oli seksiaika töiden jälkeen ennen kuin lapset haetaan hoidosta. Meidän Perheen parisuhdekyselyyn vastasi verkossa 64 kävijää.

Lisäksi vanhemmat löysivät seksiaikaa myös näin:

  1. "Lasten ollessa anoppilassa, meidän tultua tansseista... Eli tosi harvoin."
  2. "Käymme koko perhe ajoissa nukkumaan, usein aikuiset heti lasten perään, päivästä uupuneina. Illalla seksi kyllä usein käy mielessä, mutta siihen on liian väsynyt. Heräämme mieheni kanssa usein aamuyöstä kaikkien muiden nukkuessa ja otamme hetken aikaa aikuisuudelle. Aamulla on ihana herätä rakkaan viereltä, kun ei ole varma, oliko kaikki unta vain, vai oliko vällyjen alla todella säpinää yöllä."
  3. "Kun esikoisemme oli noin vuoden iässä, niin meille tuli käytäntö 'heittää murot lattialle', eli ripottelin viereisen huoneen lattialle muroja. Sillä aikaa kun hän keräsi ja söi niitä, ehdimme mieheni kanssa viettää vähän kahdenkeskistä ja hänen silmilleen jo ehkä sopimatonta aikaa viereisessä huoneessa. Siitä meille jäi pitemmäksikin aikaa elämään lauseita kuten 'mitäs kulta, jos heitettäisiin kohta muroja lattialle?', vaikkemme enää voi tätä käyttääkään, poika alkaa olla jo liian tarkkaavaisessa iässä..."
  4. "Kun lapsi on kylvyssä lelujen keskellä."
  5. "Ollaan sanottu mummolle että mennään ravintolaan syömään tai että on jokin kodin projekti ja tosiasiassa onkin tultu takaisin kotiin nauttimaan toisistamme."
  6. "Lasten olessa saunassa pikaisesti vessassa lukkojen takana."
  7. "Välillä päätetään mennä vähän myöhemmin töihin silloin, kun työkuviot sallivat, mutta viedään silti lapset normaaliaikaan päiväkotiin ja pidetään 'treffit' esimerkiksi kello 8–9 kotona. Oikein piristävää, kiva mennä töihinkin."
Vierailija

Näin aikaa seksille – heitä muroja lattialle

niitä muroja parempi on puolikas rusinalaatikko(siis pien, ei tää puolenkilon paketti).dora pyöriin telkkuun, rusina laatikko käteen_ja kaksi taaperoa jakaa "karkkeja" keskenään laulaen doraa(vaikkei lauseista viel oikee selkoa ota)-hygieenisempi ja terveellisempi vaihtari.rusinat menee meillä karkista-vaikka hyvin tietävät mikä karkkikin on-kai karkkiloovan kokonen rasia tekee efektin.ja hyvin ehtii mammaki pappaa vähä pusuttaa :D
Lue kommentti
Vierailija

Näin aikaa seksille – heitä muroja lattialle

Vierailija 20.03.2013 klo 17:45 hävytöntä! ilmankos nykylapsista tulee kaikenmaailman mummonpotkijoita ku niitä kohdellaan koiran tavoin! ikinä en heittäis lapsille ruokaalattialle omien himojen takia. onhan tuo ruuan häpäsemistäki. saa olla iliman jos ei muuten seksille aikaa keksi. Jaaaaa tämän kirjoittaja ei ole saanut seksiä pitkään aikaan pipon tiukkuudesta päätellen :D
Lue kommentti
Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
Tarvitsemme tunneyhteyttä ja siteitä toisiin – jaettua iloa, lohtua ja hyväksyntää, eikä siinä ole mitään hävettävää, sanoo psykologi Leea Mattila. Kuva Niki Strbian.

Vaikka internet on mullistanut yhteydenpidon, yksinäisyys ja masennus ovat lisääntyneet länsimaissa.

Tarvitsisimme enemmän katsekontaktia, lähellä oloa, kosketusta, hyvänä pitoa ja hyväilyjä. Hymiöt WhatsAppissa, edes ne sydänjutut, eivät taltuta emotionaalista nälkää.

Tukeutuminen toiseen ihmiseen ei ole heikkoutta. Se on voimavara, jonka kautta maailman voi kokea mielekkäänä. Tarvitsemme tunneyhteyttä ja siteitä toisiin – jaettua iloa, lohtua ja hyväksyntää, eikä siinä ole mitään hävettävää. Vahva tunneyhteys kertoo hyvästä mielenterveydestä, kun taas emotionaalinen eristyneisyys mielenhäiriöistä.

Vanhemman katsoessa vauvaa silmiin lempeästi, vauva tietää olevansa turvassa. Hän lukee vanhemman silmistä olevansa erityinen ja rakastamisen arvoinen.

Haemme vahvistusta kysymykseen: Oletko siinä, kun tarvitsen sinua?

Sama vuorovaikutustanssi toistuu parisuhteessa. Haemme jatkuvasti puolisoltamme vahvistusta kysymykseen: Oletko siinä, kun tarvitsen sinua?

Entä jos useimmat konfliktit parisuhteissa ovatkin vain tunneyhteyden, tuon kaiken hyvän lähteen menettämisen pelossa ilmaistuja protesteja, etääntymisen ja torjunnan synnyttämää tuskaa? Jospa kiukuttelun takana piileekin viesti: ”Älä katoa minulta!”.  Ehkä riitaan takertuminen onkin samalla yritys löytää tie toisen luo, takaisin yhteyteen ja tasapainoon.

Elämänkriiseissä rakkaus ja parinvälinen yhteys punnitaan. Kun puoliso joutuu hätään, se on hyvässä suhteessa yhteinen kriisi. Vaikeilla hetkillä mikään muu ei tuo niin suurta helpotusta, kuin rakkailtamme saatu kannattelu.

Onnettomat kumppanit eivät koe toisiaan turvasatamina.

Samalla lailla kuin vauva kääntyy tarvitsevuudessaan turvallisen vanhemman syliin, parisuhteessa on rakastettu se satama, johon paeta ja kiinnittyä, kun ympärillä myrskyää. Onnettomat kumppanit eivät koe toisiaan turvasatamina.

Tavallisessa elämässä yhteys katkeaa ja löytyy uudelleen toistuvasti. Yhteyden aktiivinen korjaaminen osoittautuu silloin merkityksellisemmäksi, kuin yhteyden ajoittainen katkeaminen. Turvallinen rakkaus on luottamusta siihen, että toinen on siinä, kun häntä tarvitaan.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
Kuvitus: Matti Pikkujämsä

Riittävän hyvä on uusi täydellinen. Meidän Perhe selvitti, miten parisuhteen käy, kun perhe kasvaa.

Rakkaus syvenee, ja arvostus toista kohtaan kasvaa. Samalla: kahdenkeskinen aika on muisto vain, riidat lisääntyvät ja seksi kaikkoaa kuin sukka pyykkikoneeseen.

Näin kertovat pikkulasten vanhemmat Meidän Perheen verkkokyselyssä. Lasten saaminen muuttaa parisuhdetta sekä hyvässä että pahassa.

Väestöliiton erikoispsykologi Lotta Heiskasen mukaan vanhemmuus on parisuhteelle ristiriitainen muutos. Samalla kun lapsi tuo onnea elämään ja sitoo kumppanit tiukemmin toisiinsa, yleinen tyytyväisyys parisuhteeseen usein laskee.

– Kun elämän tärkeysjärjestys muuttuu, parisuhde painuu helposti taka-alalle. Arkinen suorittaminen voi herättää tunteen siitä, että toinen on muuttunut vain kaveriksi.

Lähes puolet kyselyyn vastanneista kertoo miettineensä eroa lasten ollessa pieniä. Jos suhteen päättämistä punnitsee jatkuvasti, on syytä keskustella asiasta toisen kanssa.

Eron pohtiminen ei välttämättä ole merkki siitä, että kaikki on vialla.

– On ihan normaalia miettiä joskus eroa. Pitkään suhteeseen mahtuu monia vaiheita ja ajatuksia, Heiskanen sanoo.

Paratiisiunelmat ovat kaukana arkimaailmasta.

Vaikeuksien keskellä lohtua voi tuoda ymmärrys siitä, ettei yksikään suhde ole täydellinen. Heiskasen mielestä parisuhteessa kannattaisi pyrkiä riittävän hyvään.

– Paratiisiunelmat ovat kaukana arkimaailmasta, joten on tärkeää sietää jonkin verran epätäydellisyyttä ja pettymyksiä. Samalla pitää muistaa, että jokaisella on oikeus riittävän tyydyttävään ja turvalliseen suhteeseen.

Vauva-ajan univajeessa sitkeys voi olla suhteen pelastus. Pidemmän päälle kannattaa muistaa, että lapset haluavat vanhemmilleen hyvää.

– Monilla vanhemmilla on huoli, että parisuhdeajan ottaminen on lapsilta pois. Oikeasti asia on päinvastoin. Lasten hyvinvointi on vanhempien hyvinvoinnin varassa. Lapset haluavat nähdä, että heidän vanhemmillaan menee yhdessä hyvin.

Mikä kaikki muuttui?

Näin pikkulasten vanhemmat kertovat:

Lasten saamisen jälkeen suhteemme on…

38 % muuttunut huonommaksi

”Riitelemme enemmän. Elämässä ei ole yhtä kivaa hupsuttelua kuin ennen lasta. Puramme lapsen tuottamaa ärsytystä helposti toisiimme.”

”Yhteistä aikaa ei juuri ole. Hoidamme kommunikoinnin WhatsAppilla tai soittamalla. Lapset keskeyttävät joka lauseen, kun näemme kasvotusten.”

32 % pysynyt ihan samanlaisena

”Lapsi ei muuttanut suhdettamme juurikaan. Odottelimme vuosia lapsen saamista, joten ehdimme valmistautua.”

”Intohimo on jäänyt viikonlopuille, mutta kiusoittelu näkyy vieläkin.”

30 % muuttunut paremmaksi

”Elämämme on rauhallisempaa ja tasapuolisempaa. Olemme enemmän kotona. Päivien rytmi on aiempaa paremmassa kunnossa.”

”Kunnioitus toista kohtaan on syventynyt. Rakkautta on lisännyt se, että olemme saaneet yhdessä aikaan jotain niin ihmeellistä ja ihanaa.”

Pienet rakkauden teot

Näin kyselyyn vastanneet näyttävät rakkauttaan arjessa:

”Ostan toiselle lempparijugurttia kaupasta.”

”Laitan pyytämättä ohjelman tallennukseen ja oluen kylmään.”

”Menemme samaan aikaan nukkumaan ja halailemme.”

”Kumppanini antaa minun nukkua päiväunet.”

”Suukot tullessa ja lähtiessä – välillä ohimennenkin.”

”Mies hieroo jalkojani sohvalla.”

”Toinen antaa minun maata hänen kainalossa ilman, että pelaa iPadilla.”

”Käyn tankkaamassa auton ihan sen takia, ettei toisen tarvitse.”

”Pepusta puristaminen ohimennen, kun toinen kokkaa.”

 

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.