Kuva: Shutterstock
Kuva: Shutterstock

Meidän Perheen lukijat kertovat, miten he kehittäisivät seksielämäänsä.

Meidän Perheen lukijat kertoivat nettikyselyssämme, miten he parantaisivat seksielämäänsä.

Tässä seitsemän toimivaa keinoa.

1. Huolehdi  itsestäsi

Valtavassa univelassa oleva vanhempi toivoo petiin päästyään vain mahdollisimman pitkiä unia, ei seksiakrobatiaa puolison kanssa. 

Terveenä ja hyvävoimaisena seksi maistuu paremmalta kuin huonokuntoisena ja stressaantuneena.

"Jos joskus saisi lapset vaikka mummolaan yöksi että saisi nukuttua univelkoja."

"Urheilu, kuntoilu, laihdutus."

2. Viettäkää aikaa kahdestaan

Tällöin muistat (ainakin hetken), miten mahtavan tyypin kanssa oletkaan lapset hankkinut. On se niin ihana!

Jos seksin harrastaminen tuntuu liian haastavalta, jo pelkkä lepo ja toisen lähellä oleminen tekevät sielulle ja ruumiille ihmeen hyvää.

"Varaamalla aikaa kahdenkeskiselle hetkelle arkenakin."

"Läheisyyttä ja kosketuksia ilman paineita siitä, että aina halailun täytyy päätyä yhdyntään."

"Sähköt pois eli ei pääsyä nettiin, jossa kumpikin saattaa istua erikseen illan, kun lapset ovat nukahtaneet."

"Hotelliyö, jotta ei tarvitse vahtia heräävätkö lapset kesken kaiken."

3. Usko itseesi

Raskaus, synnytys ja imetys muokkaavat naisen vartaloa, joskus mieltäkin.

Iso kysymys on: voiko mies edelleen haluta minua – riipputissistä, taisteluarpista, elämää nähnyttä naista? Vastaus: usko tai älä, kyllä voi.

"Ehkä seksielämämme olisi vähän vapautuneenpaa jos minä (vaimo) luottaisin enemmän itseeni ja omaan kroppaani, ja tuntisin itseni kauniiksi."

"Haluaisin pystyä olemaan rennompi ja hyväksymään itseni tällaisen."

"Voisin olla enemmän sinut muuttuneen vartaloni kanssa. Siis parantaa omaa itsetuntoani."

4. Leikkikää esileikkiä

Imurointi tai tiskikoneen tyhjennys on harvalle hyvää esileikkiä. Sen sijaan pikku flirtti, kaunis koskeminen ja sanoilla hyväily ovat esileikkiä parhaimmillaan.

Parhaat leikit kestävät kauan, joten seksiviritykset kannattaa aloittaa jo hyvissä ajoin ennen varsinaista ilotulitusta.

"Halailua, koskemista, kauniita sanoja."

"Enemmän esileikkiä, haluaisin myös mieleni mukaan, suora suuseksiin siirtyminen ei mielestäni ole sitä."

5. Kokeilkaa ja yllättäkää

Vaikka kaksin on aina kaunihimpi, nautintoa kannattaa tavoitella myös itsekkäästi.

Omia käsiä, mielikuvia, musiikkia ja vaikka tuoksuja kannattaa käyttää apuna esileikissä ja muulloin seksin aikana.

Paikanvaihdoskin voi auttaa: hylätkää sänky ja kokeilkaa vaihteeksi seksiä lattialla tai kylppärissä (jos pyykkivuoren päällä on tilaa). 

"Spontaaniutta lisää."

"Parempi mahdollisuus päiväseksiin."

"Välillä ois mukava jos jaksais panostaa enemmän romanttiseen ympäristöön. Sytyttää kynttilöitä jne."

"Useammin vaihtelevin asennoin ja paikoin."

"Tehdä asioita eri järjestyksessä kuin yleensä."

"Roolileikit, lelut jne."

"Aloitteita muuallakin kuin kotona."

6. Aloitteita molemmille

Hyvä seksi on parisuhteessa molempien vastuulla, siitä ei pääse yli eikä ympäri. Toisaalta erilaiset elämäntilanteet tulevat ja menevät, eikä aina haluta.

Seksuaalisuus antaa kuitenkin parisuhteelle lujuutta ja kestävyyttä. Siksi seksiin kannattaa panostaa ja järjestää omaan ja kumppanin elämään ripaus eksotiikkaa ja nautintoa.

"Voisin itse myös tehdä aloitteen useammin ja joskus voisi unohtaa väsymyksen ja antaa mennä vaan."

"Voisin itse olla aloitteellisempi ja panostaa vaikkapa seksikkäisiin alusvaatteisiin ainaisten imetysliivien sijaan."

"Mieskin voisi osoittaa halunsa ja edes esittää himokkaampaa."

7. Jutelkaa aikuisten juttuja

Hyvää seksiä ei voi saada, ellei kerro toiselle, mitä haluaa ja tarvitsee. Luja suhde kestää villejäkin kokeiluja, jos molemmat ovat niissä mielellään mukana.

Jos joku juttu ei toimi, sitä ei tarvitse kokeilla toista kertaa.

"Voisimme kumpikin kertoa, mistä pidämme."

"Jos uskaltaisin ehdottaa joitain kokeiluja ja olla täysillä mukana."

Lähteet

Oletko tyytyväinen parisuhteeseesi -kysely, Meidänperhe.fi
Väestöliitto.fi: Tietoa parisuhteesta

Lue lisää

Mitä tehdä, jos mies ei halua seksiä?
Mistä aikaa seksille? Katsokaa se kalenterista.
Oletteko rakastavaisia vai kämppiksiä?

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
Tarvitsemme tunneyhteyttä ja siteitä toisiin – jaettua iloa, lohtua ja hyväksyntää, eikä siinä ole mitään hävettävää, sanoo psykologi Leea Mattila. Kuva Niki Strbian.

Vaikka internet on mullistanut yhteydenpidon, yksinäisyys ja masennus ovat lisääntyneet länsimaissa.

Tarvitsisimme enemmän katsekontaktia, lähellä oloa, kosketusta, hyvänä pitoa ja hyväilyjä. Hymiöt WhatsAppissa, edes ne sydänjutut, eivät taltuta emotionaalista nälkää.

Tukeutuminen toiseen ihmiseen ei ole heikkoutta. Se on voimavara, jonka kautta maailman voi kokea mielekkäänä. Tarvitsemme tunneyhteyttä ja siteitä toisiin – jaettua iloa, lohtua ja hyväksyntää, eikä siinä ole mitään hävettävää. Vahva tunneyhteys kertoo hyvästä mielenterveydestä, kun taas emotionaalinen eristyneisyys mielenhäiriöistä.

Vanhemman katsoessa vauvaa silmiin lempeästi, vauva tietää olevansa turvassa. Hän lukee vanhemman silmistä olevansa erityinen ja rakastamisen arvoinen.

Haemme vahvistusta kysymykseen: Oletko siinä, kun tarvitsen sinua?

Sama vuorovaikutustanssi toistuu parisuhteessa. Haemme jatkuvasti puolisoltamme vahvistusta kysymykseen: Oletko siinä, kun tarvitsen sinua?

Entä jos useimmat konfliktit parisuhteissa ovatkin vain tunneyhteyden, tuon kaiken hyvän lähteen menettämisen pelossa ilmaistuja protesteja, etääntymisen ja torjunnan synnyttämää tuskaa? Jospa kiukuttelun takana piileekin viesti: ”Älä katoa minulta!”.  Ehkä riitaan takertuminen onkin samalla yritys löytää tie toisen luo, takaisin yhteyteen ja tasapainoon.

Elämänkriiseissä rakkaus ja parinvälinen yhteys punnitaan. Kun puoliso joutuu hätään, se on hyvässä suhteessa yhteinen kriisi. Vaikeilla hetkillä mikään muu ei tuo niin suurta helpotusta, kuin rakkailtamme saatu kannattelu.

Onnettomat kumppanit eivät koe toisiaan turvasatamina.

Samalla lailla kuin vauva kääntyy tarvitsevuudessaan turvallisen vanhemman syliin, parisuhteessa on rakastettu se satama, johon paeta ja kiinnittyä, kun ympärillä myrskyää. Onnettomat kumppanit eivät koe toisiaan turvasatamina.

Tavallisessa elämässä yhteys katkeaa ja löytyy uudelleen toistuvasti. Yhteyden aktiivinen korjaaminen osoittautuu silloin merkityksellisemmäksi, kuin yhteyden ajoittainen katkeaminen. Turvallinen rakkaus on luottamusta siihen, että toinen on siinä, kun häntä tarvitaan.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
Kuvitus: Matti Pikkujämsä

Riittävän hyvä on uusi täydellinen. Meidän Perhe selvitti, miten parisuhteen käy, kun perhe kasvaa.

Rakkaus syvenee, ja arvostus toista kohtaan kasvaa. Samalla: kahdenkeskinen aika on muisto vain, riidat lisääntyvät ja seksi kaikkoaa kuin sukka pyykkikoneeseen.

Näin kertovat pikkulasten vanhemmat Meidän Perheen verkkokyselyssä. Lasten saaminen muuttaa parisuhdetta sekä hyvässä että pahassa.

Väestöliiton erikoispsykologi Lotta Heiskasen mukaan vanhemmuus on parisuhteelle ristiriitainen muutos. Samalla kun lapsi tuo onnea elämään ja sitoo kumppanit tiukemmin toisiinsa, yleinen tyytyväisyys parisuhteeseen usein laskee.

– Kun elämän tärkeysjärjestys muuttuu, parisuhde painuu helposti taka-alalle. Arkinen suorittaminen voi herättää tunteen siitä, että toinen on muuttunut vain kaveriksi.

Lähes puolet kyselyyn vastanneista kertoo miettineensä eroa lasten ollessa pieniä. Jos suhteen päättämistä punnitsee jatkuvasti, on syytä keskustella asiasta toisen kanssa.

Eron pohtiminen ei välttämättä ole merkki siitä, että kaikki on vialla.

– On ihan normaalia miettiä joskus eroa. Pitkään suhteeseen mahtuu monia vaiheita ja ajatuksia, Heiskanen sanoo.

Paratiisiunelmat ovat kaukana arkimaailmasta.

Vaikeuksien keskellä lohtua voi tuoda ymmärrys siitä, ettei yksikään suhde ole täydellinen. Heiskasen mielestä parisuhteessa kannattaisi pyrkiä riittävän hyvään.

– Paratiisiunelmat ovat kaukana arkimaailmasta, joten on tärkeää sietää jonkin verran epätäydellisyyttä ja pettymyksiä. Samalla pitää muistaa, että jokaisella on oikeus riittävän tyydyttävään ja turvalliseen suhteeseen.

Vauva-ajan univajeessa sitkeys voi olla suhteen pelastus. Pidemmän päälle kannattaa muistaa, että lapset haluavat vanhemmilleen hyvää.

– Monilla vanhemmilla on huoli, että parisuhdeajan ottaminen on lapsilta pois. Oikeasti asia on päinvastoin. Lasten hyvinvointi on vanhempien hyvinvoinnin varassa. Lapset haluavat nähdä, että heidän vanhemmillaan menee yhdessä hyvin.

Mikä kaikki muuttui?

Näin pikkulasten vanhemmat kertovat:

Lasten saamisen jälkeen suhteemme on…

38 % muuttunut huonommaksi

”Riitelemme enemmän. Elämässä ei ole yhtä kivaa hupsuttelua kuin ennen lasta. Puramme lapsen tuottamaa ärsytystä helposti toisiimme.”

”Yhteistä aikaa ei juuri ole. Hoidamme kommunikoinnin WhatsAppilla tai soittamalla. Lapset keskeyttävät joka lauseen, kun näemme kasvotusten.”

32 % pysynyt ihan samanlaisena

”Lapsi ei muuttanut suhdettamme juurikaan. Odottelimme vuosia lapsen saamista, joten ehdimme valmistautua.”

”Intohimo on jäänyt viikonlopuille, mutta kiusoittelu näkyy vieläkin.”

30 % muuttunut paremmaksi

”Elämämme on rauhallisempaa ja tasapuolisempaa. Olemme enemmän kotona. Päivien rytmi on aiempaa paremmassa kunnossa.”

”Kunnioitus toista kohtaan on syventynyt. Rakkautta on lisännyt se, että olemme saaneet yhdessä aikaan jotain niin ihmeellistä ja ihanaa.”

Pienet rakkauden teot

Näin kyselyyn vastanneet näyttävät rakkauttaan arjessa:

”Ostan toiselle lempparijugurttia kaupasta.”

”Laitan pyytämättä ohjelman tallennukseen ja oluen kylmään.”

”Menemme samaan aikaan nukkumaan ja halailemme.”

”Kumppanini antaa minun nukkua päiväunet.”

”Suukot tullessa ja lähtiessä – välillä ohimennenkin.”

”Mies hieroo jalkojani sohvalla.”

”Toinen antaa minun maata hänen kainalossa ilman, että pelaa iPadilla.”

”Käyn tankkaamassa auton ihan sen takia, ettei toisen tarvitse.”

”Pepusta puristaminen ohimennen, kun toinen kokkaa.”

 

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.