Väsymys on taattu haluntappaja.

Kumppani oli joskus ennen tosi himottava. Mutta hups, jonnekin on lämpö nyt suhteesta hävinnyt. Haluttomuudelle on monia syitä.

Seksuaalisuus tekee parisuhteesta ainutlaatuisen. Tai pitäisikö sanoa: voisi tehdä. Muistatko vielä millaista oli silloin joskus? Hyvä. Pidä kiinni tästä mielikuvasta. Yhteen mentiin, koska tunnettiin vetovoimaa ja haluttiin koskettaa. Ehkä seksi voisi olla ihan hauskaa nytkin.

Lapsiperheen arjessa riittää huolia rahasta ruokalistaan. Seksi tulee mieleen viimeisenä, jos silloinkaan. Lasten tullessa koko perhedynamiikkakin muuttuu. Keho on erilainen kuin ennen, vanhemmuus synnyttää pariskunnalle uudet roolit. Hormonitoiminta muuttuu: pikkulapsi-aikana myös miehessä erittyy oksitosiinihormonia, joka vähentää halua.

Tunnelmaa saattaa hapattaa sekin, että hyvään alkuun päässyt seksipuuha olisi milloin tahansa vaarassa keskeytyä lasten takia. Rakkauden hedelmät kannattaa laittaa nukkumaan omaan huoneeseensa ja pistää vanhempien makuuhuoneen ovi lukkoon.

Seksuaaliterapeutti Heidi Lindgrenin mukaan perhetilanteen muutos voi heilauttaa koko perusturvaa. Kenties seksi asettuu tarvehierarkian hännille. Silloin ihminen tarvitsee eroottisia kokemuksia, muttei välttämättä seksiä. Parhaimmillaan parisuhde on myös lepopaikka, ja muuttunutta elämäntilannetta on syytä kunnioittaa.
– Erityisesti naisen seksuaalisuus on herkkä elämän muutoksille. Miehet ovat useammin sinut genitaaliensa kanssa ja tunnistavat sen tunteen, että nyt pitäisi purkautua. Naisilta fyysiset kokemukset saattavat
jäädä huomaamatta, sanoo Lindgren.

Äitiys on vaativaa ja aikaa viepää puuhaa, mutta silti vain yksi tehtävä elämässä. Jos äitiyden ja seksuaalisuuden yhdistäminen oudoksuttaa, voi ryhtyä etsimään naiseuttaan hoitamalla itseään, vaikka pukeutumalla toisin. Moni äiti pukee lapsensa kauniisti ja jättää omat vaatteensa vähemmälle huomiolle.
– Voi pukeutua sellaisiin vaatteisiin, joissa tykkää itsestään. Joskus voi unohtaa käytännöllisyyden, Lindgren sanoo.

Kehoa kannattaa hoitaa vähän joka päivä, vaikkei meikkaisikaan. Aistillisuudestaan voi saada otteen vaikka hyväntuoksuisen vartalovoiteen avulla.

Äitiyden siirtäminen syrjään edes hetkeksi voi tuottaa voimakasta syyllisyyden tunnetta. Syyllisyydelle pitää sanoa, että se on turha, tarpeeton tunne!

Haluttomuuden monet syyt

Häpeätkö? Tunnetko riittämättömyyttä, alemmuutta, huonommuutta? Saatko usein itsesi kiinni ajattelemasta, että itsessäsi on vikaa?

Ota lempeyskuuri, opettele rakastamaan itseäsi. Sitten kenties erotiikkakin alkaa kukoistaa.

Vetäydytkö?
Pelkkä seksuaalinen tunne ei riitä seksielämän uudelleenkäynnistykseen. Tarvitaan myönteistä aggressiota, joka tönäisee sanomaan puolisolle, että nyt haluttaa.

Muisteletko pahaa?
Läpikäymättömät loukkaukset ja pettymykset vievät halun. Ellei tule huomioiduksi ja nähdyksi omana itsenään, ei tee mieli seksiäkään.

Kiirehditkö?
Sairaus, työkiire, stressi ja muutokset elämäntilanteessa tai parisuhdedynamiikassa tuottavat helposti seksuaalisen halun puutetta. Ulkopuolisen tekijän aiheuttamaa haluttomuutta on helpointa ymmärtää ja selvitellä.

Nukutko?
Väsymys on taattu haluntappaja. Riittävä lepo on usein käypä parannuskeino. Jos ei saa lepoa, ei jaksa huomioida ketään eroottisesti. Jos väsymys johtuu tukahdutetuista tunteista – kuten syyllisyydestä tai aggressiosta – se ei mene nukkumallakaan ohi.

Tarvitsemme tunneyhteyttä ja siteitä toisiin – jaettua iloa, lohtua ja hyväksyntää, eikä siinä ole mitään hävettävää, sanoo psykologi Leea Mattila. Kuva Niki Strbian.

Vaikka internet on mullistanut yhteydenpidon, yksinäisyys ja masennus ovat lisääntyneet länsimaissa.

Tarvitsisimme enemmän katsekontaktia, lähellä oloa, kosketusta, hyvänä pitoa ja hyväilyjä. Hymiöt WhatsAppissa, edes ne sydänjutut, eivät taltuta emotionaalista nälkää.

Tukeutuminen toiseen ihmiseen ei ole heikkoutta. Se on voimavara, jonka kautta maailman voi kokea mielekkäänä. Tarvitsemme tunneyhteyttä ja siteitä toisiin – jaettua iloa, lohtua ja hyväksyntää, eikä siinä ole mitään hävettävää. Vahva tunneyhteys kertoo hyvästä mielenterveydestä, kun taas emotionaalinen eristyneisyys mielenhäiriöistä.

Vanhemman katsoessa vauvaa silmiin lempeästi, vauva tietää olevansa turvassa. Hän lukee vanhemman silmistä olevansa erityinen ja rakastamisen arvoinen.

Haemme vahvistusta kysymykseen: Oletko siinä, kun tarvitsen sinua?

Sama vuorovaikutustanssi toistuu parisuhteessa. Haemme jatkuvasti puolisoltamme vahvistusta kysymykseen: Oletko siinä, kun tarvitsen sinua?

Entä jos useimmat konfliktit parisuhteissa ovatkin vain tunneyhteyden, tuon kaiken hyvän lähteen menettämisen pelossa ilmaistuja protesteja, etääntymisen ja torjunnan synnyttämää tuskaa? Jospa kiukuttelun takana piileekin viesti: ”Älä katoa minulta!”.  Ehkä riitaan takertuminen onkin samalla yritys löytää tie toisen luo, takaisin yhteyteen ja tasapainoon.

Elämänkriiseissä rakkaus ja parinvälinen yhteys punnitaan. Kun puoliso joutuu hätään, se on hyvässä suhteessa yhteinen kriisi. Vaikeilla hetkillä mikään muu ei tuo niin suurta helpotusta, kuin rakkailtamme saatu kannattelu.

Onnettomat kumppanit eivät koe toisiaan turvasatamina.

Samalla lailla kuin vauva kääntyy tarvitsevuudessaan turvallisen vanhemman syliin, parisuhteessa on rakastettu se satama, johon paeta ja kiinnittyä, kun ympärillä myrskyää. Onnettomat kumppanit eivät koe toisiaan turvasatamina.

Tavallisessa elämässä yhteys katkeaa ja löytyy uudelleen toistuvasti. Yhteyden aktiivinen korjaaminen osoittautuu silloin merkityksellisemmäksi, kuin yhteyden ajoittainen katkeaminen. Turvallinen rakkaus on luottamusta siihen, että toinen on siinä, kun häntä tarvitaan.

Kuvitus: Matti Pikkujämsä

Riittävän hyvä on uusi täydellinen. Meidän Perhe selvitti, miten parisuhteen käy, kun perhe kasvaa.

Rakkaus syvenee, ja arvostus toista kohtaan kasvaa. Samalla: kahdenkeskinen aika on muisto vain, riidat lisääntyvät ja seksi kaikkoaa kuin sukka pyykkikoneeseen.

Näin kertovat pikkulasten vanhemmat Meidän Perheen verkkokyselyssä. Lasten saaminen muuttaa parisuhdetta sekä hyvässä että pahassa.

Väestöliiton erikoispsykologi Lotta Heiskasen mukaan vanhemmuus on parisuhteelle ristiriitainen muutos. Samalla kun lapsi tuo onnea elämään ja sitoo kumppanit tiukemmin toisiinsa, yleinen tyytyväisyys parisuhteeseen usein laskee.

– Kun elämän tärkeysjärjestys muuttuu, parisuhde painuu helposti taka-alalle. Arkinen suorittaminen voi herättää tunteen siitä, että toinen on muuttunut vain kaveriksi.

Lähes puolet kyselyyn vastanneista kertoo miettineensä eroa lasten ollessa pieniä. Jos suhteen päättämistä punnitsee jatkuvasti, on syytä keskustella asiasta toisen kanssa.

Eron pohtiminen ei välttämättä ole merkki siitä, että kaikki on vialla.

– On ihan normaalia miettiä joskus eroa. Pitkään suhteeseen mahtuu monia vaiheita ja ajatuksia, Heiskanen sanoo.

Paratiisiunelmat ovat kaukana arkimaailmasta.

Vaikeuksien keskellä lohtua voi tuoda ymmärrys siitä, ettei yksikään suhde ole täydellinen. Heiskasen mielestä parisuhteessa kannattaisi pyrkiä riittävän hyvään.

– Paratiisiunelmat ovat kaukana arkimaailmasta, joten on tärkeää sietää jonkin verran epätäydellisyyttä ja pettymyksiä. Samalla pitää muistaa, että jokaisella on oikeus riittävän tyydyttävään ja turvalliseen suhteeseen.

Vauva-ajan univajeessa sitkeys voi olla suhteen pelastus. Pidemmän päälle kannattaa muistaa, että lapset haluavat vanhemmilleen hyvää.

– Monilla vanhemmilla on huoli, että parisuhdeajan ottaminen on lapsilta pois. Oikeasti asia on päinvastoin. Lasten hyvinvointi on vanhempien hyvinvoinnin varassa. Lapset haluavat nähdä, että heidän vanhemmillaan menee yhdessä hyvin.

Mikä kaikki muuttui?

Näin pikkulasten vanhemmat kertovat:

Lasten saamisen jälkeen suhteemme on…

38 % muuttunut huonommaksi

”Riitelemme enemmän. Elämässä ei ole yhtä kivaa hupsuttelua kuin ennen lasta. Puramme lapsen tuottamaa ärsytystä helposti toisiimme.”

”Yhteistä aikaa ei juuri ole. Hoidamme kommunikoinnin WhatsAppilla tai soittamalla. Lapset keskeyttävät joka lauseen, kun näemme kasvotusten.”

32 % pysynyt ihan samanlaisena

”Lapsi ei muuttanut suhdettamme juurikaan. Odottelimme vuosia lapsen saamista, joten ehdimme valmistautua.”

”Intohimo on jäänyt viikonlopuille, mutta kiusoittelu näkyy vieläkin.”

30 % muuttunut paremmaksi

”Elämämme on rauhallisempaa ja tasapuolisempaa. Olemme enemmän kotona. Päivien rytmi on aiempaa paremmassa kunnossa.”

”Kunnioitus toista kohtaan on syventynyt. Rakkautta on lisännyt se, että olemme saaneet yhdessä aikaan jotain niin ihmeellistä ja ihanaa.”

Pienet rakkauden teot

Näin kyselyyn vastanneet näyttävät rakkauttaan arjessa:

”Ostan toiselle lempparijugurttia kaupasta.”

”Laitan pyytämättä ohjelman tallennukseen ja oluen kylmään.”

”Menemme samaan aikaan nukkumaan ja halailemme.”

”Kumppanini antaa minun nukkua päiväunet.”

”Suukot tullessa ja lähtiessä – välillä ohimennenkin.”

”Mies hieroo jalkojani sohvalla.”

”Toinen antaa minun maata hänen kainalossa ilman, että pelaa iPadilla.”

”Käyn tankkaamassa auton ihan sen takia, ettei toisen tarvitse.”

”Pepusta puristaminen ohimennen, kun toinen kokkaa.”