Kuva: Shutterstock
Kuva: Shutterstock

Oletko pakenija, pelle vai drama queen? Tunnista oma riitelytyylisi ja riitele rakentavammin.

Kun ihminen on vihainen, stressihormonit jylläävät ja pulssi kohoaa yli sadan, järkevä ajattelu on vaikeaa, lähes mahdotonta. Stressaantunut keho on virittynyt hyökkäys- ja puolustusasemiin, eikä siinä olotilassa ole lainkaan helppoa ymmärtää toisen näkökulmaa asioihin.

Siksi ani harvat parit riitelevät rakentavasti.

Parisuhdekouluttaja Sanna Jatun mielestä jokaisen parin kannattaisi sopia omat yksilölliset riitelysääntönsä: mitä suuttuneena saa sanoa ja mitä ei?

Jattu kehottaa myös tutkimaan, millainen olet riitelijänä – ja millainen haluaisit olla?

– Kannattaa miettiä, millainen oli lapsuudenkotisi ilmapiiri ja miten vanhempasi ratkaisivat ristiriitoja. Hyvin usein toistamme vanhemmilta saatuja riitelymalleja.

Yksi saattaa tulla kodista, jossa ei koskaan huudettu, ja toiselle taas suuttuneena huutaminen on aivan luonnollinen juttu.

Kun oman strategiansa tiedostaa, sitä voi myös muuttaa. Tutustu seitsemään erilaiseen riitelijätyyppiin. Mikä näistä sinä olet?

1. Vaatija

Miksei täällä kukaan muu tee mitään? Aina minä!

Vaatijalla on paljon mielipiteitä ja vaatimuksia kumppaniaan kohtaan. Hän saa vietyä asioita eteenpäin mutta sättii ja syyttelee herkästi toisia. Vaatijan rima on aina toisten perheenjäsenten päiden yläpuolella.
Vinkki vaatijalle:
Kun mielesi tekee sanoa, miten asiat oikeasti ovat ja millainen kumppanisi on, olepa hiljaa. Parempi, kun et sano mitään. Opettele laskemaan rimaasi alemmas ja kun riita ei ole päällä, juttele kumppanillesi siitä, mitä toivot parisuhteelta ja perhe-elämältä.

2. Pakenija

Mulla ei ole nyt aikaa tähän, mulla on töitä.

Pakenija välttelee, jopa pelkää konflikteja. Kun toinen suuttuu, hän poistuu paikalta. Aikalisän ottaminen on sinänsä hyvä idea – mutta sen jälkeen pitäisi pystyä keskustelemaan ja tarvittaessa riitelemäänkin riidan kohteena olevasta aiheesta. Joskus syvemmistä tunteista ja kokemuksista keskustelu on pakenijan kanssa vaikeaa.

Vinkki pakenijalle:
Voit sanoa kumppanillesi: Lähden nyt puoleksi tunniksi ulos. Keskustellaan tämä asia loppuun sen jälkeen. Tarvitsemme nyt molemmat pienen aikalisän. Opettele ottamaan riskejä tunteista puhumisen saralla.

3. Pelle

Älä muru taas kiukuttele, jooko?

Huumori on iloinen asia, mutta parisuhteessa vitsailusta on vaarallisen lyhyt matka toisen tunteiden ja kokemusten vähättelyyn. Aikuiset eivät kiukuttele vaan ovat turhautuneita, ahdistuneita, vihaisia ja raivoissaan ihan aiheesta. Kannattaa miettiä, lakaisetko huumorin luudalla vaikeita asioita maton alle – ja miltä se kumppanista tuntuu?
Vinkki pellelle:
Huumori on taitolaji. Jos kumppani ei lepy vaan suuttuu entisestään vitseistäsi, silloin on ehkä parasta olla ”keventämättä tunnelmaa”. Kuule kaipaus kumppanin suuttumuksen takana. Mitä hän haluaa ja tarvitsee? Mitä hän odottaa ja kaipaa sinulta?

4.Uhkailija

Nyt alat siivota tai hankit itsellesi uuden osoitteen!

Uhkailija näkee riitatilanteet hyvin mustavalkoisina. Hän uhkailee toistuvasti erolla, oikeustaisteluilla, paljastuksilla, ja valitettavasti myös väkivallalla. Käyttäytymisen taustalla voi olla tunneköyhä lapsuus – tai yli laitojen loiskahteleva turhautuminen ja stressi. Uhkailijan kanssa riitely tuntuu turvattomalta. Toisaalta voi olla, ettei hänen uhkailujaan jaksa enää ottaa todesta.

Vinkki uhkailijalle:
Kun perheessä uhkaillaan toistuvasti, se on yleensä merkki siitä, että ilmapiiri ei ole kunnossa. Pysähdy miettimään, mikä on pielessä ja voiko sille tehdä jotain.

5. Myötäilijä

Niin, niin, joo…

Myötäilijä ymmärtää kumppaniaan hyvin ja tukee häntä hyvinä ja huonoina päivinä. Riskinä on se, että myötäilijä saa usein täyslaidallisen toisen raivoa päin naamaa, sillä kumppani on tottunut siihen, että myötäilijä kestää eikä suutu. Myötäilijän mielipiteitä, tarpeita ja toiveita poljetaan helposti. Usein hän menee mykäksi, kun toinen suuttuu.

Vinkki myötäilijälle:
Opettele pitämään kiinni niistä mielipiteistäsi, toiveistasi ja tarpeistasi, jotka ovat sinulle tärkeitä. Harjoittele sitä tietoisesti! Älä taivu joka kerta kumppanin tahtoon vaan opettele ilmaisemaan oma näkökulmasi. Kuuntele omia toiveitasi ja tarpeitasi ensin itse.

6. Naputtaja

Miksi tämäkin on taas tässä? Täytyyks sanoa sata kertaa!

Naputtaja naputtaa taukoamatta jostakin. Mikään ei ole hyvin, koko ajan on jotain pielessä. Naputtaja näkee koko ajan vikoja ympärillään. Se tekee hänen omastakin elämästään stressaavaa, ja perheen ilmapiiristä tukalaa.

Vinkki naputtajalle:
Naputuksen lopettaminen voi olla yhtä haastavaa kuin laihdutuskuuri tai tupakkalakko. Opettele näkemään hyviä asioita ympärilläsi. Listaa mielessäsi joka päivä kymmenen asiaa, joista olet iloinen ja kiitollinen.

7. Draaman kuningas ja kuningatar

Olen niiin raivona!

Draaman mestari järjestää näyttäviä kohtauksia. Astiat lentävät seinään ja pitkät, tulikivenkatkuiset sähköpostit sinkoilevat. Raivostunutta draamakuningasta tai -kuningatarta ei hevillä kesytetä. Seuraavana päivänä hän saattaa olla kuin mitään ei olisi koskaan tapahtunutkaan.

Vinkki draamailijalle:
Hyväksy temperamenttisi – mutta harjoittele samalla myös säätelemään sitä. Mieti hyvän sään aikana rauhoittavia, kiukkua sammuttavia lauseita ja ajatuksia, joiden avulla saat kiukun laantumaan ennen aallon harjaa. Älä lietso ajatuksillasi raivoasi yhä suuremmaksi vaan keskity rauhoittumiseen. Älä anna itsellesi oikeutta riehua holtittomasti.

Mervi Juusola: Tunnista taisteluparisi, Meidän Perhe 2/2012

Lue lisää:

Nämä ovat hyvän parisuhteen tunnusmerkit

Univaje voi rikkoa rakkauden

Moi! Mitä te teette? Kuva: iStockphoto

”Kurkin seksin aikana ovelle, ettei kukaan lapsista vain seiso siellä”, kolmen lapsen äiti tunnustaa.

”Nyt ymmärrän, mistä pimeässä ja peiton alla -myytti on lähtöisin. Lapsiperheestä”, kertoi 39-vuotias kahden lapsen äiti sen jälkeen, kun hänen nuorimmaisensa tassutti vanhempien makuuhuoneeseen kesken seksin.

Sen jälkeen ei tehnyt enää mieli pitää valoja päällä. 

Seksi pikkulapsiaikanakin on kuitenkin mahdollista, vaikkakin harvoin kovin spontaania. Kun arki ja ylimääräiset silmäparit kotona asettavat rajoituksensa aikuisten keskinäiselle kanssakäymiselle, tarvitaan vinkkejä heiltä, jotka asiasta tietävät: pienten lasten vanhemmilta. 

1. Tarjoa ruutuaikaa. 

”Kun lapsemme olivat pienempiä, heidät sai tehokkaasti naulittua puoleksi tunniksi ruudun ääreen pistämällä Muumit pyörimään. Edelleen, kun kuulen ohjelman tunnusmusiikin, mieli vaeltaa seksiin.” Nainen, 28, kolme lasta

2. Luota lukkoon.

”Lukittava makkarin ovi on ihan ehdoton. Lapsetkin tietävät, että äiti ja isä laittavat välillä oven lukkoon, kun haluavat jutella rauhassa keskenään.” Nainen, 37, kolme lasta

3. Mene saunaan. Tai ”saunaan”.

”Kylpyhuoneen ovessa on lukko, joten lasten hereillä ollessa harrastamme seksiä siellä. Ilmoitamme menevämme kahdestaan päiväsaunaan – tai vain 'satumme' yhtä aikaa suihkuun. Kun laittaa suihkun täysillä valumaan, ei tarvitse olla edes ihan hipihiljaa.” Nainen, 38, kaksi lasta 

4. Muista kuuloetäisyys.

”Seksiä harrastetaan vain, kun lapset ovat nukkumassa, ja silloinkin eri kerroksessa kuin lastenhuone on. Portaiden narahtelu paljastaa yössä vaeltelijat, joten meille jää aina aikaa teeskennellä, että katseltiin tässä vain telkkaria… Se toimii, jos kylpytakki on käden ulottuvilla.” Nainen, 38, kaksi lasta

5. Odota iltaan.

”Minun on vaikea antautua seksin vietäväksi, jos lapset katsovat seinän takana Pikku Kakkosta. Se tunne, että lapset saattavat tulla koska vain, ei kiihota. Siksi meillä on seksiä lähinnä iltaisin lasten jo nukkuessa tai jos lapset eivät ole jostain syystä kotona. Iltaisinkin kurkin seksin aikana ovelle, ettei kukaan lapsista seiso siellä tuijottamassa häkeltyneenä.

Ikimuistoisimmat kokemukset liittyvät siihen, kun melkein laukeamisen hetkellä lapsen kuulee oksentavan viereisessä huoneessa. Lapsiperheessä todella mennään tunnelmasta toiseen sekunnissa.” Nainen, 42, kolme lasta

Vierailija

Naiset kertovat: Mene ”saunomaan” ja 4 muuta keinoa, miten seksi pikkulapsiperheessä onnistuu varmimmin

Meillä on neljä lasta, nyt jo koululaisia ja teini-ikäisiä. Heidän ollessaan pieniä harrastimme mm. naapureiden kanssa "vaihtokauppoja" eli lähetimme lapset naapuriin tai he omansa vastavuoroisesti meille. Siinä tunnissa jolloin vauva ja taapero päiväunilla sekä isot lapset naapurissa ehti nauttia vähän pidemmälläkin kaavalla. Toinen suosikki oli viikonloppuaamujen lastenohjelmat. Lapset istuivat kuin nakutettuna television äärellä puolisen tuntia. Siinä hiljaa peiton alla lusikka-asennossa...
Lue kommentti
Tarvitsemme tunneyhteyttä ja siteitä toisiin – jaettua iloa, lohtua ja hyväksyntää, eikä siinä ole mitään hävettävää, sanoo psykologi Leea Mattila. Kuva Niki Strbian.

Vaikka internet on mullistanut yhteydenpidon, yksinäisyys ja masennus ovat lisääntyneet länsimaissa.

Tarvitsisimme enemmän katsekontaktia, lähellä oloa, kosketusta, hyvänä pitoa ja hyväilyjä. Hymiöt WhatsAppissa, edes ne sydänjutut, eivät taltuta emotionaalista nälkää.

Tukeutuminen toiseen ihmiseen ei ole heikkoutta. Se on voimavara, jonka kautta maailman voi kokea mielekkäänä. Tarvitsemme tunneyhteyttä ja siteitä toisiin – jaettua iloa, lohtua ja hyväksyntää, eikä siinä ole mitään hävettävää. Vahva tunneyhteys kertoo hyvästä mielenterveydestä, kun taas emotionaalinen eristyneisyys mielenhäiriöistä.

Vanhemman katsoessa vauvaa silmiin lempeästi, vauva tietää olevansa turvassa. Hän lukee vanhemman silmistä olevansa erityinen ja rakastamisen arvoinen.

Haemme vahvistusta kysymykseen: Oletko siinä, kun tarvitsen sinua?

Sama vuorovaikutustanssi toistuu parisuhteessa. Haemme jatkuvasti puolisoltamme vahvistusta kysymykseen: Oletko siinä, kun tarvitsen sinua?

Entä jos useimmat konfliktit parisuhteissa ovatkin vain tunneyhteyden, tuon kaiken hyvän lähteen menettämisen pelossa ilmaistuja protesteja, etääntymisen ja torjunnan synnyttämää tuskaa? Jospa kiukuttelun takana piileekin viesti: ”Älä katoa minulta!”.  Ehkä riitaan takertuminen onkin samalla yritys löytää tie toisen luo, takaisin yhteyteen ja tasapainoon.

Elämänkriiseissä rakkaus ja parinvälinen yhteys punnitaan. Kun puoliso joutuu hätään, se on hyvässä suhteessa yhteinen kriisi. Vaikeilla hetkillä mikään muu ei tuo niin suurta helpotusta, kuin rakkailtamme saatu kannattelu.

Onnettomat kumppanit eivät koe toisiaan turvasatamina.

Samalla lailla kuin vauva kääntyy tarvitsevuudessaan turvallisen vanhemman syliin, parisuhteessa on rakastettu se satama, johon paeta ja kiinnittyä, kun ympärillä myrskyää. Onnettomat kumppanit eivät koe toisiaan turvasatamina.

Tavallisessa elämässä yhteys katkeaa ja löytyy uudelleen toistuvasti. Yhteyden aktiivinen korjaaminen osoittautuu silloin merkityksellisemmäksi, kuin yhteyden ajoittainen katkeaminen. Turvallinen rakkaus on luottamusta siihen, että toinen on siinä, kun häntä tarvitaan.