Kaksosten ja kolmosten odotusaikaa leimaa usein huoli. Odottajaa voi lohduttaa tieto siitä, että suurin osa monikoista syntyy terveinä. Kuva: iStockphoto
Kaksosten ja kolmosten odotusaikaa leimaa usein huoli. Odottajaa voi lohduttaa tieto siitä, että suurin osa monikoista syntyy terveinä. Kuva: iStockphoto

Kuusi väitettä monikkoraskauksista. Ovatko ne totta vai tarua?

1. Suurin osa monikkoraskauksista saa alkunsa lapsettomuushoidoilla

Tarua. Hedelmöityshoidot lisäävät monikkoraskauden mahdollisuutta, mutta kaksosraskauksista kuitenkin noin 80 prosenttia alkaa sattumalta, ilman lapsettomuushoitoja. Kolmosraskaudet saavat lähes aina alkunsa ilman hedelmöityshoitoja.

Monikkoraskauden mahdollisuutta kasvattaa äidin korkea ikä ja se, jos äidin suvussa on kaksosia tai kolmosia. Monikoita saavat useammin myös tavallista pidemmät naiset ja naiset, joilla on jo ennestään lapsia.

Suomessa kaikista synnytyksistä monikkosynnytyksiä on noin 1,4 prosenttia. Osuus on pysynyt 2000-luvun aikana samansuuntaisena. Vuonna 2016 kaksoset syntyi 733 perheeseen ja kolmoset viiteen perheeseen. Neloset ovat erittäin harvinaisia.

2. Alkuraskaudessa raskausoireet ovat voimakkaammat kuin yksösraskaudessa

Usein, mutta eivät aina. Alkuraskauden pahoinvointi ja väsymys on kaksos- ja kolmosraskauksissa usein voimakkaampaa. Raskausoireet voivat myös alkaa aikaisemmin kuin yksösraskaudessa. Kaikki monikkoäidit eivät kuitenkaan kärsi pahoinvoinnista.

Kohdun koko kasvaa heti alkuraskaudesta nopeammin kuin yksösraskaudessa. Yksilölliset erot ovat kuitenkin suuria, joten oireiden perusteella monikkoraskautta on vaikea veikata.

Ultraäänitutkimuksessa sikiöiden määrä näkyy 8. raskausviikosta eteenpäin. Yleensä monikkoraskaus huomataan ensimmäisessä julkisen puolen seulontaultrassa raskausviikoilla 10–12.

3. Monikkoraskaus on riskiraskaus

Totta. Monikkoraskauteen liittyy kasvanut keskosuuden ja vauvan pienipainoisuuden riksi. Lisäksi kaksos- ja kolmosraskauksissa todetaan yksösraskauksia enemmän muun muassa raskausmyrkytyksiä, raskaushepatoosia, äidin anemiaa ja verenvuotoja. Identtisillä monikoilla on riski harvinaiseen TTT-oireyhtymään, jossa toinen vauvoista saa verisuoniyhteyden takia liikaa ravintoa ja toinen liian vähän.

Raskaudenaikaisten ongelmien riski on sitä suurempi, mitä useampi vauva kohdussa kasvaa. Riskejä on enemmän myös, jos kyseessä ovat identtiset monikot, joilla on yhteinen suonikalvo.

Myös keskenmenon riski on suurentunut. Osa monikkoraskauksista muuttuu ensimmäisten raskausviikkojen aikana yksösraskauksiksi, jolloin ultrassa saattaa näkyä vain ylimääräinen kalvopussi.

Kaksosvauvat syntyvät keskimäärin viikolla 36 ja kolmosvauvat keskimäärin viikolla 33. Vaikka raskaus jatkuisi laskettuun aikaan asti, vauvat painavat syntyessään vähemmän kuin yksösvauvat. Monikkoraskauksissa sikiöiden paino nousee viimeisten raskausviikkojen aikana hitaammin kuin muilla.

Riskien takia monikkoraskauksien seuranta siirtyy loppuraskaudessa neuvolasta äitiyspoliklinikalle. Vauvojen kasvua ja kohdunsuun tilannetta seurataan tavallista tiheämmin ultraäänellä.

Riskeistä huolimatta on hyvä muistaa, että suurin osa monikkolapsista syntyy terveinä.

4. Raskausvatsa kasvaa suuremmaksi kuin yhtä vauvaa odottavalla

Totta. Yksilölliset erot vatsan koossa ovat suuria kuten odottajilla muutenkin. Kaksosraskaudessa kohdun koko vastaa kuitenkin jo 28. raskausviikolla täysiaikaista yksisikiöistä raskautta, kolmosraskaudessa tätäkin aiemmin.

Kaksosraskaudessa äidin paino nousee raskauden aikana keskimäärin 10–20 kiloa. Odottajan energiantarpeen on laskettu olevan loppuraskaudessa noin 500 kilokaloria vuorokaudessa enemmän kuin yhtä vauvaa odottavilla.

Toisaalta kohdun viedessä tilaa mahasta äiti voi tulla kylläiseksi hyvinkin pienestä ruokamäärästä. Loppuraskaudessa voi olla siksi helpompaa syödä usein, mutta pieniä määriä kerralla. Ruoan terveellisyys ja monipuolisuus on tärkeää. Erityisesti pitää huolehtia D-vitamiinin, kalsiumin, raudan ja foolihapon saamisesta.

5. Kaksosia tai kolmosia odottavat jäävät työstä sairauslomalle ennen äitiysvapaan alkamista

Kyllä, melkein aina. Ennenaikaisen synnytyksen riskin takia kaksosäidit määrätään sairauslomalle usein muutamia viikkoja ennen äitiysvapaata. Toisaalta osa kaksosäideistä saattaa hyvinkin olla työssä pidempään, jos työ on kevyttä ja äiti jaksaa hyvin.

Loppuraskauden aikana on joka tapauksessa syytä levätä riittävästi ja välttää fyysisiä ponnistuksia.  Kolmos­odottaja jää sairauslomalle usein jo raskauden puolivälissä.

Monikkoraskauksissa kohtu supistelee enemmän ja aikaisemmin kuin yksösraskauksissa, koska kohdun venyminen ja sikiöiden liikkeet rasittavat kohtua tavallista enemmän. Kaikki supistukset eivät ennakoi liian aikaista synnytystä, ja toisaalta kohdunsuu saattaa lähteä aukeamaan ilman supistuksiakin. Siksi on tärkeää seurata tilannetta äitiyspoliklinikalla.

6. Kaksoset syntyvät yleensä sektiolla

Tarua. Kaksossynnytyksistä suurin osa on alatiesynnytyksiä. Synnytystapa valitaan pitkälti samoin perustein kuin muillakin odottajilla.

Kohdussa alempana olevan eli A-vauvan asento on synnytystavan valinnassa tärkeä: jos A-vauva on tulossa maailmaan pää edellä, valitaan synnytystavaksi usein alatiesynnytys. Joskus synnytyksessä käy niin, että A-vauva syntyy alakautta, mutta B-vauva joudutaankin ottamaan jostain syystä ulos sektiolla.

Kolmoset ja samassa kalvopussissa kasvavat kaksoset syntyvät yleensä sektiolla.

Kaksosvauva painaa syntyessään keskimäärin 2 500 g ja kolmosvauva keskimäärin 1 900 g.

Lähteitä: Suomen monikkoperheet ry:n verkkosivusto suomenmonikkoperheet.fiTHL:n perinataalitilasto 2016

Suomen kesä voi yllättää, ja mittari voi kivuta keväälläkin hellelukemiin. Vaikka lämpö on ihanaa, raskausaikana se saattaa koetella normaalia enemmän.

Moni odottaja kokee, että helteellä olo on lähinnä tuskaisa. Yleisiä oireita ovat myös kohonnut verenpaine ja jalkojen turvotus. Niihin voi vaikuttaa esimerkiksi ruokavaliolla ja juomalla tarpeeksi.

Lukijamme vinkkaavat – näin helpotat oloa helteellä:

  • Juo tarpeeksi vettä!
  • Ei ylimääräisiä touhuja.
  • Pukeudu kevyesti luonnonmateriaaleihin. Kotona voi olla vaikka alusvaatteissa tai kääriytyneenä ilmavaan huiviin.
  • Kastele ohut lakana ja mene sen alle. Tai laita märkä pyyhe päähän.
  • Älä käytä kodinkoneita, jotka kuumentavat huoneilmaa, kuten imuria ja kuivausrumpua.
  • Katso Netflixiä ja syö vesimelonia.
  • Hakeudu mahdollisuuksien mukaan varjopaikkoihin.
  • Avaa yöllä kaikki ikkunat levälleen.
  • Pidä aina sumutinpullo tai jokin ”löyhytin” mukana.
  • Mene rannalle, kävele rantavedessä.
  • Ole kotona alasti tuulettimen vieressä.
  • Nauti! Kölli päivät auringossa, eipähän palele.
  • Laita autossa ilmastointi täysille.
  • Käy suihkussa.
  • Laita pihalle tai parvekkeelle pieni uima-allas.
  • Harrasta kevyttä kävelyä ja uimista.
  • Hengaile kellarissa tai kauppojen pakastealtaiden luona – myös maito- ja lihahyllyt hohkavat viileyttä.
  • Nosta jalat koholle.
  • Ryhdy vesisotaan.
  • Pue vain bikinit päälle.
  • Syö jätskiä välipalaksi.
  • Ota pitkät päiväunet.
  • Lepää sohvalla tai aurinkotuolissa.

Vinkit saatu Vauvan Facebookista ja Aihe Vapaa -keskustelupalstalta.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
Jenni Dahlmanin esikoispoika täytti maaliskuussa vuoden. Pian hänestä tulee isoveli. Kuva: Antti Hämäläinen
Jenni Dahlmanin esikoispoika täytti maaliskuussa vuoden. Pian hänestä tulee isoveli. Kuva: Antti Hämäläinen

Jenni Dahlmanin ja Ossi Väänäsen toinen lapsi syntyy kesän lopulla. 

Jenni Dahlmanista, 36, tulee loppukesästä kahden lapsen äiti. Hänen puolisonsa, entinen jääkiekkoilija Ossi Väänänen, 37, kertoi asiasta tänä aamuna MTV:n Huomenta Suomi -ohjelmassa

– Kyllä kiirettä kotona riittää, ei siellä kerkeä syljeskelemään kattoon. Myöhemmin kesällä, kun toinen saapuu, kiireitä on vielä enemmän. En epäile yhtään, etteikö arki muuttuisi, mutta odotan innolla, Ossi kertoi. 

Jennin ja Ossin esikoispoika syntyi maaliskuussa 2017. Perhe asuu Espoossa. 

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.