Kaksosten ja kolmosten odotusaikaa leimaa usein huoli. Odottajaa voi lohduttaa tieto siitä, että suurin osa monikoista syntyy terveinä. Kuva: iStockphoto
Kaksosten ja kolmosten odotusaikaa leimaa usein huoli. Odottajaa voi lohduttaa tieto siitä, että suurin osa monikoista syntyy terveinä. Kuva: iStockphoto

Kuusi väitettä monikkoraskauksista. Ovatko ne totta vai tarua?

1. Suurin osa monikkoraskauksista saa alkunsa lapsettomuushoidoilla

Tarua. Hedelmöityshoidot lisäävät monikkoraskauden mahdollisuutta, mutta kaksosraskauksista kuitenkin noin 80 prosenttia alkaa sattumalta, ilman lapsettomuushoitoja. Kolmosraskaudet saavat lähes aina alkunsa ilman hedelmöityshoitoja.

Monikkoraskauden mahdollisuutta kasvattaa äidin korkea ikä ja se, jos äidin suvussa on kaksosia tai kolmosia. Monikoita saavat useammin myös tavallista pidemmät naiset ja naiset, joilla on jo ennestään lapsia.

Suomessa kaikista synnytyksistä monikkosynnytyksiä on noin 1,4 prosenttia. Osuus on pysynyt 2000-luvun aikana samansuuntaisena. Vuonna 2016 kaksoset syntyi 733 perheeseen ja kolmoset viiteen perheeseen. Neloset ovat erittäin harvinaisia.

2. Alkuraskaudessa raskausoireet ovat voimakkaammat kuin yksösraskaudessa

Usein, mutta eivät aina. Alkuraskauden pahoinvointi ja väsymys on kaksos- ja kolmosraskauksissa usein voimakkaampaa. Raskausoireet voivat myös alkaa aikaisemmin kuin yksösraskaudessa. Kaikki monikkoäidit eivät kuitenkaan kärsi pahoinvoinnista.

Kohdun koko kasvaa heti alkuraskaudesta nopeammin kuin yksösraskaudessa. Yksilölliset erot ovat kuitenkin suuria, joten oireiden perusteella monikkoraskautta on vaikea veikata.

Ultraäänitutkimuksessa sikiöiden määrä näkyy 8. raskausviikosta eteenpäin. Yleensä monikkoraskaus huomataan ensimmäisessä julkisen puolen seulontaultrassa raskausviikoilla 10–12.

3. Monikkoraskaus on riskiraskaus

Totta. Monikkoraskauteen liittyy kasvanut keskosuuden ja vauvan pienipainoisuuden riksi. Lisäksi kaksos- ja kolmosraskauksissa todetaan yksösraskauksia enemmän muun muassa raskausmyrkytyksiä, raskaushepatoosia, äidin anemiaa ja verenvuotoja. Identtisillä monikoilla on riski harvinaiseen TTT-oireyhtymään, jossa toinen vauvoista saa verisuoniyhteyden takia liikaa ravintoa ja toinen liian vähän.

Raskaudenaikaisten ongelmien riski on sitä suurempi, mitä useampi vauva kohdussa kasvaa. Riskejä on enemmän myös, jos kyseessä ovat identtiset monikot, joilla on yhteinen suonikalvo.

Myös keskenmenon riski on suurentunut. Osa monikkoraskauksista muuttuu ensimmäisten raskausviikkojen aikana yksösraskauksiksi, jolloin ultrassa saattaa näkyä vain ylimääräinen kalvopussi.

Kaksosvauvat syntyvät keskimäärin viikolla 36 ja kolmosvauvat keskimäärin viikolla 33. Vaikka raskaus jatkuisi laskettuun aikaan asti, vauvat painavat syntyessään vähemmän kuin yksösvauvat. Monikkoraskauksissa sikiöiden paino nousee viimeisten raskausviikkojen aikana hitaammin kuin muilla.

Riskien takia monikkoraskauksien seuranta siirtyy loppuraskaudessa neuvolasta äitiyspoliklinikalle. Vauvojen kasvua ja kohdunsuun tilannetta seurataan tavallista tiheämmin ultraäänellä.

Riskeistä huolimatta on hyvä muistaa, että suurin osa monikkolapsista syntyy terveinä.

4. Raskausvatsa kasvaa suuremmaksi kuin yhtä vauvaa odottavalla

Totta. Yksilölliset erot vatsan koossa ovat suuria kuten odottajilla muutenkin. Kaksosraskaudessa kohdun koko vastaa kuitenkin jo 28. raskausviikolla täysiaikaista yksisikiöistä raskautta, kolmosraskaudessa tätäkin aiemmin.

Kaksosraskaudessa äidin paino nousee raskauden aikana keskimäärin 10–20 kiloa. Odottajan energiantarpeen on laskettu olevan loppuraskaudessa noin 500 kilokaloria vuorokaudessa enemmän kuin yhtä vauvaa odottavilla.

Toisaalta kohdun viedessä tilaa mahasta äiti voi tulla kylläiseksi hyvinkin pienestä ruokamäärästä. Loppuraskaudessa voi olla siksi helpompaa syödä usein, mutta pieniä määriä kerralla. Ruoan terveellisyys ja monipuolisuus on tärkeää. Erityisesti pitää huolehtia D-vitamiinin, kalsiumin, raudan ja foolihapon saamisesta.

5. Kaksosia tai kolmosia odottavat jäävät työstä sairauslomalle ennen äitiysvapaan alkamista

Kyllä, melkein aina. Ennenaikaisen synnytyksen riskin takia kaksosäidit määrätään sairauslomalle usein muutamia viikkoja ennen äitiysvapaata. Toisaalta osa kaksosäideistä saattaa hyvinkin olla työssä pidempään, jos työ on kevyttä ja äiti jaksaa hyvin.

Loppuraskauden aikana on joka tapauksessa syytä levätä riittävästi ja välttää fyysisiä ponnistuksia.  Kolmos­odottaja jää sairauslomalle usein jo raskauden puolivälissä.

Monikkoraskauksissa kohtu supistelee enemmän ja aikaisemmin kuin yksösraskauksissa, koska kohdun venyminen ja sikiöiden liikkeet rasittavat kohtua tavallista enemmän. Kaikki supistukset eivät ennakoi liian aikaista synnytystä, ja toisaalta kohdunsuu saattaa lähteä aukeamaan ilman supistuksiakin. Siksi on tärkeää seurata tilannetta äitiyspoliklinikalla.

6. Kaksoset syntyvät yleensä sektiolla

Tarua. Kaksossynnytyksistä suurin osa on alatiesynnytyksiä. Synnytystapa valitaan pitkälti samoin perustein kuin muillakin odottajilla.

Kohdussa alempana olevan eli A-vauvan asento on synnytystavan valinnassa tärkeä: jos A-vauva on tulossa maailmaan pää edellä, valitaan synnytystavaksi usein alatiesynnytys. Joskus synnytyksessä käy niin, että A-vauva syntyy alakautta, mutta B-vauva joudutaankin ottamaan jostain syystä ulos sektiolla.

Kolmoset ja samassa kalvopussissa kasvavat kaksoset syntyvät yleensä sektiolla.

Kaksosvauva painaa syntyessään keskimäärin 2 500 g ja kolmosvauva keskimäärin 1 900 g.

Lähteitä: Suomen monikkoperheet ry:n verkkosivusto suomenmonikkoperheet.fiTHL:n perinataalitilasto 2016

Kipinä säilyy, kun hyvät huomenet ja halaukset ovat tapa jo ennen vauvan syntymää.

Varsinkin ensimmäisen lapsen saaminen mullistaa elämän, myös parisuhteen. Parisuhdevalmentaja Paula Immon, 38, mielestä sen ei tarvitse olla huono juttu, mutta valmistautua kannattaa.

Puhetta, tunnetta ja seksiä – niistä rakentuu vahva suhde, Immo toteaa. Vauvan tulo ja kahdenkeskisen ajan väheneminen heilauttaa ainakin hetkellisesti näitä kaikkia, kun ykkösenä ovat pienen tarpeet.

Siksi yhteiseen arkeen kannattaa jo ennen vauvan syntymää ujuttaa tapoja, joilla huomioi toista.

– Kysykää päivittäin toisiltanne, miten päivä meni. Istahtakaa alas ja kuunnelkaa toisianne, neuvomatta ja arvostelematta.

Kun juttelu, hyvät huomenet ja halaaminen ovat tapoja, ne eivät herkästi huku vauvavuodenkaan pyörteisiin. Toista muistaa katsoa muutenkin kuin äitinä tai isänä.

Istahtakaa alas ja kuunnelkaa toisianne, neuvomatta ja arvostelematta.

– Vaikka romanttisiin illallisiin ei olisi mahdollisuutta eikä seksielämä heti palaisi ennalleen, hellä katse tai sohvalla sylikkäin istuminenkin vaalii läheisyyttä.

Myös esimerkiksi rakkaudentäyteinen valokuva voi muistuttaa kipinästä, joka uhkaa jäädä vaippavuoren alle. Siksi Immo ja valokuvaaja Janica Karasti päättivät yhdistää valmennuksen ja valokuvan voiman. Kuviin tallennetaan se tärkein: kivaa, että olet siinä.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
Tilaajille
Perätila voi johtua monesta syystä, sillä vauva asettuu kohdussa parhaaseen mahdolliseen asentoon, jonka hän saa. Kuva: iStockphoto
Perätila voi johtua monesta syystä, sillä vauva asettuu kohdussa parhaaseen mahdolliseen asentoon, jonka hän saa. Kuva: iStockphoto

Synnytys alakautta voi onnistua hyvin, vaikka vauva olisi perätilassa. Riskitapaukset ohjataan suoraan sektioon.

Miksi vauva on perätilassa?

Syitä on monia. Ensisynnyttäjillä on korkeampi riski vauvan perätilaan, sillä napakat vatsalihakset voivat vaikuttaa kääntymiseen. Toisaalta taas äideillä, joilla on viisi synnytystä tai enemmän, kohdun lihakset ovat löystyneet, ja vauva ei...