Virtsankarkailun saa useimmiten kuriin lantionpohjan lihasten kuntoutuksella.

Synnyttäneistä naisista useampi kuin yksi kolmesta kärsii virtsan ponnistuskarkailusta vielä kaksi kuukautta synnytyksen jälkeen. Eli pissaa lirahtaa pöksyyn, kun he yskivät, nauravat, aivastavat, juoksevat, hyppivät tai vain nostavat vauvaa. Vielä yleisempää virtsankarkailu on raskauden aikana: silloin se vaivaa jopa 85 prosenttia naisista. Naisilla rakkoa ja virtsaputkea tukee lihaskerros, jota kutsutaan lantionpohjan lihaksiksi. Jos lantionpohjan lihakset heikkenevät ja niiden joustavuus vähenee, tavallisetkin toiminnot voivat saada virtsan karkaamaan.

”Raskauden aikana erittyvä relaksiinihormoni pehmentää kudokset, jolloin lihasten hallinta heikkenee. Myös vauva väsyttää lantionpohjaa painollaan”, selittää fysioterapeutti Sinikka Ojanperä Helsingin Naistenklinikalta.

Ponnistuslirahtelun ensisijainen hoito on lantionpohjan lihasten kuntoutus. Lihaksia olisi hyvä vahvistaa jo odotusaikana, mielellään jo ennen raskautta.

”Hyväkuntoiset lihakset kestävät synnytyksen paremmin kuin treenaamattomat.”

Tunnista lihakset

Lantionpohjan lihakset joutuvat koville alatiesynnytyksessä, kun vauvan pää venyttää lantionpohjaa äärimmilleen. Normaalisti lantionpohja supistuu automaattisesti juuri ennen fyysistä ponnistusta ja sulkee virtsaputken suun, emättimen ja peräaukon. Synnytyksen jälkeen lihaksissa ei välttämättä ole voimaa vastustaa vatsaontelon painetta.

”Sekä lihasten että hermojen palautumisen kannalta on suositeltavaa aloittaa lantionpohjan lihasten voimistelu 24 tunnin kuluessa synnytyksestä. Aluksi kannattaa tehdä varovaisia tunnistamisharjoituksia. Kevytkin jumppa vilkastuttaa lantion verenkiertoa ja jouduttaa palautumista. Varsinaisiin harjoituksiin voi siirtyä jälkitarkastuksen jälkeen”, Ojanperä opastaa.

Virtsankarkailusta kannattaa puhua jo synnytyssairaalassa, jossa on helpointa päästä fysioterapeutille. Myöhemmin fysioterapiaan pääsee lääkärin lähetteellä.

Kaikille löytyy apua

Fysioterapiassa lantionpohjan lihasten toimintaa voidaan tutkia EMG-hoitolaitteen avulla: emättimeen laitettava elektrodi välittää tietokoneen ruudulle tiedon siitä, miten lihakset supistuvat ja rentoutuvat. Fysioterapeutti antaa asiakkaalle kotiohjeet.

”Lantionpohjan lihaksissakin voidaan harjoittaa nopeutta, kestävyyttä ja voimaa. Tärkeää on myös oppia rentouttamaan lihakset. Jos lihaksissa on aina pieni jännitys päällä, ne väsyvät eivätkä jaksa reagoida, kun ihminen aivastaa tai yskii”, Ojanperä sanoo.

Edistymistä pitäisi alkaa näkyä 3–6 kuukauden harjoittelun jälkeen. Imettävältä äidiltä tilanne tarkistetaan imetyksen lopettamisen jälkeen.

”Relaksiini-hormonia erittyy myös imetyksen aikana. Kun sen eritys hiipuu imetyksen loppua kohden ja normaali hormonitoiminta palautuu, virtsankarkailu yleensä helpottaa.”

Suurin osa synnyttäneistä kuntoutuu lantionpohjan lihaksia jumppaamalla, mutta eivät kaikki.

”Jos naisella on hyvin heikko kudostyyppi, jumppa ei välttämättä auta. Myös silloin, kun vaiva ei liity ponnistamiseen ja virtsa vain valuu, ongelmaan on vaikeampaa vaikuttaa lihasten kautta”, Ojanperä toteaa.

Kaikille kuitenkin löytyy apua. Hankalaa virtsankarkailua voidaan hoitaa myös lääkkeillä tai korjata leikkauksella sen jälkeen, kun perheen lapsiluku on täynnä.

Vauva 3/09