iStockphoto
iStockphoto

Sikiö kehittyy ja oppii yhdeksän kuukauden aikana paljon.

Sikiö kehittyy yhdeksässä kuukaudessa munasolusta kokonaiseksi ihmiseksi, ja oppii siinä ajassa paljon.

Liikkuminen

Sikiö alkaa liikutella raajojaan kohdussa jo kolmannella raskauskuukaudella, vaikka äiti tuntee liikkeet vasta viidennellä raskauskuukaudella. Vauva osaa imeä ja niellä jo kymmenennestä raskausviikosta lähtien, suu haukkoo ja nielee lapsivettä.

Seitsemännellä raskausviikolla vauvanalku imee peukaloaan, ja raskausviikosta 15 eteenpäin suurin osa sikiön elimistöä aistii kosketuksen. Vauva koskettelee ja tunnustelee itseään, ottaa kiinni käsistään ja jaloistaan ja potkii.

Myös kasvonilmeet ja hikkaaminen onnistuvat tässä vaiheessa.

Haistaminen ja maistaminen

Haju- ja makuaistit kehittyvät raskausviikoilla 13–15. Vauva aistii hajuja ja makuja lapsivedestä, jonne niitä kertyy sen mukaan mitä äiti on syönyt. Mitä enemmän sikiö on saanut haju- ja makuaistimuksia raskauden aikana, sitä helpommin hän tottuu erilaisiin makuihin kohdun ulkopuolella.

Äitinsä hajun sikiö oppii tuntemaan jo raskausaikana. Vastasyntyneet osaavat erottaa äitinsä muista ihmisistä hajun perusteella.

Kuulo

Vauva kohdussa alkaa kuulla kehon ulkopuolisia ääniä ja myös reagoida niihin. Vauva voi tunnistaa kohdussa usein kuulemansa sävelmän synnyttyään.

Kohdussa vauva kuulee myös äitinsä puheen, sydämen ja kehon äänet. Vauva tunnistaa syntyessään tuttujen ihmisten äänet ja myös äidinkielensä. 

Näkö

Näköaisti kehittyy aisteista viimeisenä, raskausviikosta 24 eteenpäin. Vauva pystyy kohdussakin aistimaan valoa, liikuttelemaan silmiään ja avaamaan silmänsä.

Vastasyntynyt näkee aluksi tarkasti vain lähelle ja erottaa voimakkaat kontrastit. Näköaisti kehittyy kokemuksen kautta vasta syntymän jälkeen.

Ilmeet ja reagointi

Vauva harjoittelee erilaisia kasvonilmeitä jo kohdussa. Sikiö mutristelee suutaan ja muodostaa tiedostamattomia ”unihymyjä”.

Vauvan temperamentti, tyypillinen tapa reagoida, kehittyy myös jo raskausaikana. Puolet ihmisen persoonallisuudesta on geneettistä perimää, puolet kehittyy vuosien mittaan ympäristön vaikutuksesta. Äidin tuntema kova stressi saattaa vaikuttaa syntyvän vauvan temperamenttiin.

Sikiö tietää, milloin äiti lepää ja milloin hän liikkuu. Vauvalle on luontevaa nukkua synnyttyään jo kohdussa oppimassaan rytmissä.

Lähde: Ihmeellinen pieni oppija, Tiia Palmén, Vauva 7/2013