iStockphoto
iStockphoto

Sikiö kehittyy ja oppii yhdeksän kuukauden aikana paljon.

Sikiö kehittyy yhdeksässä kuukaudessa munasolusta kokonaiseksi ihmiseksi, ja oppii siinä ajassa paljon.

Liikkuminen

Sikiö alkaa liikutella raajojaan kohdussa jo kolmannella raskauskuukaudella, vaikka äiti tuntee liikkeet vasta viidennellä raskauskuukaudella. Vauva osaa imeä ja niellä jo kymmenennestä raskausviikosta lähtien, suu haukkoo ja nielee lapsivettä.

Seitsemännellä raskausviikolla vauvanalku imee peukaloaan, ja raskausviikosta 15 eteenpäin suurin osa sikiön elimistöä aistii kosketuksen. Vauva koskettelee ja tunnustelee itseään, ottaa kiinni käsistään ja jaloistaan ja potkii.

Myös kasvonilmeet ja hikkaaminen onnistuvat tässä vaiheessa.

Haistaminen ja maistaminen

Haju- ja makuaistit kehittyvät raskausviikoilla 13–15. Vauva aistii hajuja ja makuja lapsivedestä, jonne niitä kertyy sen mukaan mitä äiti on syönyt. Mitä enemmän sikiö on saanut haju- ja makuaistimuksia raskauden aikana, sitä helpommin hän tottuu erilaisiin makuihin kohdun ulkopuolella.

Äitinsä hajun sikiö oppii tuntemaan jo raskausaikana. Vastasyntyneet osaavat erottaa äitinsä muista ihmisistä hajun perusteella.

Kuulo

Vauva kohdussa alkaa kuulla kehon ulkopuolisia ääniä ja myös reagoida niihin. Vauva voi tunnistaa kohdussa usein kuulemansa sävelmän synnyttyään.

Kohdussa vauva kuulee myös äitinsä puheen, sydämen ja kehon äänet. Vauva tunnistaa syntyessään tuttujen ihmisten äänet ja myös äidinkielensä. 

Näkö

Näköaisti kehittyy aisteista viimeisenä, raskausviikosta 24 eteenpäin. Vauva pystyy kohdussakin aistimaan valoa, liikuttelemaan silmiään ja avaamaan silmänsä.

Vastasyntynyt näkee aluksi tarkasti vain lähelle ja erottaa voimakkaat kontrastit. Näköaisti kehittyy kokemuksen kautta vasta syntymän jälkeen.

Ilmeet ja reagointi

Vauva harjoittelee erilaisia kasvonilmeitä jo kohdussa. Sikiö mutristelee suutaan ja muodostaa tiedostamattomia ”unihymyjä”.

Vauvan temperamentti, tyypillinen tapa reagoida, kehittyy myös jo raskausaikana. Puolet ihmisen persoonallisuudesta on geneettistä perimää, puolet kehittyy vuosien mittaan ympäristön vaikutuksesta. Äidin tuntema kova stressi saattaa vaikuttaa syntyvän vauvan temperamenttiin.

Sikiö tietää, milloin äiti lepää ja milloin hän liikkuu. Vauvalle on luontevaa nukkua synnyttyään jo kohdussa oppimassaan rytmissä.

Lähde: Ihmeellinen pieni oppija, Tiia Palmén, Vauva 7/2013

Suomen kesä voi yllättää, ja mittari voi kivuta keväälläkin hellelukemiin. Vaikka lämpö on ihanaa, raskausaikana se saattaa koetella normaalia enemmän.

Moni odottaja kokee, että helteellä olo on lähinnä tuskaisa. Yleisiä oireita ovat myös kohonnut verenpaine ja jalkojen turvotus. Niihin voi vaikuttaa esimerkiksi ruokavaliolla ja juomalla tarpeeksi.

Lukijamme vinkkaavat – näin helpotat oloa helteellä:

  • Juo tarpeeksi vettä!
  • Ei ylimääräisiä touhuja.
  • Pukeudu kevyesti luonnonmateriaaleihin. Kotona voi olla vaikka alusvaatteissa tai kääriytyneenä ilmavaan huiviin.
  • Kastele ohut lakana ja mene sen alle. Tai laita märkä pyyhe päähän.
  • Älä käytä kodinkoneita, jotka kuumentavat huoneilmaa, kuten imuria ja kuivausrumpua.
  • Katso Netflixiä ja syö vesimelonia.
  • Hakeudu mahdollisuuksien mukaan varjopaikkoihin.
  • Avaa yöllä kaikki ikkunat levälleen.
  • Pidä aina sumutinpullo tai jokin ”löyhytin” mukana.
  • Mene rannalle, kävele rantavedessä.
  • Ole kotona alasti tuulettimen vieressä.
  • Nauti! Kölli päivät auringossa, eipähän palele.
  • Laita autossa ilmastointi täysille.
  • Käy suihkussa.
  • Laita pihalle tai parvekkeelle pieni uima-allas.
  • Harrasta kevyttä kävelyä ja uimista.
  • Hengaile kellarissa tai kauppojen pakastealtaiden luona – myös maito- ja lihahyllyt hohkavat viileyttä.
  • Nosta jalat koholle.
  • Ryhdy vesisotaan.
  • Pue vain bikinit päälle.
  • Syö jätskiä välipalaksi.
  • Ota pitkät päiväunet.
  • Lepää sohvalla tai aurinkotuolissa.

Vinkit saatu Vauvan Facebookista ja Aihe Vapaa -keskustelupalstalta.

Jenni Dahlmanin esikoispoika täytti maaliskuussa vuoden. Pian hänestä tulee isoveli. Kuva: Antti Hämäläinen
Jenni Dahlmanin esikoispoika täytti maaliskuussa vuoden. Pian hänestä tulee isoveli. Kuva: Antti Hämäläinen

Jenni Dahlmanin ja Ossi Väänäsen toinen lapsi syntyy kesän lopulla. 

Jenni Dahlmanista, 36, tulee loppukesästä kahden lapsen äiti. Hänen puolisonsa, entinen jääkiekkoilija Ossi Väänänen, 37, kertoi asiasta tänä aamuna MTV:n Huomenta Suomi -ohjelmassa

– Kyllä kiirettä kotona riittää, ei siellä kerkeä syljeskelemään kattoon. Myöhemmin kesällä, kun toinen saapuu, kiireitä on vielä enemmän. En epäile yhtään, etteikö arki muuttuisi, mutta odotan innolla, Ossi kertoi. 

Jennin ja Ossin esikoispoika syntyi maaliskuussa 2017. Perhe asuu Espoossa.