Olennaisinta on syödä hyvin, siis terveellisesti ja riittävän usein.

Raskausdiabetekseksi kutsutaan raskauden aikana havaittua sokeriaineenvaihdunnan häiriötä. Siinä elimistö erittää tarpeeseen nähden liian vähän insuliinia. Jotkut ovat perineet diabetekselle altistavan geenin, ja jos odottaja on ylipainoinen, hänen ruokavalionsa epäterveellinen ja hän liikkuu vain vähän, riski sairastua raskausdiabetekseen on korkea.

Suomessa raskaana olevista naisista noin yhdeksän prosenttia sairastuu raskaudenaikaiseen diabetekseen. Vain harva heistä joutuu aloittamaan insuliinihoidon, useimmille riittää hoidoksi elämäntaparemontti. Yleensä sokeriarvot palaavat normaaleiksi synnytyksen jälkeen, mutta todennäköisyys myöhempään aikuisiän diabetekseen on suuri: jopa 70 prosenttia raskausdiabeetikoista sairastuu 2-tyypin diabetekseen kymmenen vuoden sisällä raskaudesta.

Raskausdiabetes on riski myös kohdussa olevalle vauvalle. Sikiö voi kasvaa liian isoksi ja myös vauvan oma sokerinsäätely heikkenee. Sokerivauvat ovat myöhemmin todennäköisemmin lihavia ja heidän sokerinsäätelynsä on tavallista heikompaa.

Syö hyvin!

Raskausdiabeteksen ennaltaehkäisyssä ja hoidossa olennaisinta on syödä hyvin, siis terveellisesti ja riittävän usein. Raskausdiabeetikon ruokavalio sopii mainiosti myös terveelle odottajalle. Kalorimääristä ei tarvitse kantaa suurta huolta, jos pääaterioilla noudattaa lautasmallia eli täyttää puolet lautasesta kasviksilla, neljänneksen esimerkiksi perunalla ja neljänneksen lihalla tai proteiinipitoisella kasvisruoalla. Ruoan laatu on tärkeämpää kuin kalorit.

”On eri asia juoda viisi pulloa olutta kuin saada saman verran kaloreita ruisleivästä”, tutkija Maritta Pöyhönen-Alho havainnollistaa.

Tiheä ateriarytmi on myös tärkeä: päivään pitää mahtua neljä ateriaa ja 1–2 välipalaa. Hiilihydraatteja saa syödä kohtuullisesti, mutta niiden laatua on hyvä tarkkailla: vaalean leivän voi korvata ruisleivällä ja tuoremehun porkkanalla. Tosin jos hiilihydraatteja on ollut tapana syödä runsaasti, osa niistä kannattaa korvata proteiinipitoisella ruoalla, esimerkiksi lasagne broilerifileellä ja täysjyväriisillä. Myös kohtuullinen liikunta on raskausdiabeteksen ehkäisyssä tärkeää. Liikunta polttaa sokereita ja parantaa elimistön kykyä hyödyntää insuliinia.

Pysyvä muutos

Pääkaupunkiseudulla ja Etelä-Karjalan sairaanhoitopiirissä käynnistyi vuonna 2008 raskausdiabeteksen ennaltaehkäisyprojekti odottajille, joilla on ollut raskausdiabetes edellisessä raskaudessa tai joiden painoindeksi (BMI) on yli 30. Tavoitteena on kannustaa riskiryhmään kuuluvia ja raskautta suunnittelevia elämäntaparemonttiin. Jo parin ylimääräisen kilon pudottaminen puolittaa diabetesriskin myöhemmällä iällä, tutkijat Saila Koivusalo ja Maritta Pöyhönen-Alho kertovat. Projekti ei pääty synnytykseen, vaan äidin ja vauvan ravitsemusta seurataan ja tuetaan vielä vuosi synnytyksen jälkeen.

”Raskausaikanaan äidit ovat motivoituneita elämään terveellisesti, mutta yhdeksän kuukautta on lyhyt aika. Yritämme innostaa naisia pitämään huolta omasta ja lapsensa terveydestä jo raskautta suunniteltaessa ja varsinkin synnytyksen jälkeen”, Koivusalo sanoo.

Monen skarppaus päättyy synnytykseen; imetysaikana makea maistuu ja vauva-arjessa ruoanteon helppous ohittaa terveellisyyden.

”Synnytyksen jälkeen huomio keskittyy vauvaan. Äidin hyvinvointi unohtuu usein myös neuvoloissa”, Koivusalo harmittelee.

Ehkä motivaatiota lisää tieto, että äidin hyvä on lopulta myös lapsen hyvä. Lapsi oppii perheen ruokatavoille jo pienenä.

Vauva 2/09