Miltä sinusta tuntuisi ponnistaa vauva päivänvaloon huoneessa, jossa toimitusta seuraisi oman miehen lisäksi äiti, isä, siskot, veljet ja muutama muu sukulainen?

Tilanne on tuttu ainakin Kourtney Kardashianille, jonka Penelope-tyttären maailmaantuloa todisti synnytyslaitoksella kahdeksan sukulaista.

Kardashianit olivat taas trendien aallonharjalla, kuinkas muutenkaan. Maailmalla nimittäin leviää ”crowd birthing” -ilmiö, jossa synnytykseen pyydetään mukaan myös suku ja ystävät, abcnews.com kertoo.

Esimerkiksi englantilainen vanhemmuussivusto Channel Mum raportoi, että synnytyksissä on tällä hetkellä paikalla keskimäärin kahdeksan perheenjäsentä.

Suomalaisia ei vielä kiinnosta

Helsinkiläisen Naistenklinikan kätilöt eivät ole toistaiseksi törmänneet työssään vastaavaan trendiin.

– Tilamme ovat juuri nyt hyvin rajoitetut, joten tukihenkilöiden määrää on jo senkin vuoksi rajoitettava, apulaisosastonhoitaja Riitta Tuliniemi Naistenklinikalta sanoo.

– Meiltä puuttuvat myös synnytyshuoneen yhteydessä olevat lepotilat, joita näkee monissa amerikkalaisissa tv-sarjoissa. Odotustilamme on tällä hetkellä yhteinen sekä synnyttäjille että raskaana oleville päivystyspotilaille, ja se on hyvin pieni.

Tulevat synnyttäjät ei ole etukäteen kyselleet Naistenklinikan kätilöiltä mahdollisuutta tuoda koko sukua synnytyssaliin.

Tuliniemi arvelee, että suomalaiset saattavat pitää ainakin toistaiseksi synnytystä enemmän oman perheen kuin koko suvun asiana.

– Haluaako suomalainen äiti sukulaisiaan paikalle?

Naistenklinikan kätilöt eivät yleensä häädä ketään läsnäolijoita synnytyksestä pois, vaikka heitä olisi äidin mukana useampia.

– Joskus synnyttäjän tukena saattaa olla useampi henkilö, ja saatamme ehkä pyytää heitä poistumaan toimenpiteiden ajaksi huoneen ulkopuolelle odottamaan. Myös ponnistusvaiheessa on tärkeää, että synnyttäjälle annetaan rauha ja mahdollistetaan kätilön ja synnyttäjän yhteistyö, vaikka paikalla olisi useampi tukihenkilö.

Sometus ei onnistu kaikilta

Vaikka suomalaiset eivät halua sukua ja ystäviä synnytyssaliin, yhä useampi jakaa synnytyksen ihmeen heidän kanssaan sosiaalisessa mediassa.

Tämä on tuttu juttu myös Naistenklinikalla. Suurin osa uusista vanhemmista hallitsee puhelimen käytön etiketin mutta kaikki eivät.

– Kätilö joutuu joskus sanomaan vastasyntyneen vauvan vanhemmille, että laittaisitteko kännykät pois ja keskittyisitte vauvaan. Isille saatamme sanoa, että laitatko isä puhelimen pois ja katkaiset napanuoran, Tuliniemi kertoo ja jatkaa:

– Kätilönä toivoisin, että syntymän hetki rauhoitettaisiin ja vanhemmat kaivaisivat kännykät esille vasta, kun synnytys on saatu onnellisesti päätökseen ja perhe voi jäädä keskenään nauttimaan uudesta perheenjäsenestä. Muuten tämän ainutlaatuinen hetki saattaa mennä heiltä ohi.

Lue lisää

Miksi kätilö käskee ponnistajaa tukkimaan suunsa?

Mitä mukaan synnytyssairaalaan? 21 tärkeintä tavaraa

Mikä ihmetytti synnytyslaitoksella? Äidit avautuvat

Naistenklinikalla synnyttänyt saattaa saada perhehuoneen hotellista.

Pienet liikuteltavat vastasyntyneiden sängyt kertovat, että muutoin tavanomaisilta näyttäviin hotellihuoneisiin odotetaan erityisvieraita. Ensimmäiset vauvat vanhempineen aloittivat maanantaina toisiinsa tutustumisen Perhepesähotelli Cumuluksessa Helsingin Meilahdessa.

Jos synnytys sujuu hyvin ja äiti ja lapsi ovat terveitä, Naistenklinikalla synnyttänyt saattaa viettää synnytystä seuraavat päivät sairaalahuoneen sijaan hotellihuoneessa. 

Vanhemmille sisaruksille riittää puuhaa hotellin leikkihuoneessa.
Vanhemmille sisaruksille riittää puuhaa hotellin leikkihuoneessa.

Uusia tiloja tuoreille perheille tarvitaan, sillä Kätilöopiston sairaala suljetaan sisäilmaongelmien takia. Keskiviikon jälkeen pääkaupunkiseudulla voi synnyttää Naistenklinikalla ja Jorvin sairaalassa.

Naistenklinikalta hurautetaan Perhepesähotelliin taksilla tai omalla autolla 6–12 tuntia synnytyksen jälkeen. Omaan rauhaan hotelliin pääsee, jos äidin tai vauvan vointi ei vaadi lääketieteellistä hoitoa tai seurantaa.

Lapsivuodeosastoon verrattuna Perhepesähotellissa on enemmän yksityisyyttä. Huoneissa odottavat vauvan sänky, hoitopöytä sekä vaippoja, terveyssiteitä ja pyyhkeitä.
Lapsivuodeosastoon verrattuna Perhepesähotellissa on enemmän yksityisyyttä. Huoneissa odottavat vauvan sänky, hoitopöytä sekä vaippoja, terveyssiteitä ja pyyhkeitä.

Perhepesässä synnyttäjä ja kumppani saavat olla rauhassa yhdessä vauvaan tutustuen ja hoitaa itse vauvaansa. Hoitajat neuvovat, ohjaavat ja auttavat tarvittaessa ympäri vuorokauden. 

Marin ja hänen miehensä Jonin viides lapsi sai alkunsa ehkäisystä huolimatta. Alun järkytyksen jälkeen elämä jatkui yllättävän ennallaan.

Kun testitikku näytti kahta viivaa, Mari oli varma, että päätyisi aborttiin. Se oli Marille ja Jonille jo kolmas kerta, kun raskaus oli alkanut ehkäisystä huolimatta. Ensireaktio raskauteen oli hämmentynyt epäusko.

– Järkytys iski vasten kasvoja; sisälläni kasvaa jälleen lapsi. Ajattelin, että ei taas, ei tätä, ei nyt.

Perhe oli jo suurperhe. Neljästä lapsesta kaksi on erityislapsia, diagnooseina ADD ja dysfasia. Perheen aika kuluu erilaisissa terapioissa ja kuntoutuksessa.

"Ajattelin, että ei taas, ei tätä, ei nyt."

Mari mietti, että viides lapsi tarkoittaisi taas töista poisjäämistä ja viidettä äitiysvapaata. Se tarkoittaisi myös taloudellisia haasteita: mahdollisesti suurempi koti, lapsen tarvikkeet, tulevat harrastukset ja muut. Perhe ei omista autoa, joten neljän lapsen ja vauvan kanssa julkisilla liikkuminen tuottaisi sekin omat ongelmansa.

Varhaisultran jälkeen Mari kuitenkin ymmärsi hyvin nopeasti, ettei päätös abortista olekaan niin helppo kuin hän etukäteen kuvitteli.

– Mietin, kadunko sitä myöhemmin. Ja kun olin hakenut aborttipaperit, tunsin, että ei, en pystykään siihen. Ehkä sillä oli tarkoitus, että lapsi sai alkunsa ehkäisystä huolimatta.

Mari kertoo, että oma suhtautuminen aborttiin muuttui kokemuksen myötä. Nyt hänen on paljon helpompi ymmärtää äitejä, jotka vaikeassakin tilanteessa päätyvät synnyttämään lapsen, vaikka ulkopuolisten mielestä abortti olisi oikea vaihtoehto.

Ymmärsin, ettei aborttipäätöstä voikaan tehdä pelkällä järjellä.

– Se tunne, kun joku kasvaa sisälläsi, on aina, vaikeassakin tilanteessa, maaginen hetki. Ymmärsin, ettei päätöstä voikaan tehdä pelkällä järjellä.

Viides lapsi ei muuttanutkaan mitään

Päätettyään pitää lapsen Mari päätti ajatella vatsassaan kasvavasta pienokaisesta myönteisesti.

– Päätin, että teen kaikkeni, että saan homman toimimaan. Me olemme Jonin kanssa tähänkin saakka pärjänneet, miksi emme pärjäisi jatkossakin? Mari sanoo.

Viidennen lapsen myötä Mari ja Joni ovat oppineet ottamaan apua vastaan. Taloutta paikataan keikkatöillä, ja Marin ystävät äitiryhmissä tukevat ja tsemppaavat suurperheen äitiä tiukoissa paikoissa.

– Nyt viiden lapsen äitinä voin sanoa, että viidennen lapsen syntymä ei oikeastaan muuttanutkaan mitään. Ihan yhtä kiireinen ja aikataulutettu elämä meillä on nytkin.

Vauva.fin blogin Villi Viisikon kirjoittaja Mari nähdään tänään televisiossa Toisenlaiset äidit -sarjassa Livillä klo 21 sekä Ruudussa.


Jakso katsottavissa jo nyt Ruutu+.ssa.