Aktiivinen synnytys ry:n puheenjohtaja Terhi Nummi suosittelee synnyttäjille turvasanaa.

Miltä kuulostaisi ajatus turvasanasta synnytyksessä ja miksi sellainen tarvitaan?

Sairaanhoitaja ja synnytyslauluohjaaja, Aktiivinen synnytys ry:n puheenjohtajana toimiva Terhi Nummi kertoo turvasanan tarkoittavan ennalta sovittua merkkiä siitä, että äiti tarvitsee tehokkaampaa kivunlievitystä.

– Monesti äidit ajattelevat raskausaikana, että haluaisivat synnyttää ilman puudutteita. Synnyttäessä mieli toimiikin eri tavalla ja äidille tulee helposti tunne, että kaikki käy. Äiti saattaa parkaista, että ’antakaa nyt se puudute tänne’, vaikka oikeastaan tarvitsisikin vain kannustusta.

Nummen mukaan turvasana antaa puudutteiden käyttöä välttävälle äidille vapauden ilmaista kivun tunnetta ilman, että lääkkeellistä kivunlievitystä aletaan välittömästi tarjota. Samalla se helpottaa synnytyksessä mukana olevan puolison tai muun tukihenkilön huolta siitä, miten toinen pärjää.

– Äiti voi olla hyvinkin kivulias mutta silti kokea selviävänsä tilanteesta hyvin. Tukihenkilö voi tarvittaessa muistuttaa äitiä mahdollisuudesta käyttää turvasanaa.

Sama toimii Nummen mukaan toisinkin päin.

– Jotkut synnyttäjät pelkäävät, että kipu menee niin yli, että ei pysty enää kommunikoimaan toiveitaan. Synnyttäjä saattaa näyttää siltä, että pärjää, vaikka olisikin hätä ja tarvitsisi apua. Turvasana voi olla silloin se, joka on helppo ähkäistä ja saada heti apua.

– Turvasanaksi käy mikä tahansa sana, joka on helppo muistaa mutta silti sen verran erikoinen, että sitä ei tule sanottua muun puheen lomassa vahingossa.

Sovi sanasta tukihenkilön kanssa

Jos turvasana on sovittu ennakkoon tukihenkilön tai doulan kanssa, se on Nummen mukaan hyvä merkitä myös synnytystoivelistaan ja kertoa kätilölle. Ensisijaisesti turvasana on kuitenkin tukihenkilön ja synnyttäjän välinen sopimus.

Nummi on toiminut aiemmin myös doulana ja kertoo, että turvasana on menetelmänä käytössä jonkin verran doulilla sekä Suomessa että ulkomailla. Hän ei tiedä Suomesta yhtäkään synnytystä, jossa synnyttäjä olisi lopulta käyttänyt turvasanaa.

– Se ei kuitenkaan tarkoita, että turvasana on ollut turha. Jo pelkkä siitä sopiminen luo synnyttäjälle turvallisuuden tunnetta ja muistuttaa, että apukeinoja on käytettävissä.

Lue lisää

10 lapsen äiti neuvoo synnyttäjiä: ”Kuuntele itseäsi”

Synnytysvalmentaja Silja Seppänen: ”Pitäkää huolta toisistanne, pussailkaa paljon!”

”Ketään ei pakoteta alatiesynnytykseen”

Tukihenkilö synnytykseen

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Suomen kesä voi yllättää, ja mittari voi kivuta keväälläkin hellelukemiin. Vaikka lämpö on ihanaa, raskausaikana se saattaa koetella normaalia enemmän.

Moni odottaja kokee, että helteellä olo on lähinnä tuskaisa. Yleisiä oireita ovat myös kohonnut verenpaine ja jalkojen turvotus. Niihin voi vaikuttaa esimerkiksi ruokavaliolla ja juomalla tarpeeksi.

Lukijamme vinkkaavat – näin helpotat oloa helteellä:

  • Juo tarpeeksi vettä!
  • Ei ylimääräisiä touhuja.
  • Pukeudu kevyesti luonnonmateriaaleihin. Kotona voi olla vaikka alusvaatteissa tai kääriytyneenä ilmavaan huiviin.
  • Kastele ohut lakana ja mene sen alle. Tai laita märkä pyyhe päähän.
  • Älä käytä kodinkoneita, jotka kuumentavat huoneilmaa, kuten imuria ja kuivausrumpua.
  • Katso Netflixiä ja syö vesimelonia.
  • Hakeudu mahdollisuuksien mukaan varjopaikkoihin.
  • Avaa yöllä kaikki ikkunat levälleen.
  • Pidä aina sumutinpullo tai jokin ”löyhytin” mukana.
  • Mene rannalle, kävele rantavedessä.
  • Ole kotona alasti tuulettimen vieressä.
  • Nauti! Kölli päivät auringossa, eipähän palele.
  • Laita autossa ilmastointi täysille.
  • Käy suihkussa.
  • Laita pihalle tai parvekkeelle pieni uima-allas.
  • Harrasta kevyttä kävelyä ja uimista.
  • Hengaile kellarissa tai kauppojen pakastealtaiden luona – myös maito- ja lihahyllyt hohkavat viileyttä.
  • Nosta jalat koholle.
  • Ryhdy vesisotaan.
  • Pue vain bikinit päälle.
  • Syö jätskiä välipalaksi.
  • Ota pitkät päiväunet.
  • Lepää sohvalla tai aurinkotuolissa.

Vinkit saatu Vauvan Facebookista ja Aihe Vapaa -keskustelupalstalta.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
Jenni Dahlmanin esikoispoika täytti maaliskuussa vuoden. Pian hänestä tulee isoveli. Kuva: Antti Hämäläinen
Jenni Dahlmanin esikoispoika täytti maaliskuussa vuoden. Pian hänestä tulee isoveli. Kuva: Antti Hämäläinen

Jenni Dahlmanin ja Ossi Väänäsen toinen lapsi syntyy kesän lopulla. 

Jenni Dahlmanista, 36, tulee loppukesästä kahden lapsen äiti. Hänen puolisonsa, entinen jääkiekkoilija Ossi Väänänen, 37, kertoi asiasta tänä aamuna MTV:n Huomenta Suomi -ohjelmassa

– Kyllä kiirettä kotona riittää, ei siellä kerkeä syljeskelemään kattoon. Myöhemmin kesällä, kun toinen saapuu, kiireitä on vielä enemmän. En epäile yhtään, etteikö arki muuttuisi, mutta odotan innolla, Ossi kertoi. 

Jennin ja Ossin esikoispoika syntyi maaliskuussa 2017. Perhe asuu Espoossa. 

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.