Aktiivinen synnytys ry:n puheenjohtaja Terhi Nummi suosittelee synnyttäjille turvasanaa.

Miltä kuulostaisi ajatus turvasanasta synnytyksessä ja miksi sellainen tarvitaan?

Sairaanhoitaja ja synnytyslauluohjaaja, Aktiivinen synnytys ry:n puheenjohtajana toimiva Terhi Nummi kertoo turvasanan tarkoittavan ennalta sovittua merkkiä siitä, että äiti tarvitsee tehokkaampaa kivunlievitystä.

– Monesti äidit ajattelevat raskausaikana, että haluaisivat synnyttää ilman puudutteita. Synnyttäessä mieli toimiikin eri tavalla ja äidille tulee helposti tunne, että kaikki käy. Äiti saattaa parkaista, että ’antakaa nyt se puudute tänne’, vaikka oikeastaan tarvitsisikin vain kannustusta.

Nummen mukaan turvasana antaa puudutteiden käyttöä välttävälle äidille vapauden ilmaista kivun tunnetta ilman, että lääkkeellistä kivunlievitystä aletaan välittömästi tarjota. Samalla se helpottaa synnytyksessä mukana olevan puolison tai muun tukihenkilön huolta siitä, miten toinen pärjää.

– Äiti voi olla hyvinkin kivulias mutta silti kokea selviävänsä tilanteesta hyvin. Tukihenkilö voi tarvittaessa muistuttaa äitiä mahdollisuudesta käyttää turvasanaa.

Sama toimii Nummen mukaan toisinkin päin.

– Jotkut synnyttäjät pelkäävät, että kipu menee niin yli, että ei pysty enää kommunikoimaan toiveitaan. Synnyttäjä saattaa näyttää siltä, että pärjää, vaikka olisikin hätä ja tarvitsisi apua. Turvasana voi olla silloin se, joka on helppo ähkäistä ja saada heti apua.

– Turvasanaksi käy mikä tahansa sana, joka on helppo muistaa mutta silti sen verran erikoinen, että sitä ei tule sanottua muun puheen lomassa vahingossa.

Sovi sanasta tukihenkilön kanssa

Jos turvasana on sovittu ennakkoon tukihenkilön tai doulan kanssa, se on Nummen mukaan hyvä merkitä myös synnytystoivelistaan ja kertoa kätilölle. Ensisijaisesti turvasana on kuitenkin tukihenkilön ja synnyttäjän välinen sopimus.

Nummi on toiminut aiemmin myös doulana ja kertoo, että turvasana on menetelmänä käytössä jonkin verran doulilla sekä Suomessa että ulkomailla. Hän ei tiedä Suomesta yhtäkään synnytystä, jossa synnyttäjä olisi lopulta käyttänyt turvasanaa.

– Se ei kuitenkaan tarkoita, että turvasana on ollut turha. Jo pelkkä siitä sopiminen luo synnyttäjälle turvallisuuden tunnetta ja muistuttaa, että apukeinoja on käytettävissä.

Lue lisää

10 lapsen äiti neuvoo synnyttäjiä: ”Kuuntele itseäsi”

Synnytysvalmentaja Silja Seppänen: ”Pitäkää huolta toisistanne, pussailkaa paljon!”

”Ketään ei pakoteta alatiesynnytykseen”

Tukihenkilö synnytykseen

Naistenklinikalla synnyttänyt saattaa saada perhehuoneen hotellista.

Pienet liikuteltavat vastasyntyneiden sängyt kertovat, että muutoin tavanomaisilta näyttäviin hotellihuoneisiin odotetaan erityisvieraita. Ensimmäiset vauvat vanhempineen aloittivat maanantaina toisiinsa tutustumisen Perhepesähotelli Cumuluksessa Helsingin Meilahdessa.

Jos synnytys sujuu hyvin ja äiti ja lapsi ovat terveitä, Naistenklinikalla synnyttänyt saattaa viettää synnytystä seuraavat päivät sairaalahuoneen sijaan hotellihuoneessa. 

Vanhemmille sisaruksille riittää puuhaa hotellin leikkihuoneessa.
Vanhemmille sisaruksille riittää puuhaa hotellin leikkihuoneessa.

Uusia tiloja tuoreille perheille tarvitaan, sillä Kätilöopiston sairaala suljetaan sisäilmaongelmien takia. Keskiviikon jälkeen pääkaupunkiseudulla voi synnyttää Naistenklinikalla ja Jorvin sairaalassa.

Naistenklinikalta hurautetaan Perhepesähotelliin taksilla tai omalla autolla 6–12 tuntia synnytyksen jälkeen. Omaan rauhaan hotelliin pääsee, jos äidin tai vauvan vointi ei vaadi lääketieteellistä hoitoa tai seurantaa.

Lapsivuodeosastoon verrattuna Perhepesähotellissa on enemmän yksityisyyttä. Huoneissa odottavat vauvan sänky, hoitopöytä sekä vaippoja, terveyssiteitä ja pyyhkeitä.
Lapsivuodeosastoon verrattuna Perhepesähotellissa on enemmän yksityisyyttä. Huoneissa odottavat vauvan sänky, hoitopöytä sekä vaippoja, terveyssiteitä ja pyyhkeitä.

Perhepesässä synnyttäjä ja kumppani saavat olla rauhassa yhdessä vauvaan tutustuen ja hoitaa itse vauvaansa. Hoitajat neuvovat, ohjaavat ja auttavat tarvittaessa ympäri vuorokauden. 

Marin ja hänen miehensä Jonin viides lapsi sai alkunsa ehkäisystä huolimatta. Alun järkytyksen jälkeen elämä jatkui yllättävän ennallaan.

Kun testitikku näytti kahta viivaa, Mari oli varma, että päätyisi aborttiin. Se oli Marille ja Jonille jo kolmas kerta, kun raskaus oli alkanut ehkäisystä huolimatta. Ensireaktio raskauteen oli hämmentynyt epäusko.

– Järkytys iski vasten kasvoja; sisälläni kasvaa jälleen lapsi. Ajattelin, että ei taas, ei tätä, ei nyt.

Perhe oli jo suurperhe. Neljästä lapsesta kaksi on erityislapsia, diagnooseina ADD ja dysfasia. Perheen aika kuluu erilaisissa terapioissa ja kuntoutuksessa.

"Ajattelin, että ei taas, ei tätä, ei nyt."

Mari mietti, että viides lapsi tarkoittaisi taas töista poisjäämistä ja viidettä äitiysvapaata. Se tarkoittaisi myös taloudellisia haasteita: mahdollisesti suurempi koti, lapsen tarvikkeet, tulevat harrastukset ja muut. Perhe ei omista autoa, joten neljän lapsen ja vauvan kanssa julkisilla liikkuminen tuottaisi sekin omat ongelmansa.

Varhaisultran jälkeen Mari kuitenkin ymmärsi hyvin nopeasti, ettei päätös abortista olekaan niin helppo kuin hän etukäteen kuvitteli.

– Mietin, kadunko sitä myöhemmin. Ja kun olin hakenut aborttipaperit, tunsin, että ei, en pystykään siihen. Ehkä sillä oli tarkoitus, että lapsi sai alkunsa ehkäisystä huolimatta.

Mari kertoo, että oma suhtautuminen aborttiin muuttui kokemuksen myötä. Nyt hänen on paljon helpompi ymmärtää äitejä, jotka vaikeassakin tilanteessa päätyvät synnyttämään lapsen, vaikka ulkopuolisten mielestä abortti olisi oikea vaihtoehto.

Ymmärsin, ettei aborttipäätöstä voikaan tehdä pelkällä järjellä.

– Se tunne, kun joku kasvaa sisälläsi, on aina, vaikeassakin tilanteessa, maaginen hetki. Ymmärsin, ettei päätöstä voikaan tehdä pelkällä järjellä.

Viides lapsi ei muuttanutkaan mitään

Päätettyään pitää lapsen Mari päätti ajatella vatsassaan kasvavasta pienokaisesta myönteisesti.

– Päätin, että teen kaikkeni, että saan homman toimimaan. Me olemme Jonin kanssa tähänkin saakka pärjänneet, miksi emme pärjäisi jatkossakin? Mari sanoo.

Viidennen lapsen myötä Mari ja Joni ovat oppineet ottamaan apua vastaan. Taloutta paikataan keikkatöillä, ja Marin ystävät äitiryhmissä tukevat ja tsemppaavat suurperheen äitiä tiukoissa paikoissa.

– Nyt viiden lapsen äitinä voin sanoa, että viidennen lapsen syntymä ei oikeastaan muuttanutkaan mitään. Ihan yhtä kiireinen ja aikataulutettu elämä meillä on nytkin.

Vauva.fin blogin Villi Viisikon kirjoittaja Mari nähdään tänään televisiossa Toisenlaiset äidit -sarjassa Livillä klo 21 sekä Ruudussa.


Jakso katsottavissa jo nyt Ruutu+.ssa.