Useat monikkoraskauksia koskevat uskomukset ovat tarua.

Suurin osa monikkoraskauksista saa alkunsa lapsettomuushoidoilla.

TARUA: Hedelmöityshoidot lisäävät monikkoraskauden mahdollisuutta, mutta kaksosraskauksista kuitenkin noin 80 prosenttia alkaa sattumalta, ilman lapsettomuushoitoja. Kolmosraskaudet saavat lähes aina alkunsa ilman hedelmöityshoitoja.

Monikkoraskauden mahdollisuutta kasvattaa äidin korkea ikä ja se, jos äidin suvussa on kaksosia tai kolmosia. Monikoita saavat useammin myös tavallista pidemmät naiset ja naiset, joilla on jo ennestään lapsia.

Suomessa kaikista synnytyksistä monikkosynnytyksiä oli viime vuonna 1,4 prosenttia. Kaksosia syntyy noin 850 perheeseen vuodessa ja kolmosia 10–15 perheeseen vuosittain. Neloset syntyi viimeksi vuonna 1994.

Alkuraskaudessa raskausoireet ovat voimakkaammat kuin yksösraskaudessa.

USEIN, MUTTA EI AINA: Alkuraskauden pahoinvointi on kaksos- ja kolmosraskauksissa usein voimakkaampaa. Kaikki monikkoäidit eivät kuitenkaan kärsi pahoinvoinnista. Kohdun koko kasvaa heti alkuraskaudesta nopeammin kuin yksösraskaudessa, mutta yksilölliset erot ovat suuria, joten oireiden perusteella monikkoraskautta on vaikea veikata. Ultraäänellä sikiöiden määrä näkyy kuitenkin yleensä 8. raskausviikosta eteenpäin.

Monikkoraskaus on riskiraskaus.

TOTTA. Monikkoraskauteen liittyy kasvanut keskosuuden ja vauvan pienipainoisuuden riksi. Lisäksi kaksos- ja kolmosraskauksissa todetaan yksösraskauksia enemmän muun muassa raskausmyrkytyksiä, raskaushepatoosia, äidin anemiaa ja verenvuotoja. Identtisillä monikoilla on riski harvinaiseen TTT-oireyhtymään, jossa toinen vauvoista saa verisuoniyhteyden takia liikaa ravintoa ja toinen liian vähän. Raskaudenaikaisten ongelmien riski on sitä suurempi, mitä useampi vauva kohdussa kasvaa. Riskejä on enemmän myös, jos kyseessä ovat identtiset monikot, joilla on yhteinen suonikalvo.

Myös keskenmenon riski on suurentunut. Osa monikkoraskauksista muuttuu ensimmäisten raskausviikkojen aikana yksösraskauksiksi, jolloin ultrassa saattaa näkyä vain ylimääräinen kalvopussi.

Lähes puolet kaksosista ja yli 90 prosenttia kolmosista syntyy ennen 37. raskausviikkoa. Kaksosvauvat syntyvät keskimäärin viikolla 37–38 ja kolmosvauvat keskimäärin viikolla 33. Vaikka raskaus jatkuisi laskettuun aikaan asti, vauvat painavat syntyessään vähemmän kuin yksösvauvat. Monikkoraskauksissa sikiöiden paino nousee viimeisten raskausviikkojen aikana hitaammin kuin muilla.

Riskien takia monikkoraskauksien seuranta siirtyy loppuraskaudessa neuvolasta äitiyspoliklinikalle. Vauvojen kasvua ja kohdunsuun tilannetta seurataan tavallista tiheämmin ultraäänellä.

Riskeistä huolimatta on hyvä muistaa, että suurin osa monikkolapsista syntyy terveinä.

Raskausvatsa kasvaa suuremmaksi kuin yhtä vauvaa odottavalla.

TOTTA: Yksilölliset erot vatsan koossa ovat suuria kuten odottajilla muutenkin. Kaksosraskaudessa kohdun koko vastaa kuitenkin jo 26.–28. raskausviikoilla täysiaikaista yksisikiöistä raskautta, kolmosraskaudessa tätäkin aiemmin.

Kaksosraskaudessa äidin paino nousee raskauden aikana keskimäärin 10–20 kiloa. Odottajan energiantarpeen on laskettu olevan noin 300 kilokaloria vuorokaudessa enemmän kuin yhtä vauvaa odottavilla. Toisaalta kohdun viedessä tilaa mahasta äiti voi tulla kylläiseksi hyvinkin pienestä ruokamäärästä. Loppuraskaudessa voi olla siksi helpompaa syödä usein, mutta pieniä määriä kerralla. Ruoan terveellisyys ja monipuolisuus on tärkeää.

Kaksosia tai kolmosia odottavat jäävät työstä sairauslomalle ennen äitiysvapaan alkamista.

KYLLÄ, MELKEIN AINA: Tavallista suuremman ennenaikaisen synnytyksen riskin takia kaksosäidit määrätään sairauslomalle usein muutamia viikkoja ennen äitiysvapaata. Toisaalta osa kaksosäideistä saattaa hyvinkin olla työssä pidempään, jos työ on kevyttä ja äiti jaksaa hyvin. Loppuraskauden aikana on joka tapauksessa syytä levätä riittävästi ja välttää fyysisiä ponnistuksia.  Kolmos­odottajat laitetaan sairauslomalle usein jo raskauden puolivälissä.

Monikkoraskauksissa kohtu supistelee enemmän ja aikaisemmin kuin yksösraskauksissa, koska kohdun venyminen ja sikiöiden liikkeet rasittavat kohtua tavallista enemmän. Kaikki supistukset eivät ennakoi liian aikaista synnytystä, ja toisaalta kohdunsuu saattaa lähteä aukeamaan ilman supistuksiakin. Siksi on tärkeää seurata tilannetta äitiyspoliklinikalla.

Kaksoset syntyvät yleensä sektiolla.

TARUA: Kaksossynnytyksistä suurin osa on alatiesynnytyksiä. Synnytystapa valitaan pitkälti samoin perustein kuin muillakin odottajilla. Kohdussa alempana olevan eli A-vauvan asento on synnytystavan valinnassa tärkeä: jos A-vauva on tulossa maailmaan pää edellä, valitaan synnytystavaksi usein alatiesynnytys, vaikka B-vauva olisikin perätilassa. Joskus synnytyksessä käy niin, että A-vauva syntyy alakautta, mutta B-vauva joudutaankin ottamaan jostain syystä ulos sektiolla.

Kolmoset ja samassa kalvopussissa kasvavat kaksoset syntyvät yleensä sektiolla. 

Lähteitä: Lääkärikirja Duodecim, www.terveyskirjasto.fi, Suomen Monikkoperheet ry, Äimä (toim.): Kätilötyö, Edita 2006, Ylikorkala–Tapanainen (toim.): Naistentaudit ja synnytykset, Duodecim, 2011.

Lue lisää:
Monikkoperhe saa enemmän avustuksia
Identtiset vai epäidenttiset kaksoset

Matkasynnytykset ovat lisääntyneet. Ensihoitolääkäri Heini Harve-Rytsälä kertoo, miten toimia, jos synnytys etenee yllättävän nopeasti.

Matkasynnytyksellä tarkoitetaan tilannetta, jossa vauva syntyy niin nopeasti, ettei äiti ehdi sairaalaan asti. Osa vauvoista syntyy matkalle, osa esimerkiksi kotiin. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n tilastojen mukaan matkalla sairaalaan syntyi viime vuonna 92 lasta. Muita suunnittelemattomasti sairaalan ulkopuolella tapahtuneita synnytyksiä oli 97.

FinnHEMS10-lääkärihelikopterissa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä (HUS) työskentelevä ensihoitolääkäri Heini Harve-Rytsälä kohtaa työssään synnyttäjiä, joiden vauva päättää tulla maailmaan kiireellä.

– Itse muistan ehkä parhaiten tilanteen, jossa päivystin omaa syntymäpäivääni edeltävän vuorokauden. Syntymäpäiväni aamuna, vuoron viimeiseksi tehtäväksi osui synnytys, jossa ambulanssi kuljetti ponnistavaa äitiä. Ehdin juuri kiivetä ambulanssin kyytiin, kun äiti ponnisti käsiini pienen, terveen tyttövauvan. Siinä meitä oli kaksi kansalaista, samalla syntymäpäivällä.

Harve-Rytsälä vastaa kuuteen kysymykseen matkasynnytyksistä.

1. Mistä matkasynnytykset johtuvat?

HUSin alueella matkasynnytykset eivät selity sillä, että etäisyys sairaalaan olisi pitkä. Sen sijaan voi olla niin päin, että kun matkaa on vähemmän, sairaalaan lähtöä odotellaan kotona hieman pidempään. Tämä onkin yleensä järkevä toimintatapa.

Joskus synnytys etenee niin nopeasti, että sen ennakoiminen olisi ollut lähes mahdotonta.

Suurimmalle osalle kohtaamistani matkasynnytyksistä on ollut tyypillistä se, että synnytys on lopulta edennyt niin nopeasti, että sen ennakoiminen olisi ollut lähes mahdotonta.

Varsinkin jos edellinen synnytys on edennyt hitaasti, uudelleensynnyttäjälle voi tulla yllätyksenä se, että seuraava etenee joskus hyvinkin nopeasti.

Osa kohtaamistani synnytyksistä ovat sellaisia, että äiti kertoo, että supistuksia on ollut pitkään, jopa kahdeksan tuntiakin, mutta ne ovat tuntuneet vähäisiltä. Voi olla, että kiputuntemukset tai supistusten voimakkuus ovat poikenneet aiemmista synnytyksistä, kunnes synnytys onkin yhtäkkiä edennyt rytinällä.

On hyvä muistaa, että lähes aina synnyttäjä kuitenkin ehtii sairaalaan. Matkasynnytysten osuus kaikista synnytyksistä on yhä hyvin pieni, vaikka määrä onkin kasvanut.

HUS:n alueella synnyttäjien kokonaismäärä on vain niin suuri, että niitä harvinaisia tapauksia, joissa synnytys etenee nopeasti, mahtuu tälle alueelle useita vuodessa.

2. Milloin sairaalaan ei enää kannata yrittää itse, vaan on parempi soittaa 112:een?

Yleensä synnyttäjä soittaa ensin omaan synnytyssairaalaansa, ja se onkin oikea tapa toimia. Koulutetut ja kokeneet kätilöt osaavat puhelimessa arvioida tilanteen ja antaa neuvoja.

Suoraan 112:een pitää soittaa, jos äitiä ponnistuttaa jatkuvasti ja voimakkaasti tai vauvan tarjoutuva osa, yleensä pää, tuntuu tai näkyy. Ne ovat sellaisia merkkejä, että ei yleensä kannata lähteä enää omatoimisesti sairaalaan. Samoin kannattaa toimia, jos äidillä on jatkuva kirkas ja runsas verenvuoto.

Sairaalaan ei ikinä pidä lähteä ylinopeutta kaahaten.

Jos vauva päättää syntyä sairaalan ulkopuolella, synnytystä on parempi avustaa ambulanssissa tai synnyttäjän kotona kuin esimerkiksi henkilöauton etupenkillä. Suomen oloissa on myös käytännössä aina kylmä, ja vastasyntynyt jäähtyy nopeasti.

Jos kotoa on jo ehditty lähteä liikkeelle, hätäkeskus voi lähettää ambulanssin myös synnyttäjää vastaan.

Sairaalaan ei ikinä pidä lähteä ylinopeutta kaahaten. Liikenneturvallisuudesta huolehtiminen on tässä tilanteessa erityisen tärkeää.

3. Kun hätäkeskus saa tiedon uhkaavasta matkasynnytyksestä, miten asiassa edetään?

Hätäkeskuksen päivystäjä tekee puhelun aikana riskinarvion, joka määrittää jatkotoimet. Yleensä paikalle hälytetään ensihoitoyksikkö eli ambulanssi. Jos käy ilmi seikkoja, joiden perusteella vauvan arvioidaan syntyvän hyvin pian tai tilanteeseen liittyy muu erityinen riski, voidaan kutsua myös muita yksiköitä, esimerkiksi lääkäriyksikkö. Paikalle ehtii yleensä ensimmäisenä ambulanssi.

Äidin luona edetään tilanteen mukaan. Ensin arvioidaan, syntyykö vauva heti vai voidaanko siirtyä turvallisesti ambulanssiin. Ambulanssissa puolestaan arvioidaan, yritetäänkö vielä ehtiä sairaalaan. Jos näyttää, että vauva syntyy matkalla, ambulanssi pysäytetään turvalliseen paikkaan ja hoidetaan synnytys siinä.

Lopulta suurin osa ensihoidon synnytyshälytyksistä on sellaisia, joissa ambulanssilla ehditään sairaalaan asti ennen vauvan syntymää.

HUSin alueella synnyttäjää ei kuljeteta helikopterilla. Helikopteria käytetään kulkuvälineenä silloin, kun se on nopein tapa kuljettaa ensihoitolääkäri synnyttäjän luo. Muualla Suomessa, jossa etäisyydet ovat pidempiä, myös synnyttäjää saatetaan joutua joskus kuljettamaan helikopterilla.

4. Entä jos vauva ehtii syntyä, ennen kuin ensihoitajat ovat paikalla?

Niin usein käykin, koska synnytys voi edetä niin vauhdilla. HUSin alueella noin puolessa tilanteista, joissa vauva syntyy suunnittelemattomasti sairaalan ulkopuolelle, vauva on jo syntynyt, kun ensihoito saapuu paikalle.

Paras paikka synnyttää kotona on sellainen, jossa on avustajille tilaa ympärillä.

Hätäkeskuspäivystäjä antaa puhelimessa toimintaohjeita synnytyksessä avustamiseen. Neuvolakortti on hyvä olla lähellä ensihoitajien saapuessa. Kaksikerroksisessa kodissa äidin kannattaa, jos mahdollista, siirtyä uloskäynnin kanssa samaan tason. Paras paikka synnyttää kotona on sellainen, jossa on avustajille tilaa ympärillä. Koirat ja muut lemmikit kannattaa sulkea oven taakse.

Jos vauva ehtii syntyä, tärkeintä on saada vastasyntynyt nopeasti kuivaksi ja lämpimään, vaikka äidin ihoa vasten. Napanuoran katkaisemisella ei ole kiire, ensihoitajat huolehtivat siitä.

5. Pitääkö vastasyntyneen kanssa mennä silti sairaalaan?

Kun vauva on syntynyt suunnittelemattomasti sairaalan ulkopuolella, äiti ja vastasyntynyt kuljetetaan aina sairaalaan. Kotiin me emme jätä. Tilanne on erilainen suunnitellussa kotisynnytyksessä, jossa paikalla on kätilö. Kätilöllä on erilainen kokemus vastasyntyneen ja äidin voinnin tarkkailuun. 

Vauvan synnyttyä ensihoito kuivaa ja peittelee vastasyntyneen ja klipsaa ja katkaisee napanuoran. Sitten äiti ja vastasyntynyt valmistellaan sairaalaan kuljetusta varten. Istukan syntymistä ei jäädä odottamaan. Istukka voi syntyä matkan aikana tai vasta sairaalassa. 

Onneksi on niin, että jos vauva päättää tulla maailmaan vauhdilla, hän syntyy yleensä ongelmitta.

6. Millaisia riskejä sairaalan ulkopuolella synnyttämisessä on?

Onneksi on niin, että jos vauva päättää tulla maailmaan vauhdilla, hän syntyy yleensä ongelmitta ja kaikki päättyy onnellisesti. Nopeasti eteneville synnytyksille on tyypillistä se, että kohdunsuu aukeaa hyvin, vauva on pienikokoinen ja ponnistusvaihe menee helposti.

Synnytyksissä eniten riskejä liittyy pitkittyneisiin synnytyksiin, ja niitähän matkasynnytykset eivät ole. Hyvä niin: vaikka ensihoitajilla ja -lääkäreillä on valmiudet ja koulutus avustaa synnytyksessä, vaikkapa sektioon tai imukupin käyttämiseen ei ole mahdollisuuksia.

Lähtökohtaisesti voi sanoa, että matkasynnytyksissä vastasyntynyt ja äiti voivat melkein aina hyvin. Esimerkiksi pahoja repeämiä tai vuotoja esiintyy ensihoidossa todella harvoin.

Ensihoidon näkökulmasta matkasynnytykset ovat onnellisesti päättyviä työtehtäviä. Tapahtumaan suhtaudutaan suurella kunnioituksella, ja meidän käsissämme syntyneet vauvat muistetaan jokainen.

Vierailija

Miten pitää toimia, jos vauva on syntyä kotiin tai matkalla sairaalaan? Ensihoitolääkäri neuvoo

En ihmettele, että näitä tapahtuu myös HUSin alueella, missä periaatteessa on sairaalat lähellä synnyttäjiä. Minua ei otettu sairaalaan, koska synnytys oli "liian aikaisessa vaiheessa". Vauva kuitenkin syntyi jo 3 tunnin päästä, sairaalaan matkasin kesken ponnistusvaiheen. Synnytys oli ensimmäinen, joten uskoin kätilöä enkä omia tuntemuksiani, koska aikaisempaa synnytyskokemusta ei ollut. Ystävääni käskettiin odottaa vapautuvaa paikkaa kotona vähintään 2 tuntia, vaikka hän vuosi verta. Toinen...
Lue kommentti
Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Liity kesävauvaa odottavien suljettuun keskusteluryhmään ja ota ilo irti vertaistuesta! <3

Plussasitko? Onnea! Kirjaudu sivustolle ja tule mukaan ryhmään. Voit vaihtaa muiden odottajien kanssa ajatuksia raskaudesta anonyymisti.

Ryhmät ovat pienempiä yhteisöjä vauva.fin sisällä. Vain ryhmän jäsenet voivat lukea ryhmän viestejä ja osallistua keskusteluun ryhmässä. Avoimiin ryhmiin voivat liittyä kaikki rekisteröityneet käyttäjät, ja suljettuun ryhmään liittyminen vaatii ryhmän ylläpitäjän hyväksynnän.

Tule mukaan ryhmiin tästä!

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.