Useat monikkoraskauksia koskevat uskomukset ovat tarua.

Suurin osa monikkoraskauksista saa alkunsa lapsettomuushoidoilla.

TARUA: Hedelmöityshoidot lisäävät monikkoraskauden mahdollisuutta, mutta kaksosraskauksista kuitenkin noin 80 prosenttia alkaa sattumalta, ilman lapsettomuushoitoja. Kolmosraskaudet saavat lähes aina alkunsa ilman hedelmöityshoitoja.

Monikkoraskauden mahdollisuutta kasvattaa äidin korkea ikä ja se, jos äidin suvussa on kaksosia tai kolmosia. Monikoita saavat useammin myös tavallista pidemmät naiset ja naiset, joilla on jo ennestään lapsia.

Suomessa kaikista synnytyksistä monikkosynnytyksiä oli viime vuonna 1,4 prosenttia. Kaksosia syntyy noin 850 perheeseen vuodessa ja kolmosia 10–15 perheeseen vuosittain. Neloset syntyi viimeksi vuonna 1994.

Alkuraskaudessa raskausoireet ovat voimakkaammat kuin yksösraskaudessa.

USEIN, MUTTA EI AINA: Alkuraskauden pahoinvointi on kaksos- ja kolmosraskauksissa usein voimakkaampaa. Kaikki monikkoäidit eivät kuitenkaan kärsi pahoinvoinnista. Kohdun koko kasvaa heti alkuraskaudesta nopeammin kuin yksösraskaudessa, mutta yksilölliset erot ovat suuria, joten oireiden perusteella monikkoraskautta on vaikea veikata. Ultraäänellä sikiöiden määrä näkyy kuitenkin yleensä 8. raskausviikosta eteenpäin.

Monikkoraskaus on riskiraskaus.

TOTTA. Monikkoraskauteen liittyy kasvanut keskosuuden ja vauvan pienipainoisuuden riksi. Lisäksi kaksos- ja kolmosraskauksissa todetaan yksösraskauksia enemmän muun muassa raskausmyrkytyksiä, raskaushepatoosia, äidin anemiaa ja verenvuotoja. Identtisillä monikoilla on riski harvinaiseen TTT-oireyhtymään, jossa toinen vauvoista saa verisuoniyhteyden takia liikaa ravintoa ja toinen liian vähän. Raskaudenaikaisten ongelmien riski on sitä suurempi, mitä useampi vauva kohdussa kasvaa. Riskejä on enemmän myös, jos kyseessä ovat identtiset monikot, joilla on yhteinen suonikalvo.

Myös keskenmenon riski on suurentunut. Osa monikkoraskauksista muuttuu ensimmäisten raskausviikkojen aikana yksösraskauksiksi, jolloin ultrassa saattaa näkyä vain ylimääräinen kalvopussi.

Lähes puolet kaksosista ja yli 90 prosenttia kolmosista syntyy ennen 37. raskausviikkoa. Kaksosvauvat syntyvät keskimäärin viikolla 37–38 ja kolmosvauvat keskimäärin viikolla 33. Vaikka raskaus jatkuisi laskettuun aikaan asti, vauvat painavat syntyessään vähemmän kuin yksösvauvat. Monikkoraskauksissa sikiöiden paino nousee viimeisten raskausviikkojen aikana hitaammin kuin muilla.

Riskien takia monikkoraskauksien seuranta siirtyy loppuraskaudessa neuvolasta äitiyspoliklinikalle. Vauvojen kasvua ja kohdunsuun tilannetta seurataan tavallista tiheämmin ultraäänellä.

Riskeistä huolimatta on hyvä muistaa, että suurin osa monikkolapsista syntyy terveinä.

Raskausvatsa kasvaa suuremmaksi kuin yhtä vauvaa odottavalla.

TOTTA: Yksilölliset erot vatsan koossa ovat suuria kuten odottajilla muutenkin. Kaksosraskaudessa kohdun koko vastaa kuitenkin jo 26.–28. raskausviikoilla täysiaikaista yksisikiöistä raskautta, kolmosraskaudessa tätäkin aiemmin.

Kaksosraskaudessa äidin paino nousee raskauden aikana keskimäärin 10–20 kiloa. Odottajan energiantarpeen on laskettu olevan noin 300 kilokaloria vuorokaudessa enemmän kuin yhtä vauvaa odottavilla. Toisaalta kohdun viedessä tilaa mahasta äiti voi tulla kylläiseksi hyvinkin pienestä ruokamäärästä. Loppuraskaudessa voi olla siksi helpompaa syödä usein, mutta pieniä määriä kerralla. Ruoan terveellisyys ja monipuolisuus on tärkeää.

Kaksosia tai kolmosia odottavat jäävät työstä sairauslomalle ennen äitiysvapaan alkamista.

KYLLÄ, MELKEIN AINA: Tavallista suuremman ennenaikaisen synnytyksen riskin takia kaksosäidit määrätään sairauslomalle usein muutamia viikkoja ennen äitiysvapaata. Toisaalta osa kaksosäideistä saattaa hyvinkin olla työssä pidempään, jos työ on kevyttä ja äiti jaksaa hyvin. Loppuraskauden aikana on joka tapauksessa syytä levätä riittävästi ja välttää fyysisiä ponnistuksia.  Kolmos­odottajat laitetaan sairauslomalle usein jo raskauden puolivälissä.

Monikkoraskauksissa kohtu supistelee enemmän ja aikaisemmin kuin yksösraskauksissa, koska kohdun venyminen ja sikiöiden liikkeet rasittavat kohtua tavallista enemmän. Kaikki supistukset eivät ennakoi liian aikaista synnytystä, ja toisaalta kohdunsuu saattaa lähteä aukeamaan ilman supistuksiakin. Siksi on tärkeää seurata tilannetta äitiyspoliklinikalla.

Kaksoset syntyvät yleensä sektiolla.

TARUA: Kaksossynnytyksistä suurin osa on alatiesynnytyksiä. Synnytystapa valitaan pitkälti samoin perustein kuin muillakin odottajilla. Kohdussa alempana olevan eli A-vauvan asento on synnytystavan valinnassa tärkeä: jos A-vauva on tulossa maailmaan pää edellä, valitaan synnytystavaksi usein alatiesynnytys, vaikka B-vauva olisikin perätilassa. Joskus synnytyksessä käy niin, että A-vauva syntyy alakautta, mutta B-vauva joudutaankin ottamaan jostain syystä ulos sektiolla.

Kolmoset ja samassa kalvopussissa kasvavat kaksoset syntyvät yleensä sektiolla. 

Lähteitä: Lääkärikirja Duodecim, www.terveyskirjasto.fi, Suomen Monikkoperheet ry, Äimä (toim.): Kätilötyö, Edita 2006, Ylikorkala–Tapanainen (toim.): Naistentaudit ja synnytykset, Duodecim, 2011.

Lue lisää:
Monikkoperhe saa enemmän avustuksia
Identtiset vai epäidenttiset kaksoset