Kuva: Lilli Haapala
Kuva: Lilli Haapala

Mitä yhteistä on jalkapallolla ja toisen ihmisen raskaudella? Parhaat pelaajat löytyvät yllättävän usein kentän laidalta. Neuvojia riittää!

Moni on neuvoinensa liikkeellä puhtain sydämin ja tarjoaa vinkkinsä kaikella rakkaudella. Minäkin olen saanut kullan arvoista tukea. Mutta olen lapsiani odottaessani saanut myös tunkeilevia neuvoja, väsyneitä ”No shit, Sherlock” -neuvoja ja neuvoja, jotka jättivät lähinnä neuvottomaksi.

Kun aloin odottaa esikoistani, minut yllätti se, miten montaa asiaa piti varoa ja välttää, ja kuinka vähintään yhtä montaa oli ehdottomasti muistettava tehdä. ”Muista huolehtia, mutta älä stressaa, se on vauvalle pahasta!” Hätkähdyttävän monella tuntui myös olevan jokin mielipide siitä, kuinka raskaana kuuluu olla.

”Älä nyt sellaisia murehdi!” on ehkä neuvoista kaikkein typerin.

Saamistani neuvoista verenpainetta nostattavin oli vanha kunnon ”Nuku nyt, kun vielä voit.” En nukkunut kovin hyvin esikoista odottaessani. Harva odottaja nukkuu. Neuvoni tätä älyttömyyttä jakaville on ”Kävele pois, kun vielä ehdit, sillä univajeinen odottaja saattaa olla häijy tapaus.”

”Älä nyt sellaisia murehdi!” on ehkä neuvoista kaikkein typerin. Samat hormonit, jotka saavat odottavan äidin herkistymään vaippamainoksille ja myöhemmin vauvan viesteille, saavat mielen solmuun myös kaikenlaisten, muista ehkä oudoilta tuntuvien, huolien edessä. Odottaja tarvitsee huolilleen kuulijan ja vierelleen rohkaisijan, ei naureskelijaa, ei pätijää, ei mitätöijää.

”Äidinrakkaus ei ole piirakka, josta jakamalla loppuu palat kesken”, totesi ystäväni.

Minä ainakin sujuvasti murehdin yhtä suurella hartaudella kaikkia näitä: Mitä jos saankin lapsen, joka vihaa uimista enkä ikinä enää pääse rannalle? Millaiseen maailmaan lapseni on syntymässä? Toimiihan istukka loppuun asti? Opinko sitomaan kantoliinan? Entä jos olen lapseni mielestä tosi tylsä tyyppi? Onko normaalia toivoa, että raskauden voisi laittaa pariksi vuodeksi tauolle ja jatkaa myöhemmin?

Entä mitä ovat parhaat kuulemani neuvot?

”Äidinrakkaus ei ole piirakka, josta jakamalla loppuu palat kesken”, totesi ystäväni, kun itkin hänelle pelkääväni ettei rakkaus mitenkään voi riittää kahdelle lapselle. 

Minä haluan antaa vain tämän neuvon: Äidinvaisto on se neuvonantaja, jota on syytä kuunnella tarkimmalla korvalla. Sinä osaat kyllä.