Kuva: Kaarina Salmi
Kuva: Kaarina Salmi

Eeva Anttila synnytti toisen lapsensa lapsuudenkotinsa saunassa.

Kun Eeva ja Pasi Anttilan esikoinen Aleksanteri, 1 v 10 kk, seitsemältä herää, on äiti jo jalkeilla.

28-vuotiaan ravintolatyöntekijän supistukset ovat alkaneet kuudelta, mutta eivät ole vielä säännöllisiä.

41-vuotias robottihitsaaja Pasi ei vielä peru iltapäivän työvuoroaan. Eeva on raskausviikolla 39+3, ja nämä ovat ensimmäiset merkit siitä, että perheen toinen lapsi olisi syntymässä.

Hieman ennen puoltapäivää Eeva lähettää sovitusti viestin kätilölle, Avrati Laineelle. Nyt Pasi peruu työvuoronsa. Samalla tulevan lapsen isoäiti Siv Eklund lähtee hakemaan perhettä Pöytyän Rahkioon.

Eeva haluaa synnyttää lapsuudenkodissaan. Siellä on enemmän tilaa kuin perheen omassa kerrostaloasunnossa Loimaalla. Ja puusauna, jossa Eeva on suunnitellut synnytyksen tapahtuvan.

Perheen saavuttua perille vanhaan maalaistaloon Siv käy sytyttämässä saunan ja alkaa pedata vauvan sänkyä.

– Tämä peitto on omasta äitiyspakkauksestani vuodelta 1954, hän sanoo ja silittää hellästi vaaleanpunaista vilttiä. Sohva on vuorattu lapsivesiä varten muovilla ja lakanoilla.

Eeva nojaa keittiösaarekkeeseen ja hengittelee rauhallisesti. Kello on kolme iltapäivällä. Nyt supistukset alkavat olla kivuliaita.

– Kuinka ihminen voi olla näin rennosti tässä tilanteessa, Eeva hymyilee supistusten välissä ja käy antamassa suukon vieressä lattialla leikkivälle Aleksanterille.

Pasi ottaa pojan syliinsä ja vie hänet yläkertaan päiväunille. Pieni mies ei näytä huomanneen tilanteessa mitään outoa. Tutussa mummolassa on mukavaa.

Viimein kätilö saapuu

Jännitys ei vaivaa Eevaa, sillä hän tietää pääsevänsä sairaalaan niin halutessaan. Lisäksi kätilö on kertonut tarkkailevansa äidin ja vauvan tilannetta jatkuvasti. Mahdollisia ongelmia pyritään ennakoimaan, ja sairaalaan lähdetään mieluummin liian helposti kuin liian myöhään.

Kello alkaa lähestyä neljää. Eevan olo käy tukalaksi.

– Tulisipa kätilö pian, ettemme joudu synnyttämään keskenämme, Siv sanoo ja halaa silmät kiinni kipuja kestävää tytärtään. Pitkiksi venyneet supistukset tulevat tiuhaan.

Neljältä saapuu kätilö. Avrati astuu sisään ovesta pienen varustekassinsa kanssa.

Reipas nainen on työskennellyt kätilönä kymmenisen vuotta sekä sairaalassa että kotisynnytyksissä.

– Kuinkas täällä voidaan? Avrati kysyy tuvan ovelta ja alkaa desinfioida käsiään.

– Supistaa, Eeva kuiskaa.

Ja kohta uusi supistus seuraa edellistä ilman taukoa.

Kun tauko vihdoin tulee, Eeva, Pasi ja Avrati siirtyvät makuuhuoneeseen tarkistamaan vauvan sydänäänet ja kohdunsuun tilanteen.

Yllätys on kaikille suuri, kun kohdunsuu on jo kahdeksan senttiä auki. On aika siirtyä kylpyhuoneeseen.

Lämmin suihku tuo helpotusta Eevan oloon. Avrati käy antamassa synnyttäjälle Arnicaa, homeopaattista ainetta, jonka ajatellaan tukevan kohdun supistumista ja ehkäisevän vuotoja.

Kotisynnytyksen aikana synnyttäjän ei ole mahdollista saada lääkkeellistä kivunlievitystä, mutta jokaisella kätilöllä on keinonsa olon helpottamiseen. Muun muassa homeopatialla ja akupunktiolla pystytään vähentämään kipuja kotioloissakin.

– Tuntuuko siltä, että vatsasi on näillä viikoilla saman kokoinen kuin esikoista odottaessasi? kätilö kysyy samalla kun kuuntelee doppler-laitteella vauvan tasaisesti jumpsuttavaa sydäntä.

– En oikein muista, kyllä kai, Eeva vastaa suihkun lattialla istuen.

Kotisynnyttäjien seuranta riippuu pitkälti neuvolasta. Eeva lähetettiin muutamaa viikkoa ennen laskettua aikaa ultraan vauvan koon arviointiin, koska hänen kohtunsa kasvoi yläkäyrällä. Muuten hänen raskauttaan on seurattu neuvolassa samalla tavalla kuin sairaalassa synnyttävienkin.  Neuvolan työntekijä on alun hämmennyksen jälkeen osannut auttaa perhettä monessa käytännön asiassa. Monelle neuvolalle kotisynnyttäjä on täysin uusi tuttavuus.

Vauva syntyy saunan lämmössä

Eeva siirtyy suihkusta saunan puolelle. Hän seisoo pienessä haara-asennossa lauteisiin nojaten ja hengittää yhden supistuksen toisensa jälkeen. Uloshengityksellä polvet painuvat lähes kyykkyyn asti, sisäänhengityksellä jalat suoristuvat. Välillä suusta pääsee pitkä valitus.

Kätilö opastaa Eevaa kuuntelemaan ke­hoaan  ja ponnistamaan sitten, kun siltä tuntuu. Vauva on edelleen melko korkealla tekemässä matkaansa alaspäin. Kätilö painelee synnyttäjän selän akupunktiopisteitä auttaakseen kivuissa.

– Tuokaa jotakin, josta voin pitää kiinni, Eeva pyytää.

Kätilö kehottaa sivussa seisovaa Pasia siirtymään lauteille istumaan, jotta Eeva saa puristaa hänen käsiään.

Pasi kiipeää kuumille lauteille. Täyteen ladattu puukiuas rätisee ja paukahtelee,
Eeva puuskuttaa. Pasi pitää vaimoaan käsistä ja katselee välillä ulos saunan ikkunasta. Vanhaa maataloa ympäröiviä peltoja peittää paksu usva. Maisemasta ei erota metsän reunaa.

– Ai niin, minun piti leikata kynnet, Eeva hymähtää puristettuaan miehensä käsiä kaikilla voimillaan.

– Kiitos, Pasi naurahtaa hellästi.

Eevalta pääsee pitkä litania kirosanoja, jalat alkavat täristä. Kätilö istuu jakkaralla ja kehuu synnyttäjää rauhoittavalla äänellä. Välillä hän kuuntelee vauvan sydäntä, joka jatkaa rauhallista jumpsutustaan.

Seuraavaksi purkautuu pitkä tuskainen huuto. Eevan äiti saapuu kylpyhuoneeseen tuoden lisää puhtaita pyyhkeitä ja astian istukkaa varten.

– Minua alkaa itkettää, Siv toteaa ja kuivaa silmiään.

Oman tyttären kipua on raskas katsoa, vaikka tietääkin sen johtuvan hyvästä syystä.

Kätilö ohjaa Eevaa ääntelemään matalalla pitkällä hyminällä. Malliksi Avrati ääntelee hetken yhdessä Eevan kanssa.

Minuuttia vaille viisi lapsivedet valuvat lattialle levitettyjen pyyhkeiden päälle.
Eevan kivut alkavat olla huipussaan. Vauva on laskeutunut, ja pian Eeva alkaa ponnistaa seisten. Kätilö hakee lämpimällä vedellä kostutetun pyyhkeen. Sillä hän painaa välilihaa.

– Hyvin hän jaksaa. Kunnioitan, kuiskaa Eevan äiti kylpyhuoneen nurkasta.

Samalla ulko-ovesta saapuu tulevan vauvan isoisä, Matti Eklund. Hän jää kylpyhuoneen ulkopuolelle kuuntelemaan, ettei Aleksanteri herää yläkerrassa.
Muutamalla ponnistuksella vauvan pää tulee ulos. Pienet silmät ja suu ovat tiukasti kiinni – tulokas ei vielä tajua olevansa pian maailmassa.

– Tosi hienosti menee. Rohkeasti työnnät sinne suuntaan, missä tuntuu hirveimmältä, kätilö kannustaa rauhallisesti.

Samalla hän pyöräyttää vauvan kaulan ympärille kietoutuneen napanuoran vapaaksi.

Seuraavalla supistuksella vauva on jo ulkona, kätilön käsissä. Vilkaisu kylpyhuoneeseen tuotuun kelloon kertoo, että tarkka syntymäaika on 17.11. Pian tulokas rääkäisee pontevasti.

Eeva kokoaa hetken voimiaan ja laskeutuu hitaasti, reidet vapisten, kylpyhuoneen lattialle. Hän saa syliinsä uuden pienen ihmisen.

– Luojan kiitos, sinä tulit, Eeva huokaa ja katselee lastaan.

– Onko hän Hugo? kysyy silmiään pyyhkivä isoäiti.

Rakenneultrassa annettu lupaus pitää paikkansa. Pieni Hugo-poika on saapunut maailmaan. Myös vauvan isoisä saapuu katsomaan tulokasta. Nyt kylpyhuoneessa alkaa olla tungosta.

– Sinä olet kyllä mieletön nainen, en voi muuta sanoa, kätilö toteaa Eevalle ja läheiset ympärillä nyökkäilevät ihaillen.

Vauva saa 9/10 Apgar-pistettä. Yksi piste vähennetään väristä, joka muuttuu kuitenkin nopeasti terveen vaaleanpunaiseksi.

Synnytyksen jälkeen jalat ovat maitohapoilla

Eeva ja vauva siirtyvät hetken toisiaan ihmeteltyään makuuhuoneeseen sängylle lämpimien peitteiden väliin.

– Sinä teit sen, sanoo Siv ja halaa tytärtään.

Hän ottaa Hugo-vauvasta kuvia kännykällä siskolleen. Eeva ihmettelee vapisevia reisiään. Hän pelkäsi niiden pettävän kesken ponnistamisen. Jalat ovat yhä maitohapoilla seisten tapahtuneen synnytyksen jäljiltä.

Pasi tuo päiväunilta herätetyn Aleksanterin katsomaan tuoretta pikkuveljeään.

– Katso kuka siellä on. Tässä on Hugo, sinun pikkuveljesi. Hän ei ole enää äidin vatsassa, isä juttelee hieman säikähtäneeltä vaikuttavalle pojalle.

Kun napanuora on sykkinyt loppuun, on Pasin aika leikata äiti ja vauva erilleen. Synnytyksestä on kulunut aikaa vartin verran. Samalla isä laskee pienet sormet ja varpaat. Kaikki tallella.

Vauva siirtyy äitinsä rinnalle ja alkaa heti imeä. Isoäiti Siv käskee miehensä kahvinkeittoon, tilanne vaatii täyden pannullisen.

Tuore perhe jätetään rauhassa tutustumaan vauvaansa.

Syntymätodistus on vietävä maistraattiin

Supistukset alkavat pian uudestaan. Istukka syntyy itsestään puoli kuudelta. Samalla kätilö tarkastaa tuoreen äidin mahdollisten repeämien varalta. Niitä ei löydy.

– Hoitamissani kotisynnytyksissä ei ole koskaan tullut repeämiä, Avrati kertoo samalla kun ottaa napanuorasta kilpirauhasnäytteen sairaalaan toimitettavaksi. Kätilö myös punnitsee ja tutkii istukan, joka on normaali.

Hieman ennen iltaseitsemää Eeva siirtyy pesulle. Kätilö tutkii ja mittaa vauvan. Komea poika painaa 3 860 grammaa ja on 50 senttiä pitkä.

– Kuule kaveri, sinä olet ihan täydellinen, Avrati lepertelee Hugolle, joka ottaa tutkimukset rennosti.

Pasi alkaa pukea pikkuista.

Hetken kuluttua koko perhe istuu olohuoneen sohvalla. Eeva syö kylpytakissaan suklaata. Isoveli Aleksanteri suukottaa vauvaa.

Kätilö kirjoittaa syntymätodistuksen. Se pitää viedä seuraavana päivänä maistraattiin Turkuun. Avrati jää vielä hetkeksi seuraamaan vauvaa ja äitiä, mutta lähtee sitten ajamaan kohti kotiaan. Anttilat menevät tyytyväisinä nukkumaan. Ensimmäistä kertaa nelihenkisenä perheenä.

Lääkärintarkastus tehdään sairaalassa

Seuraavana päivänä Anttilat ajavat Turun yliopistolliseen sairaalaan. Vuorossa on Hugon lääkärintarkastus. Pojalla on kaikki kunnossa, mutta bilirubiiniarvot ovat hiukan koholla. Perhe pääsee kuitenkin takaisin kotiin.

Parin päivän päästä on uusi lääkärintarkastus. Arvot ovat nousseet edelleen, ja Hugo joutuu nyt valohoitoon. Hän viettää lopulta sairaalassa yhteensä neljä päivää.

Jälkikäteen Eeva ei näe suurta eroa sairaala- ja kotisynnytyksissä. Hänen mielestään kotona oli helpompi löytää hyvä ponnistusasento, mutta muuten tapahtuma tuntui melko samalta. Kotisynnytyksen etuna hän pitää kuitenkin käytännön järjestelyjen vaivattomuutta.

– Ei tarvinnut arvuutella, kannattaako sairaalaan lähteä jo vai ei, eikä istua tuntikausia autossa huonossa asennossa. Oli myös kiva, että sain tutustua kätilöön etukäteen ja esittää hänelle toiveitani. Myöskään esikoisen hoitojärjestelyistä ei tarvinnut stressata.

Pasin mielestä kotisynnytys oli isälle huomattavasti sairaalaa miellyttävämpi kokemus.

– Sairaalan tiloissa ei paljon isiä ajatella. Viimeksi yritin nukkua odotushuoneen säkkituolissa.

Kysymykseen mahdollisten tulevien lasten synnytyspaikasta pari vastaa toisilleen hymyillen.

– Eivätköhän nämä ole tässä.

Vauva 4/2014

Kuva: Kaarina Salmi

Liity kesävauvaa odottavien suljettuun keskusteluryhmään ja ota ilo irti vertaistuesta! <3

Plussasitko? Onnea! Kirjaudu sivustolle ja tule mukaan ryhmään. Voit vaihtaa muiden odottajien kanssa ajatuksia raskaudesta anonyymisti.

Ryhmät ovat pienempiä yhteisöjä vauva.fin sisällä. Vain ryhmän jäsenet voivat lukea ryhmän viestejä ja osallistua keskusteluun ryhmässä. Avoimiin ryhmiin voivat liittyä kaikki rekisteröityneet käyttäjät, ja suljettuun ryhmään liittyminen vaatii ryhmän ylläpitäjän hyväksynnän.

Tule mukaan ryhmiin tästä!

Kuva: Amanda Aho

Synnytystarinaklubissa naiset pääsevät kertomaan kokemuksistaan yleisölle.

Synnytyksessä ei ole kyse vain siitä hetkestä, kun lapsi tulee maailmaan. Se on merkittävä tapahtuma, joka voi vaikuttaa synnyttäjän elämään ja seksuaalisuuteen pitkään.

–  Synnytystarinoita ja synnytyksen merkitystä kaikkinensa vähätellään, doula, seksuaalikasvattaja ja kahden lapsen äiti Anna-Riitta Kässi kuvailee.

Kässi on järjestämässä Suomen ensimmäistä synnytystarinaklubia, jossa naiset nousevat lavalle kertomaan kokemuksistaan. Tapahtuma on jatkumoa lavarunoustapahtumille, joissa jokainen voi päästä esittämään runojaan.

– Tarvitaan tilaisuuksia, joissa synnytyksestään saa kertoa ilman, että joku keskeyttää ja arvottaa sitä. Toivon, että klubi on kuin iso olohuone, jossa voi olla kuin kotonaan ja kuitenkin halutessaan hävitä massaan. Tavata ystäviä, itkeä ja nauraa, tuntea kuuluvansa joukkoon.

Synnytystarinoita ja synnytyksen merkitystä kaikkinensa vähätellään.

Kässi toivoo, että paikalle uskaltautuvat myös odottajat sekä lapsenhankintaa vasta pohtivat.

– Kun tieto ei enää kulje sukupolvelta toiselle eivätkä kylän naiset ole mukana, tarvitaan tällaisia uudenlaisia yhteisöjä.

Sis.klubi järjestetään ensimmäisen kerran Helsingissä Lavaklubilla 11.11.2017.

”Tykkään niin paljon siitä, mitä saan tehdä työkseni, että olen omalla ajallanikin aikamoinen työmyyrä – etenkin nyt, kun olen vielä myös kotiäiti ja teen töitä esimerkiksi päiväuniaikaan. Vesijuoksu ja muu liikkuminen sekä lukeminen maittavat aina, kun maltan irrottautua somesta.”