Kuva: Kaarina Salmi
Kuva: Kaarina Salmi

Eeva Anttila synnytti toisen lapsensa lapsuudenkotinsa saunassa.

Kun Eeva ja Pasi Anttilan esikoinen Aleksanteri, 1 v 10 kk, seitsemältä herää, on äiti jo jalkeilla.

28-vuotiaan ravintolatyöntekijän supistukset ovat alkaneet kuudelta, mutta eivät ole vielä säännöllisiä.

41-vuotias robottihitsaaja Pasi ei vielä peru iltapäivän työvuoroaan. Eeva on raskausviikolla 39+3, ja nämä ovat ensimmäiset merkit siitä, että perheen toinen lapsi olisi syntymässä.

Hieman ennen puoltapäivää Eeva lähettää sovitusti viestin kätilölle. Nyt Pasi peruu työvuoronsa. Samalla tulevan lapsen isoäiti Siv Eklund lähtee hakemaan perhettä Pöytyän Rahkioon.

Eeva haluaa synnyttää lapsuudenkodissaan. Siellä on enemmän tilaa kuin perheen omassa kerrostaloasunnossa Loimaalla. Ja puusauna, jossa Eeva on suunnitellut synnytyksen tapahtuvan.

Perheen saavuttua perille vanhaan maalaistaloon Siv käy sytyttämässä saunan ja alkaa pedata vauvan sänkyä.

– Tämä peitto on omasta äitiyspakkauksestani vuodelta 1954, hän sanoo ja silittää hellästi vaaleanpunaista vilttiä. Sohva on vuorattu lapsivesiä varten muovilla ja lakanoilla.

Eeva nojaa keittiösaarekkeeseen ja hengittelee rauhallisesti. Kello on kolme iltapäivällä. Nyt supistukset alkavat olla kivuliaita.

– Kuinka ihminen voi olla näin rennosti tässä tilanteessa, Eeva hymyilee supistusten välissä ja käy antamassa suukon vieressä lattialla leikkivälle Aleksanterille.

Pasi ottaa pojan syliinsä ja vie hänet yläkertaan päiväunille. Pieni mies ei näytä huomanneen tilanteessa mitään outoa. Tutussa mummolassa on mukavaa.

Viimein kätilö saapuu

Jännitys ei vaivaa Eevaa, sillä hän tietää pääsevänsä sairaalaan niin halutessaan. Lisäksi kätilö on kertonut tarkkailevansa äidin ja vauvan tilannetta jatkuvasti. Mahdollisia ongelmia pyritään ennakoimaan, ja sairaalaan lähdetään mieluummin liian helposti kuin liian myöhään.

Kello alkaa lähestyä neljää. Eevan olo käy tukalaksi.

– Tulisipa kätilö pian, ettemme joudu synnyttämään keskenämme, Siv sanoo ja halaa silmät kiinni kipuja kestävää tytärtään. Pitkiksi venyneet supistukset tulevat tiuhaan.

Neljältä saapuu kätilö. Hän astuu sisään ovesta pienen varustekassinsa kanssa.

Kokenut kätilö on työskennellyt kymmenisen vuotta sekä sairaalassa että kotisynnytyksissä.

– Kuinkas täällä voidaan? kätilö kysyy tuvan ovelta ja alkaa desinfioida käsiään.

– Supistaa, Eeva kuiskaa.

Ja kohta uusi supistus seuraa edellistä ilman taukoa.

Kun tauko vihdoin tulee, Eeva, Pasi ja kätilö siirtyvät makuuhuoneeseen tarkistamaan vauvan sydänäänet ja kohdunsuun tilanteen.

Yllätys on kaikille suuri, kun kohdunsuu on jo kahdeksan senttiä auki. On aika siirtyä kylpyhuoneeseen.

Lämmin suihku tuo helpotusta Eevan oloon. Kätilö käy antamassa synnyttäjälle Arnicaa, homeopaattista ainetta, jonka ajatellaan tukevan kohdun supistumista ja ehkäisevän vuotoja.

Kotisynnytyksen aikana synnyttäjän ei ole mahdollista saada lääkkeellistä kivunlievitystä, mutta jokaisella kätilöllä on keinonsa olon helpottamiseen. Muun muassa homeopatialla ja akupunktiolla pystytään vähentämään kipuja kotioloissakin.

– Tuntuuko siltä, että vatsasi on näillä viikoilla saman kokoinen kuin esikoista odottaessasi? kätilö kysyy samalla kun kuuntelee doppler-laitteella vauvan tasaisesti jumpsuttavaa sydäntä.

– En oikein muista, kyllä kai, Eeva vastaa suihkun lattialla istuen.

Kotisynnyttäjien seuranta riippuu pitkälti neuvolasta. Eeva lähetettiin muutamaa viikkoa ennen laskettua aikaa ultraan vauvan koon arviointiin, koska hänen kohtunsa kasvoi yläkäyrällä. Muuten hänen raskauttaan on seurattu neuvolassa samalla tavalla kuin sairaalassa synnyttävienkin.  Neuvolan työntekijä on alun hämmennyksen jälkeen osannut auttaa perhettä monessa käytännön asiassa. Monelle neuvolalle kotisynnyttäjä on täysin uusi tuttavuus.

Vauva syntyy saunan lämmössä

Eeva siirtyy suihkusta saunan puolelle. Hän seisoo pienessä haara-asennossa lauteisiin nojaten ja hengittää yhden supistuksen toisensa jälkeen. Uloshengityksellä polvet painuvat lähes kyykkyyn asti, sisäänhengityksellä jalat suoristuvat. Välillä suusta pääsee pitkä valitus.

Kätilö opastaa Eevaa kuuntelemaan ke­hoaan  ja ponnistamaan sitten, kun siltä tuntuu. Vauva on edelleen melko korkealla tekemässä matkaansa alaspäin. Kätilö painelee synnyttäjän selän akupunktiopisteitä auttaakseen kivuissa.

– Tuokaa jotakin, josta voin pitää kiinni, Eeva pyytää.

Kätilö kehottaa sivussa seisovaa Pasia siirtymään lauteille istumaan, jotta Eeva saa puristaa hänen käsiään.

Pasi kiipeää kuumille lauteille. Täyteen ladattu puukiuas rätisee ja paukahtelee, Eeva puuskuttaa. Pasi pitää vaimoaan käsistä ja katselee välillä ulos saunan ikkunasta. Vanhaa maataloa ympäröiviä peltoja peittää paksu usva. Maisemasta ei erota metsän reunaa.

– Ai niin, minun piti leikata kynnet, Eeva hymähtää puristettuaan miehensä käsiä kaikilla voimillaan.

– Kiitos, Pasi naurahtaa hellästi.

Eevalta pääsee pitkä litania kirosanoja, jalat alkavat täristä. Kätilö istuu jakkaralla ja kehuu synnyttäjää rauhoittavalla äänellä. Välillä hän kuuntelee vauvan sydäntä, joka jatkaa rauhallista jumpsutustaan.

Seuraavaksi purkautuu pitkä tuskainen huuto. Eevan äiti saapuu kylpyhuoneeseen tuoden lisää puhtaita pyyhkeitä ja astian istukkaa varten.

– Minua alkaa itkettää, Siv toteaa ja kuivaa silmiään.

Oman tyttären kipua on raskas katsoa, vaikka tietääkin sen johtuvan hyvästä syystä.

Kätilö ohjaa Eevaa ääntelemään matalalla pitkällä hyminällä. Malliksi hän ääntelee hetken yhdessä Eevan kanssa.

Minuuttia vaille viisi lapsivedet valuvat lattialle levitettyjen pyyhkeiden päälle.

Eevan kivut alkavat olla huipussaan. Vauva on laskeutunut, ja pian Eeva alkaa ponnistaa seisten. Kätilö hakee lämpimällä vedellä kostutetun pyyhkeen. Sillä hän painaa välilihaa.

– Hyvin hän jaksaa. Kunnioitan, kuiskaa Eevan äiti kylpyhuoneen nurkasta.

Samalla ulko-ovesta saapuu tulevan vauvan isoisä, Matti Eklund. Hän jää kylpyhuoneen ulkopuolelle kuuntelemaan, ettei Aleksanteri herää yläkerrassa.

Muutamalla ponnistuksella vauvan pää tulee ulos. Pienet silmät ja suu ovat tiukasti kiinni – tulokas ei vielä tajua olevansa pian maailmassa.

– Tosi hienosti menee. Rohkeasti työnnät sinne suuntaan, missä tuntuu hirveimmältä, kätilö kannustaa rauhallisesti.

Samalla hän pyöräyttää vauvan kaulan ympärille kietoutuneen napanuoran vapaaksi.

Seuraavalla supistuksella vauva on jo ulkona, kätilön käsissä. Vilkaisu kylpyhuoneeseen tuotuun kelloon kertoo, että tarkka syntymäaika on 17.11. Pian tulokas rääkäisee pontevasti.

Eeva kokoaa hetken voimiaan ja laskeutuu hitaasti, reidet vapisten, kylpyhuoneen lattialle. Hän saa syliinsä uuden pienen ihmisen.

– Luojan kiitos, sinä tulit, Eeva huokaa ja katselee lastaan.

– Onko hän Hugo? kysyy silmiään pyyhkivä isoäiti.

Rakenneultrassa annettu lupaus pitää paikkansa. Pieni Hugo-poika on saapunut maailmaan. Myös vauvan isoisä saapuu katsomaan tulokasta. Nyt kylpyhuoneessa alkaa olla tungosta.

– Sinä olet kyllä mieletön nainen, en voi muuta sanoa, kätilö toteaa Eevalle ja läheiset ympärillä nyökkäilevät ihaillen.

Vauva saa 9/10 Apgar-pistettä. Yksi piste vähennetään väristä, joka muuttuu kuitenkin nopeasti terveen vaaleanpunaiseksi.

Synnytyksen jälkeen jalat ovat maitohapoilla

Eeva ja vauva siirtyvät hetken toisiaan ihmeteltyään makuuhuoneeseen sängylle lämpimien peitteiden väliin.

– Sinä teit sen, sanoo Siv ja halaa tytärtään.

Hän ottaa Hugo-vauvasta kuvia kännykällä siskolleen. Eeva ihmettelee vapisevia reisiään. Hän pelkäsi niiden pettävän kesken ponnistamisen. Jalat ovat yhä maitohapoilla seisten tapahtuneen synnytyksen jäljiltä.

Pasi tuo päiväunilta herätetyn Aleksanterin katsomaan tuoretta pikkuveljeään.

– Katso kuka siellä on. Tässä on Hugo, sinun pikkuveljesi. Hän ei ole enää äidin vatsassa, isä juttelee hieman säikähtäneeltä vaikuttavalle pojalle.

Kun napanuora on sykkinyt loppuun, on Pasin aika leikata äiti ja vauva erilleen. Synnytyksestä on kulunut aikaa vartin verran. Samalla isä laskee pienet sormet ja varpaat. Kaikki tallella.

Vauva siirtyy äitinsä rinnalle ja alkaa heti imeä. Isoäiti Siv käskee miehensä kahvinkeittoon, tilanne vaatii täyden pannullisen.

Tuore perhe jätetään rauhassa tutustumaan vauvaansa.

Syntymätodistus on vietävä maistraattiin

Supistukset alkavat pian uudestaan. Istukka syntyy itsestään puoli kuudelta. Samalla kätilö tarkastaa tuoreen äidin mahdollisten repeämien varalta. Niitä ei löydy.

– Hoitamissani kotisynnytyksissä ei ole koskaan tullut repeämiä, kätilö kertoo samalla kun ottaa napanuorasta kilpirauhasnäytteen sairaalaan toimitettavaksi. Kätilö myös punnitsee ja tutkii istukan, joka on normaali.

Hieman ennen iltaseitsemää Eeva siirtyy pesulle. Kätilö tutkii ja mittaa vauvan. Komea poika painaa 3 860 grammaa ja on 50 senttiä pitkä.

– Kuule kaveri, sinä olet ihan täydellinen, kätilö lepertelee Hugolle, joka ottaa tutkimukset rennosti.

Pasi alkaa pukea pikkuista.

Hetken kuluttua koko perhe istuu olohuoneen sohvalla. Eeva syö kylpytakissaan suklaata. Isoveli Aleksanteri suukottaa vauvaa.

Kätilö kirjoittaa syntymätodistuksen. Se pitää viedä seuraavana päivänä maistraattiin Turkuun. Kätilö jää vielä hetkeksi seuraamaan vauvaa ja äitiä, mutta lähtee sitten ajamaan kohti kotiaan. Anttilat menevät tyytyväisinä nukkumaan. Ensimmäistä kertaa nelihenkisenä perheenä.

Lääkärintarkastus tehdään sairaalassa

Seuraavana päivänä Anttilat ajavat Turun yliopistolliseen sairaalaan. Vuorossa on Hugon lääkärintarkastus. Pojalla on kaikki kunnossa, mutta bilirubiiniarvot ovat hiukan koholla. Perhe pääsee kuitenkin takaisin kotiin.

Parin päivän päästä on uusi lääkärintarkastus. Arvot ovat nousseet edelleen, ja Hugo joutuu nyt valohoitoon. Hän viettää lopulta sairaalassa yhteensä neljä päivää.

Jälkikäteen Eeva ei näe suurta eroa sairaala- ja kotisynnytyksissä. Hänen mielestään kotona oli helpompi löytää hyvä ponnistusasento, mutta muuten tapahtuma tuntui melko samalta. Kotisynnytyksen etuna hän pitää kuitenkin käytännön järjestelyjen vaivattomuutta.

– Ei tarvinnut arvuutella, kannattaako sairaalaan lähteä jo vai ei, eikä istua tuntikausia autossa huonossa asennossa. Oli myös kiva, että sain tutustua kätilöön etukäteen ja esittää hänelle toiveitani. Myöskään esikoisen hoitojärjestelyistä ei tarvinnut stressata.

Pasin mielestä kotisynnytys oli isälle huomattavasti sairaalaa miellyttävämpi kokemus.

– Sairaalan tiloissa ei paljon isiä ajatella. Viimeksi yritin nukkua odotushuoneen säkkituolissa.

Kysymykseen mahdollisten tulevien lasten synnytyspaikasta pari vastaa toisilleen hymyillen.

– Eivätköhän nämä ole tässä.

Vauva 4/2014

Suomen kesä voi yllättää, ja mittari voi kivuta keväälläkin hellelukemiin. Vaikka lämpö on ihanaa, raskausaikana se saattaa koetella normaalia enemmän.

Moni odottaja kokee, että helteellä olo on lähinnä tuskaisa. Yleisiä oireita ovat myös kohonnut verenpaine ja jalkojen turvotus. Niihin voi vaikuttaa esimerkiksi ruokavaliolla ja juomalla tarpeeksi.

Lukijamme vinkkaavat – näin helpotat oloa helteellä:

  • Juo tarpeeksi vettä!
  • Ei ylimääräisiä touhuja.
  • Pukeudu kevyesti luonnonmateriaaleihin. Kotona voi olla vaikka alusvaatteissa tai kääriytyneenä ilmavaan huiviin.
  • Kastele ohut lakana ja mene sen alle. Tai laita märkä pyyhe päähän.
  • Älä käytä kodinkoneita, jotka kuumentavat huoneilmaa, kuten imuria ja kuivausrumpua.
  • Katso Netflixiä ja syö vesimelonia.
  • Hakeudu mahdollisuuksien mukaan varjopaikkoihin.
  • Avaa yöllä kaikki ikkunat levälleen.
  • Pidä aina sumutinpullo tai jokin ”löyhytin” mukana.
  • Mene rannalle, kävele rantavedessä.
  • Ole kotona alasti tuulettimen vieressä.
  • Nauti! Kölli päivät auringossa, eipähän palele.
  • Laita autossa ilmastointi täysille.
  • Käy suihkussa.
  • Laita pihalle tai parvekkeelle pieni uima-allas.
  • Harrasta kevyttä kävelyä ja uimista.
  • Hengaile kellarissa tai kauppojen pakastealtaiden luona – myös maito- ja lihahyllyt hohkavat viileyttä.
  • Nosta jalat koholle.
  • Ryhdy vesisotaan.
  • Pue vain bikinit päälle.
  • Syö jätskiä välipalaksi.
  • Ota pitkät päiväunet.
  • Lepää sohvalla tai aurinkotuolissa.

Vinkit saatu Vauvan Facebookista ja Aihe Vapaa -keskustelupalstalta.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
Jenni Dahlmanin esikoispoika täytti maaliskuussa vuoden. Pian hänestä tulee isoveli. Kuva: Antti Hämäläinen
Jenni Dahlmanin esikoispoika täytti maaliskuussa vuoden. Pian hänestä tulee isoveli. Kuva: Antti Hämäläinen

Jenni Dahlmanin ja Ossi Väänäsen toinen lapsi syntyy kesän lopulla. 

Jenni Dahlmanista, 36, tulee loppukesästä kahden lapsen äiti. Hänen puolisonsa, entinen jääkiekkoilija Ossi Väänänen, 37, kertoi asiasta tänä aamuna MTV:n Huomenta Suomi -ohjelmassa

– Kyllä kiirettä kotona riittää, ei siellä kerkeä syljeskelemään kattoon. Myöhemmin kesällä, kun toinen saapuu, kiireitä on vielä enemmän. En epäile yhtään, etteikö arki muuttuisi, mutta odotan innolla, Ossi kertoi. 

Jennin ja Ossin esikoispoika syntyi maaliskuussa 2017. Perhe asuu Espoossa. 

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.