Lähes jokainen synnyttäjä saa alapäähän ainakin nirhauman. Lue 8 faktaa synnytysvaurioista.

1. Syynä ei ole vauvan koko

Vaikka vauvan koko vaikuttaa jonkin verran, oleellisempaa on äidin ja vauvan koko suhteessa toisiinsa. Isokin vauva voi syntyä helposti, tai pieni vauva liian nopeasti.

Mahdolliseen repeämään vaikuttavat lisäksi vauvan asentotarjonta, ponnistusvaiheen pitkittyminen, imukupin käyttö ja pihtisynnytys. Suomessa vaikeat repeämät ovat harvinaisia.

2. Joskus pitää kuntouttaa

Heti synnytyksen jälkeen kirurgi korjaa ompelein vauriot yleensä paikallispuudutuksessa. Fysioterapia aloitetaan usein jo synnytysosastolla. Pyydä lisäksi, että kanssasi käydään läpi kivunhoito ja katsotaan kuntoutuksen tarve.

Synnytyksen jälkeen lantionpohjassa on aina turvotusta ja tunnottomuutta, mutta fysioterapeutti auttaa tunnistamisharjoituksella löytämään lihakset. Hermolihasten aktivointi vähentää turvotusta. Kuntoutumisessa on tärkeintä todella tehdä harjoitukset.

Hermotusta ja tuntumaa lihaksiin kannattaa etsiä mahdollisimman pian uudelleen. Hoitamattomana lantionpohjan lihasheikkous aiheuttaa pidätysvaikeuksia.

3. Asteikolla yhdestä neljään

Repeämiä arvioidaan asteikolla yhdestä neljään, ja yksi on lievin. Se tarkoittaa esimerkiksi pientä vaurioita emättimen limakalvolla tai välilihan iholla.

Toisen asteen vaurio on emättimen limakalvolla tai välilihan lihaksissa. Vakavammat vauriot ovat myös peräaukon sulkijalihaksessa tai itse suolessa. Näin vakavat vauriot ovat hyvin harvinaisia.

4. Painetta? Aika levätä

Ensimmäisten viikkojen aikana synnytyksen jälkeen kannattaa keskittyä vain etsimään lihaksia. Vasta sen jälkeen voit siirtyä supistusharjoituksiin. Yhdistä harjoitukset arkiaskareisiin, kuten imetyksen yhteyteen, jotta saat niille varmasti aikaa, ja harjoitukset tulevat rutiiniksi ja todella tehtyä.

Vaikka halu kuntoutua olisi kova, pitäydy ohjeiden mukaisissa toistoissa. Lihakset tarvitsevat myös rentoutumista.

Jos repeämää kuntoutetaan fysioterapialla, kontrollikäynti on noin kolmen kuukauden kuluttua.

Liikkumisen tulee olla ensimmäisten kuukausien aikana kevyttä. Rauhalliset vaunulenkit ja vauvanhoito riittävät kuntoiluksi.

Kuuntele kehoasi: paine lantionpohjassa viestii lihaksiston väsymyksestä. Tällöin on hyvä käydä selinmakuulle, sillä liiallinen rasitus nostaa riskiä virtsankarkailulle ja kohdunlaskeumille.

5. Apua, laskeuma!

Lievä kohdun laskeuma eli gynekologinen laskeuma on melko yleinen vaiva, ja paranee yleensä lantionpohjaa jumppaamalla. Tähänkin kannattaa pyytää jumppaohjeet fysioterapeutilta. Laskeumaa voi olla myös virtsarakossa tai peräsuolessa.

Laskeuman tunnistaa paineen tai pullotuksen tunteesta. Pahassa laskeutumassa kohtu pullistuu ulos emättimestä, ja tällöin turvaudutaan leikkaukseen. Leikkausta ei kuitenkaan tehdä ennen kuin lapsiluku on täynnä, koska laskeuma uusiutuu helposti.

6. Synnytysasento vaikuttaa

Lantionpohjan lihasten harjoittelu jo ennen raskautta on tärkeää. Näin oppii tunnistamaan lihaksiston. Lihasten kireyttä voi vähentää venyttämällä. Välilihan öljyämisestä ei ole tutkittua tietoa, mutta ainakaan haittaa siitä ei ole.

Synnytyksen aikana kätilö voi auttaa vauvan päätä syntymään maltillisesti, jotta väliliha ehtii venyä.

Myös synnytysasennolla on merkitystä. Asennot, joissa painovoima tekee osan työstä auttavat lantiota aukeamaan, kun taas perinteisessä puolimakaavassa asennossa vauvaa joutuu ikään kuin työntämään ylämäkeen. Toisaalta puoli-istuvassa asennossa kätilön on tarvittaessa nopeampaa auttaa vauvan syntymää toimenpiteillä.

7. Jos seksi ujostuttaa

On yleistä, että repeämä pelottaa. Arpialuetta voi katsoa peilillä – arpi on yleensä hyvin siisti.

Kovin kireää arpea voidaan venyttää.

Arven kunto voi silti jännittää niin, ettei seksiä uskalleta kokeilla. Voit hakea apua seksuaalineuvojalta.

Tuntoherkkyys palautuu yleensä muutamassa kuukaudessa, ja hyväkuntoiset lantionpohjan lihakset lisäävät seksuaalista nautintoa. Paineita seksille ei kannata kasata. Etene halujesi mukaan.

8. Vielä voi synnyttää

Valtaosa äideistä toipuu vaikeistakin vaurioista hyvin. Mikäli lantionpohja on toipunut, ei alatiesynnytykselle ole estettä.

Synnytystä suunniteltaessa voidaan miettiä ponnistusasento, jossa välilihaan kohdistuisi mahdollisimman vähän painetta. Vauvan tarjonnassa ihanteellista olisi, jos vauvan kasvot ovat äidin selkää päin. Mikäli äidille on jäänyt synnytyspelko, on sektiokin mahdollinen.

Asiantuntijat: fysioterapeutti Matleena Vepsäläinen, Tampereen yliopistollinen sairaala, ja kätilö Meri Haahtela, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri

Lue lisää

Miltä tuntuu seksi synnytyksen jälkeen?

Palaudu synnytyksestä – 3 helppoa harjoitusta

Plussaajat: Raskaus ja lantionpohjan lihasten treenaus

Vierailija

Synnytysvaurio tai repeämä? Älä pelkää, sen voi hoitaa

Tein joskus aiemmin ketjun jossa kysyin mitä synnytyksessä voi käydä ja palautuuko siitä kokonaan. Kaikki vastaajat väittivät että joo ovat tiukempia kuin ennen synnytystä ja muuta roskaa! Miksei naiset kerro totuutta, onko se häpeää?? Entä monellako on virtsan ja ulosteen pidätysongelmia alapääsynnytyksen jälkeen?! Ilmeisen monella. Sitten siinä ketjussa tuomittiin sektion haluavat että eivät sovellu edes äidiksi!! Eihän ne asiat liity mitenkään toisiinsa! Hyvä seksielämä edesauttaa vanhempia...
Lue kommentti
Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Kaikille odottajille raskausoireita ei tule lainkaan, kertoo terveydenhoitaja Mia Astikainen.

Pahoinvointi on oireista yleisin

Kaikilla odottajilla ei ole raskausoireita. Ne voivat olla myös niin lieviä, että jäävät käytännössä huomaamatta. Suurin osa naisista oireilee kuitenkin jollakin tavalla. On erittäin harvinaista, että raskaus etenee synnytykseen asti ilman minkäänlaisia muutoksen tuntemuksia omassa kehossa.

Aamupahoinvointi on ehkä klassisin merkki vauvan odotuksesta. Joillakuilla se ilmenee pelkästään aamuisin heti herättyä ja väistyy päivän mittaan. Pahoinvointi voi kuitenkin olla myös jatkuvaa tai esiintyä yksilöllisesti mihin vuorokauden aikaan tahansa. Pahoinvointi johtuu istukkahormonista, ja verensokerin lasku tekee olon vain huonommaksi.

Toisella kolmanneksella helpottaa – useimmiten

Keskenmenon yhteydessä istukkahormonin määrä veressä laskee. Tämä helpottaa pahoinvointia. Myös tuulimunaraskauden yhteydessä huono olo jää joillakin naisilla hyvin lieväksi. Pelkkä pahoinvoinnin loppuminen tai se, ettei sitä ole, ei kuitenkaan automaattisesti tarkoita huonoja uutisia.

Pahoinvointi yleensä helpottaa ja loppuu kokonaan raskauden edetessä toiselle kolmannekselle. Huonovointisuus voi siis loppua kuin seinään ilman, että mikään on vialla.

Raskaudet voivat olla erilaisia

Alkuraskauteen kuuluu yleisesti väsymys, jonka arvellaan johtuvan keltarauhashormonitason noususta. Väsymys yleensä helpottaa samaan aikaan kun pahoinvointikin, mutta tulee usein takaisin loppuraskaudessa. Odottaja voi kuitenkin olla hyvin virkeä, eikä unentarve välttämättä lisäänny. Jokainen on yksilö ja raskauden oireet kullakin erilaiset.

Rinnat ja nännit ovat monilla naisilla arat juuri ennen kuukautisia. Näin käy usein myös alkuraskaudessa. Raskautta toivova nainen voi tuntea pettymystä ajatellessaan, että sieltä ne kuukautiset taas tulevat. Kun arkuus ei helpotakaan, varsinkin uudelleensynnyttäjä voi tunnistaa sen raskauden ensioireeksi.

Myös saman naisen raskauksien välillä voi olla suuriakin eroja. Siksi omien oireiden ja tuntemusten vertaaminen toisiin tai edes aiempiin omiin kokemuksiin voi aiheuttaa turhaa huolta. Jos sinulla on huoli raskauden etenemisestä tai vauvan voinnista, ole yhteydessä neuvolaan.

Kysy Mialta!

Mia Astikainen on terveydenhoitaja, joka on työskennellyt äitiys-, lasten- ja perhe-suunnitteluneuvoloissa. Lähetä kysymyksesi Mialle osoitteeseen vauva@sanoma.com otsikolla ”Mia vastaa”.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Luonnonmukaisuuden tavoittelu kääntyy turvattomuudeksi, jos vanhemmat kieltäytyvät tarpeellisista toimenpiteistä. Uusi ilmiö on toive siitä, että sikiön sykettä ei seurattaisi.

Suomessa on vammautunut vastasyntyneitä siitä syystä, että äiti on synnytyksessä kieltänyt sikiön sydänkäyrän rekisteröimisen. Asiasta kertoivat keskiviikkona Aamulehti ja Kaleva.

Tapauksista on tehty muutamia valituksia potilasturvallisuutta valvoviin Valviraan tai aluehallintovirastoihin. Kanteluiden tekijöinä ovat olleet vammautuneiden vauvojen vanhemmat, jotka ovat havahtuneet seuraamuksiin. 

– Sikiön sykkeen seurannasta kieltäytyminen liittyy joidenkin synnyttäjien vahvaan ideologiaan, jonka mukaan synnytykseen halutaan mahdollisimman vähän ulkopuolista puuttumista, kertoo Tampereen yliopistollisessa sairaalassa naistentautien ja synnytysten osastonylilääkärinä toimiva Jukka Uotila.

Sydänäänten seuranta ei ole millään tavalla haitallista tai vaaraksi syntyvälle vauvalle tai äidille, Uotila korostaa. Toimenpiteellä turvataan se, että sikiön uhkaava hapenpuute huomataan riittävän ajoissa.

”Sykkeen seuraamiseen ei liity minkäänlaista riskiä.”

– Sykkeen seuraamiseen ei liity minkäänlaista riskiä. Suosituksen mukaan sykekäyriä tulisi ottaa jokaisessa synnytyksessä ainakin synnytyksen aluksi, muutaman kerran synnytyksen aikana ja ponnistusvaiheessa.

Sikiön uhkaava hapenpuute on yleinen syy siihen, miksi synnytystä joudutaan vauhdittamaan tai turvaudutaan esimerkiksi imukupin käyttämiseen ponnistusvaiheessa.

Hapenpuute vaurioittaa vauvan aivoja ja muuta elimistöä.

Hapenpuute vaurioittaa vauvan aivoja ja muuta elimistöä ja voi pahimmillaan johtaa eriasteiseen vammautumiseen tai menehtymiseen. Vauva voi syntyä huonokuntoisena, reagoimattomana ja velttona eikä ryhdy hengittämään itse. Vastasyntynyt tarvitsee silloin tehohoitoa.

Uotila on myös Suomen Gynekologiyhdistyksen hallituksen jäsen. Yhdistys valmistelee asiasta kannanottoa yhdessä Suomen Perinatologisen seuran kanssa. Kannanotossa annetaan hoitohenkilökunnalle toimintaohjeita siltä varalta, että äiti kieltää sykkeen seurannan.

Turvallisuuden voi sovittaa luomusynnytykseen

Jukka Uotilan mukaan valtaosa luonnonmukaista synnytystä toimivista äideistä onneksi hyväksyy välttämättömät toimenpiteet.

– Äärimmäiset vastakkainasettelut ovat kuitenkin vaikeita tilanteita. Taustalla saattaa olla epäluottamusta lääketiedettä kohtaan.

”Emme koe, että toimisimme liukuhihnalla.” 

Luonnonmukaisuuteen pyrkivät äidit saattavat ajatella, että sairaalassa synnytys yritetään pakottaa tiettyyn muottiin. Uotilan mukaan näin ei ole.

– Varsin paljon meillä on valmiutta yksilölliseen hoitoon, emme koe että toimisimme liukuhihnalla. Mutta turvallisuusnäkökulmat ovat tärkeitä, ja ne täytyy sovittaa mukaan.

Äärimmäiseen luomuiluun pyrkiminen synnytyksessä ei ole ainoa trendi, jossa toive luonnonmukaisuudesta voi kääntyä turvallisuusriskiksi. Pohjanmaalla ja Helsingin, Tampereen ja Turun seuduilla on lisääntynyt rokotekriittisyys, jonka takia monissa kunnissa rokotuskattavuus ei enää ole laumasuojan kannalta riittävä.

Suomessa on myös vanhempia, jotka kieltäytyvät antibioottikuureista ja käyttävät hopeavettä, jota juottavat sekä itselleen että lapsilleen. Heillä on uskomus hopeaveden puhdistavasta vaikutuksesta, kertoo Yle. Tutkijoiden mukaan hopeavesi on myrkyllistä ja voi juotuna aiheuttaa sisäelinvaurioita. 

Vierailija

Osa synnyttäjistä kieltäytyy sikiön sydänäänten seurannasta – vauvoille on tullut vakavia seuraamuksia

"Epäluottamusta lääketiedettä kohtaan"? Suomessa on maailman turvallisinta olla raskaana ja synnyttää. Meillä kuolee vähiten äitejä synnytykseen. Ja ilmeisesti koska näin on, niin osa vanhemmista on alkanut kuvitella, että kaikki tämä turva ja turvallisuus tulee luonnostaan eivätkä he ymmärrä, mihin hyvä tilanne perustuu. Nyt sitten halutaan synnyttää samalla tavalla kuin kehitysmaissa (tai Suomessa 100 vuotta sitten): kotona, ilman lääkäriä, ilman koneita, ilman lääkitystä jne. Ihmisten...
Lue kommentti
Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.