Jos taustalla taas on itseä järkyttänyt synnytyskokemus, pelko voi säilyä mielessä ja aktivoitua uuden raskauden myötä. Kuva: Niki Strbian.
Jos taustalla taas on itseä järkyttänyt synnytyskokemus, pelko voi säilyä mielessä ja aktivoitua uuden raskauden myötä. Kuva: Niki Strbian.

Synnytys on naisen elämän todennäköisesti kivuliain tapahtuma. On ihan normaalia pelätä sellaista!

Odotamme, että raskaus on ihanaa ja nautinnollista, koska tuo oletus on yhteiskunnassamme voimakas ja näkyvä. Pelko luo tunkkaisia varjoja raskauteen, ja voi aiheuttaa syyllisyyttä, häpeää ja surua. Torjutuksi tai ohitetuksi tulemisen ajatus voi eristää muista, ja avun hakeminen saattaa tuntua mahdottomalta.

Pelko luo tunkkaisia varjoja raskauteen, ja voi aiheuttaa syyllisyyttä, häpeää ja surua.

Lankojen käsissä pitäminen, tai paikkojen ja tavaroiden järjestykseen laittaminen ruokkii näennäistä turvallisuudentunnetta. Oikeasti emme voi paeta elämän turvattomuutta muuten kuin sisäistä turvallisuudentunnetta lisäämällä – tunteita ja ajatuksia käsittelemällä ja ymmärtämällä.

Ensisynnyttäjät pelkäävät usein aidosti uuden edessä. Kauhu hallinnan menestyksestä korostuu, jos elämässä on ollut turvattomuutta, eikä sitä ole ollut mahdollisuutta työstää.

Jos taustalla taas on itseä järkyttänyt synnytyskokemus, pelko voi säilyä mielessä ja aktivoitua uuden raskauden myötä. Vaikka lääketieteellisessä mielessä kaikki olisikin sujunut mallikkaasti, kokemus on voinut olla äidille traumaattinen.

Itseä järkyttäneet hetket olisi hyvä käydä läpi pian synnytyksen jälkeen, mutta viimeistään uuden odotuksen aikana. Ammattilaisen kanssa on mahdollista kerrata tapahtumia ja eläytyä niihin uudelleen turvallisessa tilanteessa, jossa otetaan huomioon keholliset reaktiot ja heräävät tunteet.

Voimakasta pelkoa kokeva tarvitsee ehdottomasti apua. Tuskan ja ahdistuksen kieltäminen tai vähättely ei poista asiaa. Pelko ei myöskään suinkaan poistu itsestään vain odottelemalla. Tunteen ilmaisu sen sijaan avaa mahdollisuuksia tulla autetuksi ja tuetuksi.

Keskity siihen onneen, mikä vastasynnyttäneistä äideistä säteilee. Sinä pystyt tähän – et ole yksin!

Synnytyspelkopoliklinikalta saa tietoa synnytyksestä ja kivunlievitysvaihtoehdoista. Kirje synnytyssairaalaan omista toiveista ja peloista valmentaa heitä vastaanottamaan juuri sinut yksilönä. Ryhmässä opeteltavat rentoutumistaidot vahvistavat ja tuovat toivoa. Vauvan ajattelu ja mielikuvat tulevasta luovat tunnesuhdetta vauvan kanssa.

Keskity siihen onneen, mikä vastasynnyttäneistä äideistä säteilee. Sinä pystyt tähän – et ole yksin!

Kokemus tunteiden jakamisesta ja ymmärretyksi ja kuulluksi tulemisesta vahvistaa aina hyvinvointia. Kuka tahansa voi siten tehdä toiselle hyvää tunteita kuuntelemalla ja niitä myötätuntoisesti vastaanottamalla – siihen ei tarvita mielenterveysalan koulutusta!

Psykologi Leea Mattila toimii asiantuntijana Toisenlaiset äidit -ohjelmassa Livillä, Nelosella sekä Ruudussa. Hän syventää vauva.fi-kolumnissaan kunkin viikon aihetta. Liv. Nelonen ja Ruutu kuuluvat samaan Sanoma-konserniin kuin Vauva.fi

Vierailija

Synnytyspelko ei poistu odottamalla, vaan vaatii tunteiden käsittelyä

Miksi synnytyspelkoon suhtaudutaan aina tällä tavalla että kyse on jostain epärationaalisesta turhasta pelosta ja se pitää poistaa puhumalla? Itselläni tuli ensimmäisessä synnytyksessä viikkoja kestäneitä hermokipuja, jotka tekivät esimerkiksi vauvan hoitamisesta ensimmäisten viikkojen aikana mahdotonta. Tämän takia en halunnut synnyttää toista lasta alakautta. Jouduin pelkopolille ja papereissani lukee että minulle on tehty pelkosektio. Mielestäni kyse ei ollut pelosta ollenkaan, vaan siitä...
Lue kommentti
Vierailija

Synnytyspelko ei poistu odottamalla, vaan vaatii tunteiden käsittelyä

Synnytyspelko poistuu sektiolupauksella (lupaus pitää tietysti toteuttaa). Pelkopolin tarkoitus on saada äiti pelkäämään sektiota vielä enemmän kuin alatiesynnytystä. Siellä luvataan yhdeksän hyvää ja kahdeksan kaunista vaikka hyvin tietävät, ettei kaikkea luvattua voida toteuttaa. Lisäksi siellä valehdellaan niin että korvat heiluu. Minulle annettiin paperi, jossa sanottiin "haavatulehdukset ovat varsin yleisiä". Kun en antanut periksi, sain sektion. Hoitaja antoi minulle lapun, joka oli...
Lue kommentti
Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Äidit kertovat, mikä imetyksessä yllätti.

1. Tiheät imetykset kuuluvat asiaan

”Aivan alussa vauva voi olla jopa 12 tuntia rinnalla, ja se on normaalia.”

”Olisin toivonut tietoa varsinkin tiheän imun kausista ja siitä, että se ei ole merkki siitä että oma maito ei riitä. Kamalaa siinä itsesyytöksissä väsyneenä ja itkuisena yrittää etsiä netistä apua ja tietoa. Onneksi löytyi oikea taho, ITU eli Imetyksen tuki ry!”

2. Se voi alkuun sattua, mutta kipu menee ohitse

”Se voi sattua alussa (ekan vauvan kanssa erityisesti) ihan julmetusti! Seesteiset kuvat eivät kerro sitä tosiasiaa, että alku on usein vaikea ja siihen vaaditaan sinniä, että kivusta huolimatta jatkaa ja uskoo imetyksen onnistuvan.”

”Kukaan ei todellakaan maininnut, kuinka kipeetä se alku voi ottaa. Yhdessä vaiheessa olin jo sitä mieltä, että imetys on kipeämpää kuin itse synnyttäminen, mutta ehkei nyt kuitenkaan.”

”Seesteiset kuvat eivät kerro sitä tosiasiaa, että alku on usein vaikea.”

”Tuli nänninpäihin oikein vesikellot. Vauvalla imuote kunnossa, mutta imun voima tosi kova. Toisen lapsen imetyksen aloittaminen ei tehnyt kipeää.”

3. Maidon nouseminen voi kestää monta päivää

”Luulin, että maitoa vaan tulee, kun vauva on rinnalla. Sairaalassa neljä päivää kulutettuani maito ei juurikaan noussut. Vasta kotiuduttuamme alkoi maitoa tulla kunnolla, ja imetys luonnistui. Älkää siis luovuttako tai pettykö!”

”Synnyttäneenä hormonihuuruissa itkin osastolla sitä, kun maito ei noussut, ja naapurisängyn äiti oli jatkuvasti paita märkänä. No, tulihan se maito, mutta vähän myöhemmin.”

”Että on normaalia, että maidon nouseminen saattaa viedä jopa viisi päivää.”

4. Miten tunteita herättävää se on – itselle ja muille

”Kuinka äärettömän tärkeää siitä tuli meille.” 

”Miten tunteita herättävää se olikin, varsinkin kun ensin olin aika varma, etten halua imettää. Oma muru rinnalla on mahtava tunne.”

”Aina on joku, joka ihmettelee imetystä ja sen kestoa.”

”Kokonaisvaltainen rakkaus, maailman mahtavin asia ja ainutlaatuisin yhteys.”

”Se, miten muut suhtautuu imetykseen ja sen kestoon. Aina on joku joka ihmettelee, että ai sä vielä imetät tai sit ai et enää.”

5. Tukea pitää erikseen pyytää

”Se yllätti, kuinka surkeasti imetykseen saa tukea sairaalassa ja terveydenhuollossa muutenkin.”

”Vasta kolmannen lapsen kohdalla ymmärsin liittyä Imetyksen tuen ryhmään ja pyytää apua myös neuvolasta, kun imetys ei sujunut. Aiemmin en myöskään tiennyt, että keskussairaalassa oli imetyspoliklinikka.”

”Että lapsivuodeosastolla ainoa (pyytäessäni) saama imetysohjaus lastenhoitajalta oli tollaset nännit, ei tule imetys onnistumaanItse olin käynyt imetysohjauskoulutuksen koulussa, mutta oman imettäminen ei ollutkaan ihan niin yksinkertaista alkuun. Onneksi sinnikkyys ja sisuuntuminen palkittiin.”

”En saanut mitään tukea sairaalassa. Olisin kaivannut ohjausta enkä vain sitä, että laitetaan tissi vauvan suuhun ja sanotaan, että kyllä se siitä.”

6. Jokainen imetystaival on omanlaisensa

”Se yllätti, mitä kaikkia mahdollisia ongelmia voikaan olla: nännin malli ja rintakumin tarve, asentorajoittuneisuus, rintaraivarit, tiheänimun kaudet, allergia jo rintamaidon kautta, refluksivaivat valtavine pulautteluineen ja vatsanväänteineen. Ja se, kuinka äärimmäisen tärkeää imetyksestä kuitenkin tuli.” 

”Olisin toivonut tietäväni, että vauvan hypotonia vaikuttaa siihen, kuinka imetys onnistuu. Tähän en saanut mitään opastusta. Onneksi luotin itseeni, ja sitten vietettiinkin tunteja ja taas tunteja imettäen... joskus pumppasin ja annoin pullosta perään.”

”Kuinka paljon vauvan suun jänteet voivat vaikuttaa imetykseen. Siihen ei auta edes päällään seisominen, jos ne ovat kireät.”

”Meillä kelpaa vain makuultaan imetys.”

”Se hämmensi, että minulta ei koskaan valunut rinnoista maitoa yli niin, että olisi tarvinnut mitään liivinsuojuksia. Silti puolivuotiaaksi täysimetin ja vuoden ikään imetin.”

”Rintaraivarit ja se, ettei vauva välttämättä suostukaan syömään ihan missä asennossa hyvänsä. Meillä kelpaa vain makuullaan imetys.”

”Että täysimetyksen ja pulloruokinnan väliin mahtuu miljoonia eri variaatioita, ja se on yleisempää kuin annetaan ymmärtää. Imetysapulaitteesta toivoisin myös laajemmin puhetta tuttipullon vertaisena apulaisena!”

Saimme vastaukset Vauvan Facebook-sivun kyselystä.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
Äitiyspakkaus on äitiyspakkaus myös tulevaisuudessa. Kuva: Kela.
Äitiyspakkaus on äitiyspakkaus myös tulevaisuudessa. Kuva: Kela.

Kela teki marraskuussa kyselyn 80-vuotiaan äitiyspakkauksen mahdollisesta uudesta nimestä.

Vajaassa kuudessa viikossa Kelan kyselyyn tuli lähes 30 000 vastausta. Lähes 60 % vastanneista halusi säilyttää nimen äitiyspakkauksena. Tuloksen valossa nimenvaihto ei ole perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikon mukaan ajankohtainen.

– Äitiyspakkauksella on oma historiansa, joka vaikuttaa siihen, että kysymys pakkauksen nimestä koskettaa vahvasti. Perinteiset nimet vetoavat arvoihin ja muistoihin, kertoo Kelan kielenhuoltaja Jenni Viinikka.

Hän kuitenkin muistuttaa, ettei äitiyspakkaus ole nimenä täysin ongelmaton, koska kyseinen etuus on tarkoitettu koko perheelle.

Äitiyspakkauksen nimestä käytiin vilkasta keskustelua myös vauva.fissä. Noin 50 % nimeä äänestäneistä oli äitiyspakkaus-nimen kannalla. Vauvapakkaus-nimeä äänesti noin 36% vastaajista. Näin äänet jakautuivat vaihtoehtojen kesken.


  

Äitiyspakkauksen nimi on kirjoitettu äitiysavustuslakiin. Siksi pakkauksen nimen voi vaihtaa vain eduskunta.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.