Odottajaa voi pelottaa synnytyksessä moni asia.

Jokaista synnyttäjää vähintäänkin jännittää, onhan edessä ainutlaatuinen tapahtuma. Synnytykseen saattaa myös liittyä monenlaisia pelkoja. Ja synnyttäjällä on lupa olla peloissaan. Jos pelko kuitenkin valtaa mielen, ei sen kanssa kannata jäädä yksin. Pelkojen lievittäminen kuuluu jokaisen neuvolan ja synnytyssairaalan tehtäviin.

Synnytyksessä voi pelätä esimerkiksi:

  • Lapsen vammautumista
    Pelko on luonnollinen ja liittyy äidinvaistoon. Synnyttäminen Suomessa on keskimäärin turvallisinta maailmassa.
  • Kipua ja repeytymistä
    Synnytyksen kivunlievitys on tehokasta ja vaikeat repeytymät harvinaisia.
  • Epäasiallista kätilöä
    Suomessa kätilöt ovat hyvin koulutettuja. Jos yhteistyö kätilön kanssa ei tunnu sujuvan, sen voi sanoa ääneen ja yhdessä miettiä vaihtoehtoja. Paikalle voi pyytää toisen kätilön tai tuleva isä voi hoitaa yhteydenpidon kätilön kanssa.
  • Itsehallinnan menettämistä
    Synnyttää ei voi väärin, ja hoitohenkilökunta on tottunut kuulemaan vaarattomia tunteenpurkauksia loukkaantumatta. Kiroilu ja huutaminen on sallittua.
  • Kuolemaa
    Erityisesti tästä pelosta kannattaa puhua neuvolassa, ystävien tai kumppanin kanssa, jotta pelko ei lamauttaisi ja turhaan synkistäisi odotusaikaa.

 

Jokainen synnyttäjä jännittää

40 prosenttia Vauva.fi:n synnytyspelkokyselyyn vastanneista pelkää eniten lapsen vammautumista. Toiseksi eniten pelkäämme kipua. Yllättävän harva kertoi pelkäävänsä täydellistä itsensä hallinnan menettämistä.

Kyselyssä ilmi tulleisiin synnytykseen liittyviin pelkoja kommentoi synnytysten ja naistentautien erikoislääkäri Terhi Saisto Helsingin Kätilöopistolta.

Kyselyyn vastasi 4 500 Vauva-lehden verkkopalvelun käyttäjää.

Mitä pelkäät synnytyksessä eniten?

Lapsen vammautumista pelkäsi 40 % vastanneista
Synnytysten ja naistentautien erikoislääkäri Terhi Saisto:
- Lapsen puolesta huolissaan olo on luonnollista ja äidinvaiston sanelemaa. Toisaalta vammautumisen riski synnytyksessä ei Suomessa ole kovin suuri: vain joitain promillen osia.

Kipua pelkäsi  27 % vastanneista, repeämistä 14 %
Synnytysten ja naistentautien erikoislääkäri Terhi Saisto:
- Pelko kivusta tai repeytymisestä on ymmärrettävää, mutta kivunlievitys on tehokasta ja vaikeat repeytymät ovat todella harvinaisia, Saisto painottaa.

Kuolemaa pelkäsi 9 % vastanneista
Synnytysten ja naistentautien erikoislääkäri Terhi Saisto:
- Kuolemanpelko on ehkä helpompi tunnustaa nettikyselyssä kuin esimerkiksi vastaanotolla. Kuolemanpelko kuvastaa hyvin ahdistusta, jota synnytystä tosissaan pelkäävä kokee. Se myös vaikeuttaa monin tavoin synnytykseen valmistautumista.

Töykeää kätilöä pelkäsi 7 % vastanneista
Synnytysten ja naistentautien erikoislääkäri Terhi Saisto:
- On luonnollista aristella hoidon kohteeksi joutumista, jos on aina ollut terve eikä ole tarvinnut apua. Avuntarve voi olla vaikea hyväksyä ja toisaalta voi jännittää sitä, miten avunpyyntö tulee vastaanotetuksi. Kätilöilläkin on tietysti erilaisia temperamentteja.

Paniikkia pelkäsi 3 % vastanneista
Synnytysten ja naistentautien erikoislääkäri Terhi Saisto:
- Paniikkiin joutuminen on vastausvaihtoehdoissa ilmaistu aika vahvasti, ehkä verkkopalvelun käyttäjät eivät siksi valinneet sitä. Paniikkiin joutumisessa on kyse nimenomaan itsehallinnan menettämisestä, joka on yleinen synnytyspelon aihe. Myös pelko siitä, ettei osaa itse tehdä asioita oikein, on varsin yleinen. Synnytyssalien seinät ovat kuulleet monenlaista huutamista, kiroilemista ja töykeitä kommentteja. Hoitohenkilökunta osaa vaarattomat ja tavalliset tunteenpurkaukset vastaan itse loukkaantumatta.

Vauva 11/07

Kaikille odottajille raskausoireita ei tule lainkaan, kertoo terveydenhoitaja Mia Astikainen.

Pahoinvointi on oireista yleisin

Kaikilla odottajilla ei ole raskausoireita. Ne voivat olla myös niin lieviä, että jäävät käytännössä huomaamatta. Suurin osa naisista oireilee kuitenkin jollakin tavalla. On erittäin harvinaista, että raskaus etenee synnytykseen asti ilman minkäänlaisia muutoksen tuntemuksia omassa kehossa.

Aamupahoinvointi on ehkä klassisin merkki vauvan odotuksesta. Joillakuilla se ilmenee pelkästään aamuisin heti herättyä ja väistyy päivän mittaan. Pahoinvointi voi kuitenkin olla myös jatkuvaa tai esiintyä yksilöllisesti mihin vuorokauden aikaan tahansa. Pahoinvointi johtuu istukkahormonista, ja verensokerin lasku tekee olon vain huonommaksi.

Toisella kolmanneksella helpottaa – useimmiten

Keskenmenon yhteydessä istukkahormonin määrä veressä laskee. Tämä helpottaa pahoinvointia. Myös tuulimunaraskauden yhteydessä huono olo jää joillakin naisilla hyvin lieväksi. Pelkkä pahoinvoinnin loppuminen tai se, ettei sitä ole, ei kuitenkaan automaattisesti tarkoita huonoja uutisia.

Pahoinvointi yleensä helpottaa ja loppuu kokonaan raskauden edetessä toiselle kolmannekselle. Huonovointisuus voi siis loppua kuin seinään ilman, että mikään on vialla.

Raskaudet voivat olla erilaisia

Alkuraskauteen kuuluu yleisesti väsymys, jonka arvellaan johtuvan keltarauhashormonitason noususta. Väsymys yleensä helpottaa samaan aikaan kun pahoinvointikin, mutta tulee usein takaisin loppuraskaudessa. Odottaja voi kuitenkin olla hyvin virkeä, eikä unentarve välttämättä lisäänny. Jokainen on yksilö ja raskauden oireet kullakin erilaiset.

Rinnat ja nännit ovat monilla naisilla arat juuri ennen kuukautisia. Näin käy usein myös alkuraskaudessa. Raskautta toivova nainen voi tuntea pettymystä ajatellessaan, että sieltä ne kuukautiset taas tulevat. Kun arkuus ei helpotakaan, varsinkin uudelleensynnyttäjä voi tunnistaa sen raskauden ensioireeksi.

Myös saman naisen raskauksien välillä voi olla suuriakin eroja. Siksi omien oireiden ja tuntemusten vertaaminen toisiin tai edes aiempiin omiin kokemuksiin voi aiheuttaa turhaa huolta. Jos sinulla on huoli raskauden etenemisestä tai vauvan voinnista, ole yhteydessä neuvolaan.

Kysy Mialta!

Mia Astikainen on terveydenhoitaja, joka on työskennellyt äitiys-, lasten- ja perhe-suunnitteluneuvoloissa. Lähetä kysymyksesi Mialle osoitteeseen vauva@sanoma.com otsikolla ”Mia vastaa”.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Luonnonmukaisuuden tavoittelu kääntyy turvattomuudeksi, jos vanhemmat kieltäytyvät tarpeellisista toimenpiteistä. Uusi ilmiö on toive siitä, että sikiön sykettä ei seurattaisi.

Suomessa on vammautunut vastasyntyneitä siitä syystä, että äiti on synnytyksessä kieltänyt sikiön sydänkäyrän rekisteröimisen. Asiasta kertoivat keskiviikkona Aamulehti ja Kaleva.

Tapauksista on tehty muutamia valituksia potilasturvallisuutta valvoviin Valviraan tai aluehallintovirastoihin. Kanteluiden tekijöinä ovat olleet vammautuneiden vauvojen vanhemmat, jotka ovat havahtuneet seuraamuksiin. 

– Sikiön sykkeen seurannasta kieltäytyminen liittyy joidenkin synnyttäjien vahvaan ideologiaan, jonka mukaan synnytykseen halutaan mahdollisimman vähän ulkopuolista puuttumista, kertoo Tampereen yliopistollisessa sairaalassa naistentautien ja synnytysten osastonylilääkärinä toimiva Jukka Uotila.

Sydänäänten seuranta ei ole millään tavalla haitallista tai vaaraksi syntyvälle vauvalle tai äidille, Uotila korostaa. Toimenpiteellä turvataan se, että sikiön uhkaava hapenpuute huomataan riittävän ajoissa.

”Sykkeen seuraamiseen ei liity minkäänlaista riskiä.”

– Sykkeen seuraamiseen ei liity minkäänlaista riskiä. Suosituksen mukaan sykekäyriä tulisi ottaa jokaisessa synnytyksessä ainakin synnytyksen aluksi, muutaman kerran synnytyksen aikana ja ponnistusvaiheessa.

Sikiön uhkaava hapenpuute on yleinen syy siihen, miksi synnytystä joudutaan vauhdittamaan tai turvaudutaan esimerkiksi imukupin käyttämiseen ponnistusvaiheessa.

Hapenpuute vaurioittaa vauvan aivoja ja muuta elimistöä.

Hapenpuute vaurioittaa vauvan aivoja ja muuta elimistöä ja voi pahimmillaan johtaa eriasteiseen vammautumiseen tai menehtymiseen. Vauva voi syntyä huonokuntoisena, reagoimattomana ja velttona eikä ryhdy hengittämään itse. Vastasyntynyt tarvitsee silloin tehohoitoa.

Uotila on myös Suomen Gynekologiyhdistyksen hallituksen jäsen. Yhdistys valmistelee asiasta kannanottoa yhdessä Suomen Perinatologisen seuran kanssa. Kannanotossa annetaan hoitohenkilökunnalle toimintaohjeita siltä varalta, että äiti kieltää sykkeen seurannan.

Turvallisuuden voi sovittaa luomusynnytykseen

Jukka Uotilan mukaan valtaosa luonnonmukaista synnytystä toimivista äideistä onneksi hyväksyy välttämättömät toimenpiteet.

– Äärimmäiset vastakkainasettelut ovat kuitenkin vaikeita tilanteita. Taustalla saattaa olla epäluottamusta lääketiedettä kohtaan.

”Emme koe, että toimisimme liukuhihnalla.” 

Luonnonmukaisuuteen pyrkivät äidit saattavat ajatella, että sairaalassa synnytys yritetään pakottaa tiettyyn muottiin. Uotilan mukaan näin ei ole.

– Varsin paljon meillä on valmiutta yksilölliseen hoitoon, emme koe että toimisimme liukuhihnalla. Mutta turvallisuusnäkökulmat ovat tärkeitä, ja ne täytyy sovittaa mukaan.

Äärimmäiseen luomuiluun pyrkiminen synnytyksessä ei ole ainoa trendi, jossa toive luonnonmukaisuudesta voi kääntyä turvallisuusriskiksi. Pohjanmaalla ja Helsingin, Tampereen ja Turun seuduilla on lisääntynyt rokotekriittisyys, jonka takia monissa kunnissa rokotuskattavuus ei enää ole laumasuojan kannalta riittävä.

Suomessa on myös vanhempia, jotka kieltäytyvät antibioottikuureista ja käyttävät hopeavettä, jota juottavat sekä itselleen että lapsilleen. Heillä on uskomus hopeaveden puhdistavasta vaikutuksesta, kertoo Yle. Tutkijoiden mukaan hopeavesi on myrkyllistä ja voi juotuna aiheuttaa sisäelinvaurioita. 

Vierailija

Osa synnyttäjistä kieltäytyy sikiön sydänäänten seurannasta – vauvoille on tullut vakavia seuraamuksia

"Epäluottamusta lääketiedettä kohtaan"? Suomessa on maailman turvallisinta olla raskaana ja synnyttää. Meillä kuolee vähiten äitejä synnytykseen. Ja ilmeisesti koska näin on, niin osa vanhemmista on alkanut kuvitella, että kaikki tämä turva ja turvallisuus tulee luonnostaan eivätkä he ymmärrä, mihin hyvä tilanne perustuu. Nyt sitten halutaan synnyttää samalla tavalla kuin kehitysmaissa (tai Suomessa 100 vuotta sitten): kotona, ilman lääkäriä, ilman koneita, ilman lääkitystä jne. Ihmisten...
Lue kommentti
Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.