Kuvat
iStock
Keisarileikkaus on maailman yleisin laajamittainen kirurginen toimenpide.
Keisarileikkaus on maailman yleisin laajamittainen kirurginen toimenpide.

Sektiolla syntyvillä vauvoilla on kohonnut riski sairastua astmaan. Muita pitkäaikaisia terveysvaikutuksia ei löydetty.

Synnytys päätyy sektioon herkemmin, kun seuraava päivä on lauantai tai yleinen vapaapäivä. Lääkäreiden päätökseen synnytyksen hoidosta voi vaikuttaa siis se, mikä viikonpäivä on kyseessä.

Tämä selvisi Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATT:n, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, Turun yliopiston ja espanjalaisen Pombeu Fabran yliopiston tutkijoiden tuoreessa tutkimuksessa, jossa analysoitiin tiedot yli 1,4 miljoonasta synnytyksestä Suomessa vuosina 1990–2014.

Havainto koskee suunnittelemattomia sektiosynnytyksiä, joihin liittyy merkittävää harkinnanvaraisuutta, kertoo professori, johtava tutkija Mika Kortelainen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

– Harkinnanvaraiset sektiot ovat tilanteita, joissa synnytystä on yritetty alakautta, mutta päädytään sektioon esimerkiksi siksi, että synnytys pitkittyy, Kortelainen kertoo.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Näissä sektioissa havaittiin tilastoissa piikki perjantaipäivien kohdalla. Onko viikonlopun alla lääkäreillä siis ikään kuin halu hoitaa pitkittynyt synnytys pois alta?

– Sellaista viitettä on, että lääkäreiden harkinnanvaraiset päätökset ovat erilaisia, kun on kyse perjantaista. Ei puhuta kovin isosta määrästä keisarileikkauksia, mutta tällainen ilmiö on havaittavissa.

Onko syntymäpäivällä välillä?

HUSin naistentautien ja synnytysten hallinnollinen ylilääkäri Veli-Matti Ulander tunnistaa ilmiön. Se liittyy hänen mukaansa käytäntöihin ajalta, jolloin Suomessa oli selvästi nykyistä enemmän ja nykyistä pienempiä synnytyssairaaloita. Niissä varautuminen viikonlopun päivystysmiehitykseen näkyi niin, että jos nähtiin sektioon joutumisen riski, synnytys haluttiin saattaa päätökseen mieluiten virka-aikaan. Lääkäreiden päivystys kotoa käsin pakotti myös ennakoimaan tilanteita.

– Pienissä sairaaloissa keisarileikkausten osuus saattoi olla 90-luvulla jopa 20 prosenttia, mikä ei ole perusteltavissa lääketieteellisillä tekijöillä. Se on vain inhimillistä: jos lääkäri tietää, että päivätyön päälle on edessä viikonlopun päivystys, sillä on merkitystä, tehdäänkö sektiopäätös neljältä yöllä vai jo aiemmin.

Synnytysten päivystysasetus muutti miehityksen määrää vuonna 2017, ja asetukseen varautuminen sulki pieniä yksiköitä jo tätä aiemmin. Nykyisissä suurissa yksiköissä päivät ovat henkilökuntamääriltään ja toiminnaltaan niin samanlaisia kuin voivat olla, Ulander sanoo.

Joissakin tilanteissa syntymän ajankohdalla on edelleen väliä.

Silti päivystysaikoina miehitys ja saatavilla oleva hoito poikkeaa virka-ajasta jonkin verran. Joissakin tilanteissa syntymän ajankohdalla on edelleen väliä.

– Tutkimustenkin mukaan pikkukeskosen on turvallisinta syntyä päiväaikaan, jolloin hoito ja moniammatillinen osaaminen esimerkiksi sydänvioista on helpoiten järjestettävissä.

Myös kiireetön synnytyksen käynnistys ajoitetaan herkemmin alkuviikkoon kuin viikonlopun alle.

– Mutta jos on riski, että raskauden jatkaminen on vaarallista, ajankohdalla ei tietenkään ole merkitystä, Ulander sanoo.

Joka kuudes syntyy sektiolla

Suomessa keisarileikkausten osuus synnytyksistä on nykyään noin 16 prosenttia. Osuus ei aivan yllä WHO:n suosittelemaan 10–15 prosenttiin.

Suositus perustuu siihen, että jos osuus on kovin korkea, sektioita tehdään runsaasti muuten kuin lääketieteellisin perustein. Kovin matala luku taas kertoo siitä, että leikkauksella ei tavoiteta kaikkia tilanteita, joissa sektio voisi auttaa äitiä tai vauvaa.

Monissa muissa kehittyneissä maissa sektioiden osuus on kiivennyt yli 30 prosentin, joissakin maissa jopa yli puolet synnytyksistä on keisarileikkauksia.

Harkinnanvaraisten sektioiden osuudella on professori Kortelaisen mukaan erityinen merkitys, koska ne ovat leikkauksia, jotka voitaisiin mahdollisesti välttää.

Mahdollisesti turhien sektioiden välttämisen puolesta puhuu kaksi syytä: Kun leikkauksen syynä on hätätilanne tai tiedossa oleva riski, sektiosta on paljon hyötyä. Mutta muuten kuin lääketieteellisestä syystä tehdyn sektion vaikutukset fyysiseen terveyteen ovat pikemminkin kielteisiä. Lisäksi sektio on julkiselle sairaanhoidolle aina huomattavasti alatiesynnytystä kalliimpi.

”Ei ole ihan tätä päivää, että pakotettaisiin alatiesynnytykseen.”

Suomessa sektioiden osuus on Ulanderin mukaan jo varsin hyvällä tasolla. Siihen vaikuttaa se, että Suomessa synnytykset hoidetaan julkisessa terveydenhoidossa. Lisäksi suomalaisäidit suosivat alatiesynnytystä ja ovat motivoituneita siihen.

– Toki turhiakin sektioita on, kun katsotaan lääketieteellisesti. Se on tietysti vähän filosofinenkin kysymys, että mikä on turhaa. Hankala synnytyspelko voi olla perusteltu syy tehdä keisarileikkaus, koska ei ole ihan tätä päivää, että pakotettaisiin alatiesynnytykseen, Ulander pohtii.

Hän korostaa myös synnytyspelon hyvän hoidon tärkeyttä.

Miten sektio vaikuttaa vauvan terveyteen?

Tuoreen tutkimuksen päätavoitteena oli selvittää, millaisia pitkäaikaisia vaikutuksia harkinnanvaraisella keisarileikkauksella on vauvan terveydelle. Sitä varten seurattiin suunnittelemattomalla sektiolla ja alateitse syntyneiden terveystietoja syntymästä teini-ikään saakka.

Tutkimus osoitti, että sektiolla syntyminen lisää merkittävästi riskiä sairastua astmaan jo varhaislapsuudessa. Sen sijaan muita suoria terveyshaittoja aineistosta ei pystytty osoittamaan.

Äitien terveyttä ei tässä tutkimuksessa tarkkailtu.

Aiemmissa tutkimuksissa sektiolla syntyminen on liitetty esimerkiksi lapsen kohonneeseen allergioiden, 1-tyypin diabeteksen tai ylipainon riskiin.

– Näitä terveysvaikutuksia on nyt katsottu tutkimuksessa todella isolla aineistolla, ja samanlaisia yhteyksiä sektioon ei löydetty, Kortelainen sanoo.

Sisältö jatkuu mainoksen alla