Tutkimuksen mukaan vakavat repeämät ovat harvinaisempia, jos äiti synnyttää pystyasennossa. Silti Suomessa suositaan yhä puoli-istuvaa asentoa.

Kun ajattelet synnytystä, näetkö mielessäsi sängyllä puoli-istuvan tai puolimakaavan naisen, joka painaa leuan rintaan, pidättää hengitystä ja työntää niin paljon kuin suinkin jaksaa? Et ole ainoa – ja juuri näin suurin osa alateitse syntyvistä suomalaisvauvoista edelleen syntyy. Siitäkin huolimatta, että tutkimusnäyttöjen mukaan se ei ole paras tapa äidille eikä vauvalle.

Pystyasennon on jo pitkään tiedetty edistävän synnytyksen kulkua ja ehkäisevän repeämiä. Esimerkiksi WHO on suositellut jo vuonna 1996, että makuuasentoa ei tulisi käyttää synnytysten hoidossa rutiinisti.

Helsingin Sanomat kertoi tällä viikolla tuoreesta tutkimuksesta, jonka mukaan synnyttäminen pystyasennossa vähentää merkittävästi äidille aiheutuvia repeämiä. Kyse on STOMP-metodista, jonka vaikutuksia vakavien repeämien ennaltaehkäisyyn tutkittiin brittiläisessä tutkimuksessa. Tutkimuksen julkaisi European Journal of Obstetrics & Gynecology and Reproductive Biology.

Tutkimukseen osallistui 12 kuukauden aikana lähes 4000 alateitse synnyttänyttä naista. STOMP-metodin avulla kolmannen ja neljännen asteen repeämät vähenivät ajanjakson aikana 4,7 prosentista 2,2 prosenttiin.

STOMP-metodissa äitejä kannustetaan synnyttämään pystymmässä asennossa. Äiti voi synnyttää esimerkiksi synnytysjakkaralla tai -tuolissa istuen, kontallaan, polviseisonnassa tai seisaallaan. Lisäksi neuvotaan ponnistamaan rauhallisesti omien tuntemusten tahdissa.

Miksi Suomessa suositaan puoli-istuvaa asentoa?

Suomalaiskätilöt suosittelevat useimmiten puoli-istuvaa ponnistusasentoa, selviää Tarja Mietola-Koiviston viime vuonna julkaistusta väitöskirjatutkimuksesta. Keski-Suomen keskussairaalassa synnytysten, naistentautien ja lasten vastuualueen ylihoitajana työskentelevä Mietola-Koivisto tutki synnytyksen ponnistusvaiheen hoitoa Suomessa sekä hoitokäytäntöjen yhteyttä ensisynnyttäjän välilihan kuntoon synnytyksen jälkeen, synnytyskokemukseen, kipuun ja seksuaaliterveyteen.

Mietola-Koiviston mukaan puoli-istuva ponnistusasento on paitsi kätilöille tuttu ja turvallinen valinta, usein myös synnyttäjän itsensä toive.

– Synnyttäjät ovat ikävä kyllä taas itsekin hakeutuneet sänkyyn synnyttämään.

Mietola-Koivisto kertoo, että 1990-luvulla oli enemmän aktiivista synnytyskulttuuria, mutta sen jälkeen on alettu palata vanhoihin käytäntöihin. Siihen voi olla monia syitä.

Synnytykset ovat 2000-luvulla keskittyneet yhä enemmän isompiin synnytysyksiköihin. Kätilöt, jotka työskentelivät pienissä yksiöissä, kertoivat väitöstutkimuksessa muita useammin suosittelevansa muuta kuin puoli-istuvaa tai kylkiasentoa.

Samaan aikaan viime vuosina on vähennetty odottajien saamaa synnytysvalmennusta.

”Äidit tarvitsisivat selkeästi enemmän tietoa.”

– Äidit tarvitsisivat selkeästi enemmän tietoa synnytyksestä. Neuvoloiden valmennus on siirtynyt yhä enemmän perheiden hyvinvointiin, ja synnytysvalmennusta on vähennetty.

Kätilöt puolestaan oppivat synnytyksessä käytettyjä tapoja mallioppimisen kautta. Se tarkoittaa, että kun uusi kätilö tulee työskentelemään sairaalaan, jossa suositaan paljon makuulla synnyttämistä ja ohjattua ponnistamista, ja kohtaa synnyttäjiä, joille sängyssä oleminen on normi, hänkin omaksuu sen toimintatavaksi.

Ponnistaminen omaan tahtiin kannattaa

STOMP-metodiin kuuluu myös spontaani ponnistaminen. Sillä tarkoitetaan sitä, että äiti ponnistaa lyhyitä työntöjä supistuksen aikana ja hengittää omaan tahtiin. Vastakohta on ohjattu ponnistaminen eli tapa, jossa äitiä neuvotaan pidättämään hengitystä ja työntämään mahdollisimman pitkään.

Tutkimusten mukaan spontaani ponnistaminen voi lyhentää ponnistusvaiheen kestoa ja parantaa vauvan vointia, Mietola-Koivisto kertoo. Myös WHO suosittelee ohjatusta ponnistamisesta luopumista. 

– Pystyasennon lisäksi kevyempi ponnistaminen lisää istukan verenkiertoa ja vaikuttaa sitä kautta myös vauvan vointiin, Mietola-Koivisto sanoo.

Mietola-Koiviston tutkimuksessa suomalaiskätilöt kertoivat suosivansa ohjattua ponnistamista erityisesti ensisynnyttäjien kohdalla.

– Tärkeintä on tietysti se, että mennään vauvan ja äidin terveys edellä, ja kätilöt tekevät hienoa työtä sen eteen. Kun tulee tutkimusnäyttöä, tapoja täytyisi kuitenkin myös kriittisellä tavalla tarkastella. Se vaatii myös synnyttäjiltä valveutuneisuutta, että osaa etsiä ja pyytää vaihtoehtoja, Mietola-Koivisto tiivistää.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
Poiminta
Minne syntyvät Suomi-vauvat lähivuosina? Kuva: Amanda Aho

Tuleeko jättisairaaloista synnytystehtaita? Entä mikä oikein on kätilöiden ehdottama synnytystupa?

Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen (THL) tutkimusprofessori Mika Gissler arvioi marraskuun Vauva-lehdessä, että kaikki alle tuhannen synnytyksen yksiköt katoavat seuraavien viiden vuoden aikana muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta.

Selvitimme, millainen on synnytysten tulevaisuus Suomessa.

Vauva-lehden syyskuisessa nettikyselyssä kysyttiin tulevilta synnyttäjiltä, millainen olisi unelmien synnytys. Vastauksissa nousi esiin toive, että h-hetkellä synnytyssalissa olisi kiireetön tunnelma ja rauhallinen, lämmin sekä kotoisa ilmapiiri. Tätä toivoivat myös ne, jotka kertoivat mieluisimmaksi synnytyspaikakseen ison yliopistosairaalan.

Onnistuuko sellainen tulevaisuudessa? Vastaus on kyllä – ainakin, jos asiaa kysytään kätilöiltä.

Tulevaisuuden synnytykset voisivat tapahtua synnytystuvissa.

Juuri kätilöiltä on peräisin yksi konkreettisimmista ehdotuksista siitä, miten synnytyksiä kannattaisi jatkossa hoitaa. Tulevaisuuden synnytykset voisivat tapahtua synnytystuvissa, Kätilöliitto ehdotti joitakin vuosia sitten.

Mikä ihmeen synnytystupa?

Se olisi sairaalan yhteydessä toimiva erillinen yksikkö, jota kätilöt johtaisivat.

Tupaan pääsisi synnyttämään, jos raskaus olisi edennyt hyvin eikä riskejä olisi tiedossa synnytyksenkään suhteen. Tupaan kutsuttaisiin tarvittaessa lääkäri, ja siellä olisivat toki saatavilla kaikki normaalit sairaalahoidot.

–Tuvassa on kodinomainen tunnelma, mutta synnytykset hoidetaan yhtä turvallisesti kuin isossa sairaalassa, kuvailee kätilö ja apulaisosastonhoitaja Marjo Lyyra.

Vastaavia osastoja toimii jo esimerkiksi Hollannissa, jossa ne tunnetaan nimellä birthing center

Lue koko juttu 17. marraskuuta ilmestyneestä Vauva-lehdestä!

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
Kokeilun arvoinen: kylmä smoothie. Kuva: iStockphoto

Kärsitkö raskauspahoinvoinnista? Näistä keinoista voi olla apua.

Raskauspahoinvointi voi olla lievää kuvotusta tai kuin viikkokausia kestävä raju vatsatauti. Listasimme pahoinvointia kokeneiden äitien parhaat vinkit pahan olon lievittämiseen. Kysyimme myös, mikä takuuruoka ainakin maistui – katso lista alta!

1. Syö usein ja vähän kerrallaan

Paha olo liittyy monella siihen, kun vatsa on tyhjä. Raskauspahoinvointia voi lievittää jo se, että pyrkii syömään riittävän usein (vaikka parin tunnin välein) ja pieniä annoksia kerrallaan. Aamulla voi auttaa, jos syö tai juo jotain pientä jo ennen ylösnousua.

Kun ruokailee muiden seurassa, ei keskity omiin tuntemuksiin niin paljon. Tästä on joillekin apua – toisilla taas äänet ja meteli lisäävät pahoinvointia.

”Oksensin joka aamu heti noustuani, paitsi jos olin syönyt ennen sängystä nousua vaikka hapankorpun palasen.”

”Aina piti olla mukana jotain suuhunpantavaa, yöpöydällä pähkinöitä, rusinoita tai keksejä, käsilaukussa suklaata. Kun oksetus iski pahana, piti jotain saada suuhun sillä sekunnilla, ei hetken päästä.”

”Se, kun söi tai joi kokoajan. Yhtään ei saanut verensokeri päästä laskemaan.”

”Jatkuva napostelu auttoi. Seura. Ympäristön vaihdos.”

2. Juo riittävän usein

Tähän pätee sama kuin syömiseen – liian vähän voi lisätä pahaa oloa. Lisäksi oksentelu aiheuttaa sen, että nesteitä todella tarvitaan.

”Toisessa raskaudessa helpotti, kun heti alusta lähtien joi 10 minuutin välein lusikallisen isomummin tekemään luomuviinimarjamehua... tämän opin ekasta raskaudesta, että ei saa päästää kroppaa kuivumaan.”

”Sitruunavesi! Kokonainen sitruuna puristettuna tuoppiin ja kylmää vettä päälle.”

3. Lepää tai liiku sen mukaan, miten pystyt

Väsymys voi lisätä pahoinvointia, joten levosta on hyötyä. Pahoinvointi voi tuntua eniten liikkeessä, jolloin kohtauksen voi saada loppumaan makaamalla esimerkiksi kyljellään. Toisaalta: joillakin taas auttaa kevyt liikunta.

”Vasta toisessa raskaudessa ymmärsin, että väsymys lisäsi pahoinvointia. Olen sairaanhoitaja, ja en voinut pahoinvoinnin vuoksi tehdä yövuoroja.” 

”Liikunta lähes päivittäin auttoi.”

”Kotioloissa auttoi kevyt ulkoilu ja säännölliset ruokailut.”

4. Suosi kylmää

Kylmä ruoka, jääpalat, viileä suihku tai ulkoilu kylmällä säällä – mikä tahansa viileä asia on hyvä. Lämmin ruoka tai juoma, helle tai sauna voivat sen sijaan huonontaa oloa. Yksi vastaajista kertoo syöneensä parvekkeella.

”Joskus mehujää tai jääpalat ennen syömistä auttoivat.”

”Söin kesäajan jääkuutioita suoraan pakastimesta.”

”Itselläni auttoi viileys. Asumme kuumassa maassa, joten lomalla talvisessa Euroopassa oli parempi olla.”

”Pystyin syömään grillikioskin ananashampurilaisen iltapäivisin parvekkeella viileässä, perään lepo.” 

5. Kokeile akupunktiota, pahoinvointirannekkeita tai vitamiineja

Moni vastaajista kertoo saaneensa apua akupunktiosta. Pahoinvointirannekkeitakin oli moni kokeillut, mutta läheskään kaikille ne eivät tuoneet helpotusta. B6-vitamiini saattaa auttaa, ja se on todettu odottajille turvallisiksi. Lopujo.fi-sivuston mukaan myös monivitamiinivalmisteen käyttäminen voi helpottaa pahoinvointia.

”Kuulin akupunktiosta ja menin kokeilemaan. Pahoinvointi loppui kuin seinään.”

”B6-vitamiini lievitti isoilla annoksilla.”

6. Hae apua, jos voimat loppuvat

Jos pahoinvointi haittaa normaalia elämää, hae sairauslomaa tai pyydä apua kotiin. Lääkäri voi määrätä pahoinvointiin lääkehoitoa. Erittäin vaikeaa pahoinvointia voidaan hoitaa sairaalassa tiputuksella.

”Lääkäri määräsi pahoinvointilääkettä. Se auttoi hiljalleen ja poisti suurimman oksetuksen. Huono oli kyllä jatkui.”

”Eniten auttoivat tiputusjaksot sairaalassa. Sitten oli aina jonkin aikaa parempi olla.”

Viimeistään auttaa aika. Useimmiten pahoinvointi hellittää 14. raskausviikkoon mennessä. Viimeistään pahoinvointi loppuu synnytykseen.

Raskauspahoinvoinnista kärsineiden luottoruuat

Kylmät maitotuotteet

  • mangojogurtti
  • banaanijogurtti
  • jäätelö
  • raejuusto
  • kaakao
  • sokeriton smoothie marjoista ja maustamattomasta jogurtista

Vihannekset ja hedelmät

  • kylmät kurkkuviipaleet
  • greippimehu
  • mehujäät
  • vauvansoseet
  • viinirypäleet
  • omena
  • sitruuna
  • vesimeloni
  • banaani
  • puolukat
  • mandariinit
  • ananas

Juotavat

  • marjakeitto
  • piimä
  • kylmä maito
  • vissy
  • makuvissyt
  • appelsiinituoremehu

Naposteltavat

  • hapankorppu
  • näkkäri
  • mantelit
  • pähkinät
  • rusinat
  • vaalea leipä
  • ruisleipä, päällä pelkkä levite

Makeat

  • suklaavanukas
  • suklaa
  • hedelmäkarkit
  • keksit

Suolaiset herkut

  • meetvursti
  • sipsit
  • suolakeksit
  • suolatikut
  • popkorni
  • suolakurkut

Muut ruuat

  • mikropizza
  • perunaa ja sipulia
  • muusiruoat
  • uuniperuna
  • keitot
  • puolukkapuuro
  • riisipuuro
  • keitetty peruna ja vesi
  • tortillat
  • kaupan valmis härkäruukku
  • einesmakaronilaatikko
  • pinaattikeitto

Sitaatit ja ruokalista ovat vauva.fin kyselyn tuloksista, 79 vastaajaa.

 

Vierailija

6 keinoa raskauspahoinvoinnin lievittämiseen – ja lista ruuista, jotka saattavat maistua

Vältettävä kaikkia sellaisia lihatuotteita, joita ei ole missään vaiheessa kuumennettu. Myös kokoliharuoat (pihvit, paisti) on kypsennettävä läpikypsäksi. Meetwurstia EI saa syödä raskaana ollessa! Toimitus voisi ottaa sen listasta pois, ettei anna tietämättömille sitä kuvaa, että sen syönti ok!
Lue kommentti
Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.