Alkoholi imeytyy istukan kautta sikiöön, eikä sikiön maksa pysty polttamaan alkoholin kaltaista myrkyllistä ainetta. Jo pienikin määrä voi aiheuttaa lapselle alkoholivaurion. Kuva: iStockphoto
Alkoholi imeytyy istukan kautta sikiöön, eikä sikiön maksa pysty polttamaan alkoholin kaltaista myrkyllistä ainetta. Jo pienikin määrä voi aiheuttaa lapselle alkoholivaurion. Kuva: iStockphoto

Joka vuosi Suomessa syntyy 600–3000 lasta, joilla on jonkinasteinen alkoholivaurio.

Alkoholin juominen raskausaikana on merkittävin yksittäinen riski sikiön kehitykselle, kertoo Kehitysvammaliiton FASD-koordinaattori Sari Somer. Joka vuosi Suomessa syntyy arviolta tuhansia lapsia, joiden kehitykseen äidin raskaudenaikainen alkoholinkäyttö on vaikuttanut.

Alkoholivaurioita nimitetään yhteisesti sanayhdisteellä FASD (fetal alcohol spectrum disorders). Lyhenne pitää sisällään neljä erilaista alkoholivaurioiden alalajia. Vaikein alalajeista kulkee lyhenteellä FAS. FAS-diagnoosin saaneilla lapsilla esiintyy pienipäisyyttä, poikkeavia kasvonpiireitä sekä pienikokoisuutta.

Alkoholin aiheuttamat sikiövauriot vaihtelevat lievistä hyvin vakaviin. Tyypillisiä vaurioita ovat muun muassa kasvuhäiriöt, älyllisen ja kielellisen kehityksen viivästymät, keskushermoston toimintahäiriöt, elinten epämuodostumat, kehitysvammat sekä psyykkiset oireet.

Useimmiten alkoholin aiheuttamat vauriot eivät kuitenkaan näy lapsesta ulkoisesti, jolloin myös diagnoosin ja sitä kautta tuen saaminen on vaikeampaa. 

Sari Somer huomauttaa, että raskaudenaikainen juominen ei ole pelkästään syrjäytyneiden äitien ongelma, vaan sitä esiintyy kaikissa yhteiskuntaluokissa.

Yksi syy tähän on Somerin mukaan se, että Suomeen on viime vuosina rantautunut eteläeurooppalainen juomakulttuuri, jossa lasillinen viiniä on osa sosiaalista kanssakäymistä. 

Äidit vähättelevät alkoholinkäyttöään

Äitiysneuvolassa keskustellaan paljon alkoholin vaaroista sikiölle, mutta se ei aina auta. THL:n tuoreessa tutkimuksessa selvisi, että 7 prosenttia synnyttäneistä äideistä oli käyttänyt alkoholia raskausaikana vielä sen jälkeen, kun raskaus oli varmistunut.

Somer kertoo, että äidit saattavat kaunistella omaa juomistaan neuvolan kyselyissä. Juominen ei läheskään aina näy päälle päin, ja omasta alkoholinkäytöstä voi olla vaikea puhua terveydenhoitajalle. 

Tuleva äiti saattaa myös sanoa, että pieni lasillinen viiniä ei haittaa, ja perustella omaa juomistaan sillä.

– On tutkittu, että sikiön maksa ei kykene polttamaan alkoholia, ja raskauden aikana nautittu alkoholi kulkeutuu istukan kautta sikiön kaikkiin kudoksiin. 

Lapsiveden alkoholipitoisuus voi olla jopa sikiön veripitoisuuksia korkeampi.

Alkoholipitoisuudet nousevat sikiöllä erityisen korkeiksi suuren vesipitoisuuden omaavissa elimissä, kuten aivoissa. Alkoholi kulkeutuu myös sikiön virtsan kautta lapsiveteen, jota sikiö juo. Lapsiveden alkoholipitoisuus voi olla jopa sikiön veripitoisuuksia korkeampi. 

Ja vaikka sikiön elimet kehittyvät sykäyksinä, aivot kypsyvät ja kehittyvät koko yhdeksän kuukauden ajan. Siispä pienikin märää alkoholin kaltaista myrkyllistä ainetta voi olla kehitykselle haitallista.

Sekin on hyvä muistaa, että alkoholi voi vaurioittaa sikiötä jo silloin, kun tuleva äiti ei tiedä vielä raskauden alkaneen. Siksi raskautta yritettäessä alkoholin käyttö kannattaa jättää kokonaan pois.

FASD vaikuttaa teinin kaverisuhteisiin

Suomessa FASD-diagnoosia eivät saa läheskään kaikki alkoholivauriosta kärsivät lapset. Somerin mukaan yksi syy on se, että alkoholivaurio voi olla lääkärille vaikea diagnosoida, sillä vaurio yleensä leimaa sekä äidin että lapsen. 

Alkoholivaurioiden oireet ovat moninaisia. Lapsen keskittymiskyky voi olla huono, ja lapsi voi olla tavallista huonompi syömään.

Ennen kouluikää lapsi saattaa olla tavallista impulsiivisempi eikä pysty hillitsemään itseään. 

Nuorella FASD näkyy sosiaalisissa suhteissa. Alkoholivaurioista kärsivä nuori kehittyy ikäisiään hitaammin, ja syy-seuraussuhteen tajuaminen voi olla haastavaa. FASD voi vaikuttaa myös muistiin ja hahmotuskykyyn.

Ja vaikka alkoholi ei ole vain syrjäytyneiden äitien ongelma, diagnoosiin liittyy usein myös haastavia perhetilanteita. Tutkimusten mukaan parhaimmat ennusteet selviämiseen on niillä FASD-lapsilla, joilla on pitkäaikainen ja turvallinen suhde johonkin luotettavaan aikuiseen, esimerkiksi adoptio- tai sijaisvanhempaan.

Aikuisetkin hakevat itselleen FASD-diagnoosia.

Diagnoosin saaneen lapsen elämä voi olla tuen avulla täysipainoista ja hyvää, ja itsenäinen elämä voi onnistua – ainakin jossain vaiheessa.

Somer kertoo, että hän tuntee myös aikuisia, jotka ovat hakeneet itselleen FASD-diagnoosia. Kehitysvammaliitto onkin perustanut FASD-Suomi -verkoston, joka on kaikille avoin.

– Ihmiselle on oman itsensä ja lähipiirinsä vuoksi tärkeää ymmärtää, mistä tietyt vaikeudet elämässä johtuvat. 

Kehitysvammaliitto järjestää myös vertaistukea FASD-nuorille, ja se on osoittautunut todella tärkeäksi. 

– Tavatessaan muita nuoria he huomaavat, etteivät ole yksin asian kanssa. He näkevät myös, että muutkin ovat selvinneet, vaikeuksista huolimatta.

Sunnuntaina 9.9. vietetään kansainvälistä FASD-päivää. Päivää juhlistetaan alkoholittomien piknikien muodossa ympäri Suomen. Voit osallistua tapahtumaan sosiaalisessa mediassa tunnisteella #99piknik. 

Lisää tietoa FASD:ista löydät Kehitysvammaliiton sivuilta.

Vierailija

Sikiön aivot kehittyvät koko raskauden ajan – ”Ei ole olemassa turvallista tapaa käyttää alkoholia raskausaikana”, asiantuntija muistuttaa.....

Vierailija kirjoitti: Viimeksi kun tutkimustuloksia katsoin, niin yhdessäkään ei oltu pystytty osoittamaan 1-2 viikkoannoksen haitallisuutta vaikka alkoholin sikiövaikutuksista alkaa olla jo todella paljon tutkimustietoa. Mutta kun kyseessä on alkoholi, niin hysteria on taattu. Kyllä siinä pienen kerta-annoksen, esim. puolikas kuoharilasi hääjuhlassa paheksumisessa on kyse enemmän holhoamisesta kuin todellisista haitoista. Ehkä se yksi annos ei teekkkään sitä vauriota, mutta ei se tarkoita sitä...
Lue kommentti
Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.