iStockphoto
iStockphoto

Jodin puute etenkin raskauden alkupuolella voi haitata syntyvän lapsen älyllistä kehitystä.

Raskaana olevien naisten kannattaa huolehtia riittävästä jodin saannista, sillä jodin puute raskauden aikana ja etenkin raskauden alkupuolella voi haitata syntyvän lapsen älyllistä kehitystä.

Taannoisen brittitutkimuksen mukaan odottajien elimistön matala jodipitoisuus oli yhteydessä lasten älykkyysosamäärään ja heikompiin lukuvalmiuksiin alakoululaisena.

Jodia tarvitaan erityisesti keskushermoston kehitykseen, kasvuun ja perusaineenvaihduntaan, ja se säätelee myös kehon lämpötilaa, hermo- ja lihassolujen toimintaa. 

Odottajan ja imettäjän jodin saantisuositukset

Jodin riittävyyteen on syytä kiinnittää huomiota, sillä Finravinto-tutkimuksen mukaan suomalaisten jodin saanti on kääntynyt laskuun viimeisten kymmenen vuoden aikana – suurella osalla on lievä jodin puute.

Riskiryhmiin kuuluvat lapset, nuoret ja vegaanit, sekä raskaana olevat ja imettävät äidit, joilla jodin tarve luonnostaan kasvaa.

Jodin saantisuositus ennen uusia ravitsemussuosituksia on aikuisille ja yli 10-vuotiaille lapsille 150 mikrogrammaa vuorokaudessa, raskaana oleville 175 ja imettäville naisille 200 mikrogrammaa ja alle 10-vuotiaille 50–120 mikrogrammaa vuorokaudessa.

Jodioimatonta suolaa käytetään vähän

Suomen maaperässä on jodia niukasti, mutta ruokatrenditkin vaikuttavat vähäiseen jodin saantiin. Jodioidun suolan sijasta suositaan nykyisin muun muassa merisuolaa, sormisuolaa ja muita erikoisssuoloja.

Niinikään valmisruokien ja ravintolaruokien valmistuksessa käytetään pääosin jodioimatonta suolaa, kertoo ravitsemusasiantuntija Marika Laaksonen Valiolta.

Ravitsemusneuvottelukunnan työryhmä pohtiikin suosituksia jodin saannin turvaamiseksi muun muassa elintavikkeiden joditäydennyksellä tai suolan jodimäärän nostamisella. 

Jodia saa kätevästi maidosta

Ravinnosta jodia saa etenkin maitovalmisteista, kalasta, kananmunasta, viljavalmisteista ja jodioidusta suolasta.

Lasillisesta eli noin kahdesta desilitrasta rasvatonta maitoa saa 21 prosenttia jodin päivittäisestä saantisuosituksesta. Viidestä desilitrasta maitoa tai piimää saa jo yli puolet päivän saantisuosituksesta. Lähes samaan yltää kolme, neljä emmentaljuustoviipaletta tai sata grammaa kalaa.

Jodin lisäksi maito sisältää myös fosforia, sinkkiä, seleeniä ja kaliumia.

Maidosta ja maitotuotteista löytyy niinikään muita odotusaikana tärkeitä ravintoaineita kuten hyvälaatuista proteiinia, kalsiumia, D-vitamiinia ja B-ryhmän vitamiineja.

Jodin puutoksen oireet

Jodin puutoksen yleisiä oireita ovat yleinen väsymys, hitaus ja painnonnousu. Pitkäaikainen niukka jodin saanti aiheuttaa kilpirauhasen vajaatoimintaa ja laajentumista.

Jos epäilet, että kärsit kilpirauhasen vajaatoiminnasta, käänny lääkärin puoleen ja mittauta kilpirauhasarvosi. Suolan käyttöä ei pidä lisätä.

Jodia ei pidä nauttia myöskään liikaa. Jatkuva yli 600 mikrogramman saanti on haitallista ja häiritsee kilpirauhashormonien muodostumista.

Liikasaannin vaara voi liittyä esimerkiksi jodia runsaasti sisältäevien merilevävalmisteiden käyttöön. 

Juttu julkaistiin ensimmäisen kerran 27.9.2013.