Lue mitä ruoka-aineita odotusaikana kannattaa välttää.


Tuoreet vihannekset
Raakana syötävät vihannekset on pestävä ja kuorittava huolellisesti. Pidä raa'at ja kypsennetyt elintarvikkeet erillään, jotta bakteerikontaminaatio estyy.

Pakastevihannekset ja valmisruoat
Kuumenna nämä tuotteet höyryävän kuumiksi ennen käyttöä listeriariskin vuoksi.

Ulkomaiset pakastemarjat
Norovirusriskin vuoksi ulkomaiset pakastevadelmat on kuumennettava ennen käyttöä (kaksi minuuttia vähintään 90-asteisessa vedessä). Myös muiden ulkomaisten pakastemarjojen kuumennusta suositellaan.

Raaka liha, jauheliha, raakalihavalmisteet
EHEC-riskin vuoksi nämä tuotteet on käsiteltävä ja kypsennettävä asianmukaisesti. Raakaa lihaa (tartarpihvit, raaka jauhelihataikina, riimiliha, parmankinkku) ei saa maistella, ja lihan leikkuulauta on pestävä huolellisesti. Raaka liha voi aiheuttaa myös toksoplasmainfektion, joka saattaa johtaa keskenmenoon tai aiheuttaa sikiölle vakavan infektion.

Maksa, maksaruoat, maksamakkarat
Maksaruokia (jauhemaksa- ja maksapihvi, maksakastike, maksalaatikko) tulee välttää koko raskauden ajan. Maksamakkaraa ja maksapasteijaa voi käyttää raskauden aikana enintään 200 g viikossa. Kerralla ei tulisi syödä enempää kuin 100 g. Jos maksamakkaran tai maksapasteijan käyttö on päivittäistä, sitä tulisi käyttää enintään 30 g päivässä (noin kaksi viipaletta maksamakkaraa tai kaksi ruokalusikallista maksapasteijaa). Maksassa on korkea A-vitamiini- ja raskasmetallipitoisuus.

Kala
Suositellaan ainakin kaksi ateriaa viikossa vaihdellen eri kalalajeja: avomeren kalaa, kasvatettua kalaa, sisävesien kalaa ja merikalaa. Itämerestä pyydettyä suurta (>17 cm) silakkaa tai lohta 1–2 krt/kk. Sisävesien isokokoista ahventa, kuhaa ja madetta rajoitetusti. Hauen käyttöä raskauden ja imetyksen aikana on vältettävä kokonaan. Itämeren kaloissa on korkea dioksiinipitoituus ja sisävesien kaloissa korkea elohopeapitoisuus.

Tyhjiöpakatut, graavisuolatut ja kylmäsavukalavalmisteet, mäti ja pateet
Näiden tuotteiden käyttöä ei suositella raskauden aikana listeriariskin vuoksi.

Pastöroimaton maito ja siitä valmistetut juustot, pehmeät juustot kuten home- ja tuorejuustot
Näiden tuotteiden käyttöä ei suositella raskauden aikana listeriariskin vuoksi.

Korvasienet
Korvasieniä ei suositella raskauden eikä imetyksen aikana mahdollisten myrkkyjäämien (gyromitriini) vuoksi.

Pellavansiemenet
Pellavansiemeniä ja pellavarouhetta ei suositella raskauden eikä imetyksen aikana korkean kadmium- ja syaanivetypitoisuuden vuoksi. Pellavansiemneöljyä voi käyttää.

Inkivääri
Osa inkiväärin kemiallisisista ainesosista saattaa olla haitallisia sikiön kehitykselle.

Merilevävalmisteet
Ei suositella valmisteita, joiden jodipitoisuutta ei tiedetä. Jodin liikasaanti on haitallista kilpirauhasen toiminnalle ja sikiön kasvulle.

Kahvi ja muut kofeiinia sisältävät juomat
Raskauden aikana on suositeltavaa juoda korkeintaan kolme 1,5 dl:n kupillista kahvia päivässä. Kahvi voi aiheuttaa närästystä, ja kofeiinin turvallisuudesta ei ole riittävästi tietoa. Kolajuomia voi käyttää rajoitetusta. Energiajuomia ei suositella.

Yrttiteet ja ravintolisinä myytävät yrttivalmisteet
Näitä tuotteita ei suositella raskauden aikana. Teen lehdistä, marjoista ja hedelmistä tehdyt juomat käyvät. Muiden yrttijuomien (myös rooibos) käyttöä ei suositella, koska niiden turvallisuutta ei ole tutkittu. Yrttejä voi käyttää mausteenomaisesti. Luontaistuotteita ja luontaistuoteravintolisiä on vältettävä.

Suola
Raskauden aikana suositellaan suolattomia tai vähäsuolaisia elintarvikkeita. Liika suola aiheuttaa turvotusta ja nostaa verenpainetta.

Alkoholi
Alkoholi haittaa sikiön kasvua ja kehitystä. Täysin turvallista käyttömäärää ei tiedetä, joten vältetään kokonaan.

Lakritsi ja salmiakki
Raskauden aikana suositellaan näiden tuotteiden kohtuukäyttöä, vähemmän kuin 50 g/kerta. Tuotteiden korkea glykyrritsiinipitoisuus voi aiheuttaa turvotusta ja verenpaineen nousua.

Lisätyt kasvistanolit elintarvikkeissa
Raskauden aikana ei suositella elintarvikkeita, jotka sisältävät kolesterolia alentamaan tarkoitettuja kasvistanoleita (mm. kasvisterolit, kasvisterolisterit). Kolesteroli on tärkeää sikiön kehitykselle, eikä tiedetä, alentaako näiden tuotteiden syöminen myös sikiön kolesterolipitoisuuksia.

Keinotekoiset makeutusaineet
Syklamaattia ja sakariinia ei suositella. Niiden on todettu suurina annoksina aiheuttavan koe-eläimille syöpää.

Vauva.fi 9/2012

Lähde:
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos: Raskausaikana vältettävät elintarvikkeet

Lue myös:
Raskausajan ruoka - 15 kysymystä

Matkasynnytykset ovat lisääntyneet. Ensihoitolääkäri Heini Harve-Rytsälä kertoo, miten toimia, jos synnytys etenee yllättävän nopeasti.

Matkasynnytyksellä tarkoitetaan tilannetta, jossa vauva syntyy niin nopeasti, ettei äiti ehdi sairaalaan asti. Osa vauvoista syntyy matkalle, osa esimerkiksi kotiin. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n tilastojen mukaan matkalla sairaalaan syntyi viime vuonna 92 lasta. Muita suunnittelemattomasti sairaalan ulkopuolella tapahtuneita synnytyksiä oli 97.

FinnHEMS10-lääkärihelikopterissa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä (HUS) työskentelevä ensihoitolääkäri Heini Harve-Rytsälä kohtaa työssään synnyttäjiä, joiden vauva päättää tulla maailmaan kiireellä.

– Itse muistan ehkä parhaiten tilanteen, jossa päivystin omaa syntymäpäivääni edeltävän vuorokauden. Syntymäpäiväni aamuna, vuoron viimeiseksi tehtäväksi osui synnytys, jossa ambulanssi kuljetti ponnistavaa äitiä. Ehdin juuri kiivetä ambulanssin kyytiin, kun äiti ponnisti käsiini pienen, terveen tyttövauvan. Siinä meitä oli kaksi kansalaista, samalla syntymäpäivällä.

Harve-Rytsälä vastaa kuuteen kysymykseen matkasynnytyksistä.

1. Mistä matkasynnytykset johtuvat?

HUSin alueella matkasynnytykset eivät selity sillä, että etäisyys sairaalaan olisi pitkä. Sen sijaan voi olla niin päin, että kun matkaa on vähemmän, sairaalaan lähtöä odotellaan kotona hieman pidempään. Tämä onkin yleensä järkevä toimintatapa.

Joskus synnytys etenee niin nopeasti, että sen ennakoiminen olisi ollut lähes mahdotonta.

Suurimmalle osalle kohtaamistani matkasynnytyksistä on ollut tyypillistä se, että synnytys on lopulta edennyt niin nopeasti, että sen ennakoiminen olisi ollut lähes mahdotonta.

Varsinkin jos edellinen synnytys on edennyt hitaasti, uudelleensynnyttäjälle voi tulla yllätyksenä se, että seuraava etenee joskus hyvinkin nopeasti.

Osa kohtaamistani synnytyksistä ovat sellaisia, että äiti kertoo, että supistuksia on ollut pitkään, jopa kahdeksan tuntiakin, mutta ne ovat tuntuneet vähäisiltä. Voi olla, että kiputuntemukset tai supistusten voimakkuus ovat poikenneet aiemmista synnytyksistä, kunnes synnytys onkin yhtäkkiä edennyt rytinällä.

On hyvä muistaa, että lähes aina synnyttäjä kuitenkin ehtii sairaalaan. Matkasynnytysten osuus kaikista synnytyksistä on yhä hyvin pieni, vaikka määrä onkin kasvanut.

HUS:n alueella synnyttäjien kokonaismäärä on vain niin suuri, että niitä harvinaisia tapauksia, joissa synnytys etenee nopeasti, mahtuu tälle alueelle useita vuodessa.

2. Milloin sairaalaan ei enää kannata yrittää itse, vaan on parempi soittaa 112:een?

Yleensä synnyttäjä soittaa ensin omaan synnytyssairaalaansa, ja se onkin oikea tapa toimia. Koulutetut ja kokeneet kätilöt osaavat puhelimessa arvioida tilanteen ja antaa neuvoja.

Suoraan 112:een pitää soittaa, jos äitiä ponnistuttaa jatkuvasti ja voimakkaasti tai vauvan tarjoutuva osa, yleensä pää, tuntuu tai näkyy. Ne ovat sellaisia merkkejä, että ei yleensä kannata lähteä enää omatoimisesti sairaalaan. Samoin kannattaa toimia, jos äidillä on jatkuva kirkas ja runsas verenvuoto.

Sairaalaan ei ikinä pidä lähteä ylinopeutta kaahaten.

Jos vauva päättää syntyä sairaalan ulkopuolella, synnytystä on parempi avustaa ambulanssissa tai synnyttäjän kotona kuin esimerkiksi henkilöauton etupenkillä. Suomen oloissa on myös käytännössä aina kylmä, ja vastasyntynyt jäähtyy nopeasti.

Jos kotoa on jo ehditty lähteä liikkeelle, hätäkeskus voi lähettää ambulanssin myös synnyttäjää vastaan.

Sairaalaan ei ikinä pidä lähteä ylinopeutta kaahaten. Liikenneturvallisuudesta huolehtiminen on tässä tilanteessa erityisen tärkeää.

3. Kun hätäkeskus saa tiedon uhkaavasta matkasynnytyksestä, miten asiassa edetään?

Hätäkeskuksen päivystäjä tekee puhelun aikana riskinarvion, joka määrittää jatkotoimet. Yleensä paikalle hälytetään ensihoitoyksikkö eli ambulanssi. Jos käy ilmi seikkoja, joiden perusteella vauvan arvioidaan syntyvän hyvin pian tai tilanteeseen liittyy muu erityinen riski, voidaan kutsua myös muita yksiköitä, esimerkiksi lääkäriyksikkö. Paikalle ehtii yleensä ensimmäisenä ambulanssi.

Äidin luona edetään tilanteen mukaan. Ensin arvioidaan, syntyykö vauva heti vai voidaanko siirtyä turvallisesti ambulanssiin. Ambulanssissa puolestaan arvioidaan, yritetäänkö vielä ehtiä sairaalaan. Jos näyttää, että vauva syntyy matkalla, ambulanssi pysäytetään turvalliseen paikkaan ja hoidetaan synnytys siinä.

Lopulta suurin osa ensihoidon synnytyshälytyksistä on sellaisia, joissa ambulanssilla ehditään sairaalaan asti ennen vauvan syntymää.

HUSin alueella synnyttäjää ei kuljeteta helikopterilla. Helikopteria käytetään kulkuvälineenä silloin, kun se on nopein tapa kuljettaa ensihoitolääkäri synnyttäjän luo. Muualla Suomessa, jossa etäisyydet ovat pidempiä, myös synnyttäjää saatetaan joutua joskus kuljettamaan helikopterilla.

4. Entä jos vauva ehtii syntyä, ennen kuin ensihoitajat ovat paikalla?

Niin usein käykin, koska synnytys voi edetä niin vauhdilla. HUSin alueella noin puolessa tilanteista, joissa vauva syntyy suunnittelemattomasti sairaalan ulkopuolelle, vauva on jo syntynyt, kun ensihoito saapuu paikalle.

Paras paikka synnyttää kotona on sellainen, jossa on avustajille tilaa ympärillä.

Hätäkeskuspäivystäjä antaa puhelimessa toimintaohjeita synnytyksessä avustamiseen. Neuvolakortti on hyvä olla lähellä ensihoitajien saapuessa. Kaksikerroksisessa kodissa äidin kannattaa, jos mahdollista, siirtyä uloskäynnin kanssa samaan tason. Paras paikka synnyttää kotona on sellainen, jossa on avustajille tilaa ympärillä. Koirat ja muut lemmikit kannattaa sulkea oven taakse.

Jos vauva ehtii syntyä, tärkeintä on saada vastasyntynyt nopeasti kuivaksi ja lämpimään, vaikka äidin ihoa vasten. Napanuoran katkaisemisella ei ole kiire, ensihoitajat huolehtivat siitä.

5. Pitääkö vastasyntyneen kanssa mennä silti sairaalaan?

Kun vauva on syntynyt suunnittelemattomasti sairaalan ulkopuolella, äiti ja vastasyntynyt kuljetetaan aina sairaalaan. Kotiin me emme jätä. Tilanne on erilainen suunnitellussa kotisynnytyksessä, jossa paikalla on kätilö. Kätilöllä on erilainen kokemus vastasyntyneen ja äidin voinnin tarkkailuun. 

Vauvan synnyttyä ensihoito kuivaa ja peittelee vastasyntyneen ja klipsaa ja katkaisee napanuoran. Sitten äiti ja vastasyntynyt valmistellaan sairaalaan kuljetusta varten. Istukan syntymistä ei jäädä odottamaan. Istukka voi syntyä matkan aikana tai vasta sairaalassa. 

Onneksi on niin, että jos vauva päättää tulla maailmaan vauhdilla, hän syntyy yleensä ongelmitta.

6. Millaisia riskejä sairaalan ulkopuolella synnyttämisessä on?

Onneksi on niin, että jos vauva päättää tulla maailmaan vauhdilla, hän syntyy yleensä ongelmitta ja kaikki päättyy onnellisesti. Nopeasti eteneville synnytyksille on tyypillistä se, että kohdunsuu aukeaa hyvin, vauva on pienikokoinen ja ponnistusvaihe menee helposti.

Synnytyksissä eniten riskejä liittyy pitkittyneisiin synnytyksiin, ja niitähän matkasynnytykset eivät ole. Hyvä niin: vaikka ensihoitajilla ja -lääkäreillä on valmiudet ja koulutus avustaa synnytyksessä, vaikkapa sektioon tai imukupin käyttämiseen ei ole mahdollisuuksia.

Lähtökohtaisesti voi sanoa, että matkasynnytyksissä vastasyntynyt ja äiti voivat melkein aina hyvin. Esimerkiksi pahoja repeämiä tai vuotoja esiintyy ensihoidossa todella harvoin.

Ensihoidon näkökulmasta matkasynnytykset ovat onnellisesti päättyviä työtehtäviä. Tapahtumaan suhtaudutaan suurella kunnioituksella, ja meidän käsissämme syntyneet vauvat muistetaan jokainen.

Vierailija

Miten pitää toimia, jos vauva on syntyä kotiin tai matkalla sairaalaan? Ensihoitolääkäri neuvoo

En ihmettele, että näitä tapahtuu myös HUSin alueella, missä periaatteessa on sairaalat lähellä synnyttäjiä. Minua ei otettu sairaalaan, koska synnytys oli "liian aikaisessa vaiheessa". Vauva kuitenkin syntyi jo 3 tunnin päästä, sairaalaan matkasin kesken ponnistusvaiheen. Synnytys oli ensimmäinen, joten uskoin kätilöä enkä omia tuntemuksiani, koska aikaisempaa synnytyskokemusta ei ollut. Ystävääni käskettiin odottaa vapautuvaa paikkaa kotona vähintään 2 tuntia, vaikka hän vuosi verta. Toinen...
Lue kommentti
Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Liity kesävauvaa odottavien suljettuun keskusteluryhmään ja ota ilo irti vertaistuesta! <3

Plussasitko? Onnea! Kirjaudu sivustolle ja tule mukaan ryhmään. Voit vaihtaa muiden odottajien kanssa ajatuksia raskaudesta anonyymisti.

Ryhmät ovat pienempiä yhteisöjä vauva.fin sisällä. Vain ryhmän jäsenet voivat lukea ryhmän viestejä ja osallistua keskusteluun ryhmässä. Avoimiin ryhmiin voivat liittyä kaikki rekisteröityneet käyttäjät, ja suljettuun ryhmään liittyminen vaatii ryhmän ylläpitäjän hyväksynnän.

Tule mukaan ryhmiin tästä!

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.