Raskaus vaikuttaa rintojen ulkonäköön enemmän kuin imetys.

1. Säilyykö rintojen ulkonäkö entisellään, jos ei imetä?

Ei, sillä rintojen ulkonäön muutos perustuu raskauden aikaisiin muutoksiin. Silloin rinnat valmistautuvat imetykseen. Rinnat alkavat kasvaa keltarauhashormonin vaikutuksesta. Raskauden edetessä maitotiehyisiin syntyy uusia haaroja, ja maitorakkuloiden määrä maitorauhasissa kasvaa. Myös rasvakudoksen määrä kasvaa, mikä venyttää rintojen ihoa ja sidekudoksia. Joillekin rintoihin tulee raskausarpia, jotka kuitenkin vaalenevat vähitellen synnytyksen jälkeen. Muutoksista palautuminen on yksilöllistä.

2. Mitkä seikat vaikuttavat siihen, miten paljon rinnat muuttuvat?

Suuret rinnat muuttuvat raskauden myötä usein enemmän kuin pienet, sillä suuret rinnat usein myös kasvavat raskauden aikana enemmän kuin pienet. Korkea painoindeksi, raskauksien määrä, tupakointi ja ikä muuttavat rintojen ulkonäköä enemmän kuin imetys. Jokaisen raskauden ja imetyksen jälkeen rinnat voivat olla hieman eri näköiset. Osa naisista ei huomaa muutoksia lainkaan. Joillakuilla rinnat kasvavat, toisilla pienentyvät. Toisilla rinnat ovat litistyneet, toisilla ne tuntuvat venyneen tai niiden muoto muuttuneen.

3. Kasvattaako maidonnousu rintoja?

Kyllä. Se ei kuitenkaan ole suurin syy rintojen kasvuun, sillä rinnat kasvavat jo raskausaikana. Kaikkein suurimmillaan rinnat ovat usein muutama päivä synnytyksen jälkeen, jolloin monella äidillä on synnytyksen jälkeistä turvotusta. Rintoihin on silloin kertynyt kudosnestettä. Maito nousee ensimmäisinä päivinä myös niille äideille, jotka eivät imetä.

4. Vaikuttaako imetyksen kesto rintojen palautumiseen?

Imetyksen keston ei ole havaittu vaikuttavan rintojen ulkonäköön. Rinnat tuntuvat usein imetyksen lopettamisen jälkeen tyhjemmiltä kuin imetysaikana. Tämä johtuu siitä, että imetyksen jälkeen maitorauhaset kutistuvat. Imetyksen lopetus ei ole ainoa tekijä, joka pienentää maitorauhasia. Maitorauhaset kutistuvat myös iän myötä hormonitoiminnan muuttuessa. Nuoren naisen rinnat ovat rauhaskudoksen ansiosta rakenteeltaan tiiviit, kun taas keski-iässä rauhaskudoksen määrä vähenee ja sidekudokset venyvät.

5. Voiko imetys tehdä ­rinnoista eripariset?

Yleensä ei. Monilla naisilla rinnat eivät kuitenkaan ole täsmälleen samankokoiset alunperinkään. Usein vauva myös suosii toista rintaa toisen kustannuksella. Silloin äidin kannattaa sitkeästi tarjota molempia rintoja vuorotellen.

6. Vaikuttaako imetys ­nännien ulkonäköön?

Ei pysyvästi, mutta joskus – etenkin imetyksen alkuvaiheessa – nännit saattavat rikkoontua. Nännit saattavat raskaushormonien vaikutuksesta tummua jo alkuraskaudessa. Värin ansiosta vastasyntynyt tunnistaa nännin helpommin. Nännien alkuperäinen väri palautuu yleensä pikkuhiljaa raskauden jälkeen.

7. Voiko rintoja jumpata?

Ei suoranaisesti, sillä rinnoissa ei ole lihaksia. Liikunta kuitenkin vaikuttaa välillisesti rintojen ulkonäköön. Hyvä lihaskunto parantaa ryhtiä, mikä saa rinnatkin näyttämään ryhdikkäämmiltä. Laihduttaminen vaikuttaa rintojen ulko­näköön, kun rasvakudos vähenee.

Lähteet: Deufel, Maila ja Montonen, Elisabet (toim.): Onnistunut imetys, Duodecim. Koskinen Katja: Imetysohjaus, Edita.

Vauva 2/2014

Vierailija

Raskaus ja imetys muuttavat rintojen ulkonäköä

Mä en voi valitettavasti yhtyä kommentteihin, mulla on tissit ihan samanlaiset kun ennenkin. Tai no, nännit oli sisäönpäin kääntyneet ja nyt ne on sellaiset kun kuuluukin, nätit. A-kuppi on ollut aina, imetin kahta lasta yhteensä 2,5v (eri aikaan) ja mulla ei kyllä maidonnousukaan aiheuttanut mitään kamalaa. Niin kun ei mun äidillä eikä mummollakaan ole aiheuttanut, tosin mummolla nyt vanhemmiten kyllä se kynä pysyy just ja just. Ja kaikki on imetäneet 2-3 lasta.
Lue kommentti
Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Matkasynnytykset ovat lisääntyneet. Ensihoitolääkäri Heini Harve-Rytsälä kertoo, miten toimia, jos synnytys etenee yllättävän nopeasti.

Matkasynnytyksellä tarkoitetaan tilannetta, jossa vauva syntyy niin nopeasti, ettei äiti ehdi sairaalaan asti. Osa vauvoista syntyy matkalle, osa esimerkiksi kotiin. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n tilastojen mukaan matkalla sairaalaan syntyi viime vuonna 92 lasta. Muita suunnittelemattomasti sairaalan ulkopuolella tapahtuneita synnytyksiä oli 97.

FinnHEMS10-lääkärihelikopterissa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä (HUS) työskentelevä ensihoitolääkäri Heini Harve-Rytsälä kohtaa työssään synnyttäjiä, joiden vauva päättää tulla maailmaan kiireellä.

– Itse muistan ehkä parhaiten tilanteen, jossa päivystin omaa syntymäpäivääni edeltävän vuorokauden. Syntymäpäiväni aamuna, vuoron viimeiseksi tehtäväksi osui synnytys, jossa ambulanssi kuljetti ponnistavaa äitiä. Ehdin juuri kiivetä ambulanssin kyytiin, kun äiti ponnisti käsiini pienen, terveen tyttövauvan. Siinä meitä oli kaksi kansalaista, samalla syntymäpäivällä.

Harve-Rytsälä vastaa kuuteen kysymykseen matkasynnytyksistä.

1. Mistä matkasynnytykset johtuvat?

HUSin alueella matkasynnytykset eivät selity sillä, että etäisyys sairaalaan olisi pitkä. Sen sijaan voi olla niin päin, että kun matkaa on vähemmän, sairaalaan lähtöä odotellaan kotona hieman pidempään. Tämä onkin yleensä järkevä toimintatapa.

Joskus synnytys etenee niin nopeasti, että sen ennakoiminen olisi ollut lähes mahdotonta.

Suurimmalle osalle kohtaamistani matkasynnytyksistä on ollut tyypillistä se, että synnytys on lopulta edennyt niin nopeasti, että sen ennakoiminen olisi ollut lähes mahdotonta.

Varsinkin jos edellinen synnytys on edennyt hitaasti, uudelleensynnyttäjälle voi tulla yllätyksenä se, että seuraava etenee joskus hyvinkin nopeasti.

Osa kohtaamistani synnytyksistä ovat sellaisia, että äiti kertoo, että supistuksia on ollut pitkään, jopa kahdeksan tuntiakin, mutta ne ovat tuntuneet vähäisiltä. Voi olla, että kiputuntemukset tai supistusten voimakkuus ovat poikenneet aiemmista synnytyksistä, kunnes synnytys onkin yhtäkkiä edennyt rytinällä.

On hyvä muistaa, että lähes aina synnyttäjä kuitenkin ehtii sairaalaan. Matkasynnytysten osuus kaikista synnytyksistä on yhä hyvin pieni, vaikka määrä onkin kasvanut.

HUS:n alueella synnyttäjien kokonaismäärä on vain niin suuri, että niitä harvinaisia tapauksia, joissa synnytys etenee nopeasti, mahtuu tälle alueelle useita vuodessa.

2. Milloin sairaalaan ei enää kannata yrittää itse, vaan on parempi soittaa 112:een?

Yleensä synnyttäjä soittaa ensin omaan synnytyssairaalaansa, ja se onkin oikea tapa toimia. Koulutetut ja kokeneet kätilöt osaavat puhelimessa arvioida tilanteen ja antaa neuvoja.

Suoraan 112:een pitää soittaa, jos äitiä ponnistuttaa jatkuvasti ja voimakkaasti tai vauvan tarjoutuva osa, yleensä pää, tuntuu tai näkyy. Ne ovat sellaisia merkkejä, että ei yleensä kannata lähteä enää omatoimisesti sairaalaan. Samoin kannattaa toimia, jos äidillä on jatkuva kirkas ja runsas verenvuoto.

Sairaalaan ei ikinä pidä lähteä ylinopeutta kaahaten.

Jos vauva päättää syntyä sairaalan ulkopuolella, synnytystä on parempi avustaa ambulanssissa tai synnyttäjän kotona kuin esimerkiksi henkilöauton etupenkillä. Suomen oloissa on myös käytännössä aina kylmä, ja vastasyntynyt jäähtyy nopeasti.

Jos kotoa on jo ehditty lähteä liikkeelle, hätäkeskus voi lähettää ambulanssin myös synnyttäjää vastaan.

Sairaalaan ei ikinä pidä lähteä ylinopeutta kaahaten. Liikenneturvallisuudesta huolehtiminen on tässä tilanteessa erityisen tärkeää.

3. Kun hätäkeskus saa tiedon uhkaavasta matkasynnytyksestä, miten asiassa edetään?

Hätäkeskuksen päivystäjä tekee puhelun aikana riskinarvion, joka määrittää jatkotoimet. Yleensä paikalle hälytetään ensihoitoyksikkö eli ambulanssi. Jos käy ilmi seikkoja, joiden perusteella vauvan arvioidaan syntyvän hyvin pian tai tilanteeseen liittyy muu erityinen riski, voidaan kutsua myös muita yksiköitä, esimerkiksi lääkäriyksikkö. Paikalle ehtii yleensä ensimmäisenä ambulanssi.

Äidin luona edetään tilanteen mukaan. Ensin arvioidaan, syntyykö vauva heti vai voidaanko siirtyä turvallisesti ambulanssiin. Ambulanssissa puolestaan arvioidaan, yritetäänkö vielä ehtiä sairaalaan. Jos näyttää, että vauva syntyy matkalla, ambulanssi pysäytetään turvalliseen paikkaan ja hoidetaan synnytys siinä.

Lopulta suurin osa ensihoidon synnytyshälytyksistä on sellaisia, joissa ambulanssilla ehditään sairaalaan asti ennen vauvan syntymää.

HUSin alueella synnyttäjää ei kuljeteta helikopterilla. Helikopteria käytetään kulkuvälineenä silloin, kun se on nopein tapa kuljettaa ensihoitolääkäri synnyttäjän luo. Muualla Suomessa, jossa etäisyydet ovat pidempiä, myös synnyttäjää saatetaan joutua joskus kuljettamaan helikopterilla.

4. Entä jos vauva ehtii syntyä, ennen kuin ensihoitajat ovat paikalla?

Niin usein käykin, koska synnytys voi edetä niin vauhdilla. HUSin alueella noin puolessa tilanteista, joissa vauva syntyy suunnittelemattomasti sairaalan ulkopuolelle, vauva on jo syntynyt, kun ensihoito saapuu paikalle.

Paras paikka synnyttää kotona on sellainen, jossa on avustajille tilaa ympärillä.

Hätäkeskuspäivystäjä antaa puhelimessa toimintaohjeita synnytyksessä avustamiseen. Neuvolakortti on hyvä olla lähellä ensihoitajien saapuessa. Kaksikerroksisessa kodissa äidin kannattaa, jos mahdollista, siirtyä uloskäynnin kanssa samaan tason. Paras paikka synnyttää kotona on sellainen, jossa on avustajille tilaa ympärillä. Koirat ja muut lemmikit kannattaa sulkea oven taakse.

Jos vauva ehtii syntyä, tärkeintä on saada vastasyntynyt nopeasti kuivaksi ja lämpimään, vaikka äidin ihoa vasten. Napanuoran katkaisemisella ei ole kiire, ensihoitajat huolehtivat siitä.

5. Pitääkö vastasyntyneen kanssa mennä silti sairaalaan?

Kun vauva on syntynyt suunnittelemattomasti sairaalan ulkopuolella, äiti ja vastasyntynyt kuljetetaan aina sairaalaan. Kotiin me emme jätä. Tilanne on erilainen suunnitellussa kotisynnytyksessä, jossa paikalla on kätilö. Kätilöllä on erilainen kokemus vastasyntyneen ja äidin voinnin tarkkailuun. 

Vauvan synnyttyä ensihoito kuivaa ja peittelee vastasyntyneen ja klipsaa ja katkaisee napanuoran. Sitten äiti ja vastasyntynyt valmistellaan sairaalaan kuljetusta varten. Istukan syntymistä ei jäädä odottamaan. Istukka voi syntyä matkan aikana tai vasta sairaalassa. 

Onneksi on niin, että jos vauva päättää tulla maailmaan vauhdilla, hän syntyy yleensä ongelmitta.

6. Millaisia riskejä sairaalan ulkopuolella synnyttämisessä on?

Onneksi on niin, että jos vauva päättää tulla maailmaan vauhdilla, hän syntyy yleensä ongelmitta ja kaikki päättyy onnellisesti. Nopeasti eteneville synnytyksille on tyypillistä se, että kohdunsuu aukeaa hyvin, vauva on pienikokoinen ja ponnistusvaihe menee helposti.

Synnytyksissä eniten riskejä liittyy pitkittyneisiin synnytyksiin, ja niitähän matkasynnytykset eivät ole. Hyvä niin: vaikka ensihoitajilla ja -lääkäreillä on valmiudet ja koulutus avustaa synnytyksessä, vaikkapa sektioon tai imukupin käyttämiseen ei ole mahdollisuuksia.

Lähtökohtaisesti voi sanoa, että matkasynnytyksissä vastasyntynyt ja äiti voivat melkein aina hyvin. Esimerkiksi pahoja repeämiä tai vuotoja esiintyy ensihoidossa todella harvoin.

Ensihoidon näkökulmasta matkasynnytykset ovat onnellisesti päättyviä työtehtäviä. Tapahtumaan suhtaudutaan suurella kunnioituksella, ja meidän käsissämme syntyneet vauvat muistetaan jokainen.

Vierailija

Miten pitää toimia, jos vauva on syntyä kotiin tai matkalla sairaalaan? Ensihoitolääkäri neuvoo

En ihmettele, että näitä tapahtuu myös HUSin alueella, missä periaatteessa on sairaalat lähellä synnyttäjiä. Minua ei otettu sairaalaan, koska synnytys oli "liian aikaisessa vaiheessa". Vauva kuitenkin syntyi jo 3 tunnin päästä, sairaalaan matkasin kesken ponnistusvaiheen. Synnytys oli ensimmäinen, joten uskoin kätilöä enkä omia tuntemuksiani, koska aikaisempaa synnytyskokemusta ei ollut. Ystävääni käskettiin odottaa vapautuvaa paikkaa kotona vähintään 2 tuntia, vaikka hän vuosi verta. Toinen...
Lue kommentti
Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Liity kesävauvaa odottavien suljettuun keskusteluryhmään ja ota ilo irti vertaistuesta! <3

Plussasitko? Onnea! Kirjaudu sivustolle ja tule mukaan ryhmään. Voit vaihtaa muiden odottajien kanssa ajatuksia raskaudesta anonyymisti.

Ryhmät ovat pienempiä yhteisöjä vauva.fin sisällä. Vain ryhmän jäsenet voivat lukea ryhmän viestejä ja osallistua keskusteluun ryhmässä. Avoimiin ryhmiin voivat liittyä kaikki rekisteröityneet käyttäjät, ja suljettuun ryhmään liittyminen vaatii ryhmän ylläpitäjän hyväksynnän.

Tule mukaan ryhmiin tästä!

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.