Kuva: 123rf
Kuva: 123rf

Raskaudessa monta on ihmeellistä asiaa. Listasimme niistä suurimmat.

1. Raskaaksi tuleminen

Todennäköisyys tulla raskaaksi yhden kuukautiskierron aikana on melko pieni, noin kaksikymmentä prosenttia. Itse tapahtumasarja on niin monimutkainen, että sen epäonnistuminen on todennäköisempää kuin onnistuminen.

Mutta silti näitä ihmeitä tapahtuu, ja Suomessa syntyy joka päivä keskimäärin 164 lasta.

2. Ensimmäinen ultra

Ei voi olla totta – vatsassani on oikeasti vauva! Ja se liikkuu, ei voi olla totta, se todellakin liikkuu. Onko tuo käsivarsi? Jalka? Pienet varpaat?

Vaikka raskaustesti näyttää plussaa, omaa onnea voi olla vaikea käsittää. Viimeistään 10.–13. raskausviikolla ensimmäisessä yleisessä ultrassa se kuitenkin tulee todeksi – vatsassa kasvaa uusi ihmisen taimi.

3. Ensimmäiset liikkeet

Odottaja saattaa tuntea vauvan ensimmäiset liikkeet jo 16.–20. raskausviikolla. Aluksi niitä tuskin tunnistaa: kuin perhonen availisi varovasti siipiään.

Ensin liikkeet tuntee vain tuleva äiti, mutta sitten ne tulevat tutuksi myös muille – tulevalle isälle, kumppanille ja isommille sisaruksille.

4. Syöminen, syöminen ja syöminen

Monilla raskaana olevilla naisilla ei ole nälkä, heillä on sudennälkä. Nälkä iskee yllättäen – ja ruokaa pitää saada heti.

Raskauden aikainen painonnousu on yksilöllistä, mutta ikävä kyllä osa odottajista joutuu hillitsemään himojaan ja jättämään donitsi- ja konvehtirasiat kaupan hyllyyn.

Toisaalta täysimetys kuluttaa energiaa noin 500–700 kilokaloria vuorokaudessa, ehkä sitten ostoksille…?

5. Masujen muodot

Jotkut raskausvatsat näyttävät jalkapalloilta, jotkut amerikkalaisilta jalkapalloilta. Entä loput? Ilmapalloilta, kengurupalloilta, kuumailmapalloilta.

Erään perinteen mukaan vatsassa on tyttö, jos kumpu näyttää vesimelonilta, on pystyssä ja näkyy myös selän takaa. Poikavatsa taas näyttää koripallolta, on alhaalla eikä näy takaa.

Uskokoon ken haluaa.

6. Raskausajan hehku

Johtuu se sitten hormoneista tai ei, monet äidit näyttävät hehkuvan raskausaikana. Alkuraskauden pahoinvointi voi muuttaa kasvot tilapäisesti kalpeiksi, mutta yleisimmin etova olo helpottaa 14. raskausviikkoon mennessä.

Ikävä kyllä raskausajan hehkua ei voi pullottaa ja säästää aikaan, jolloin vauva on sairas tai nukkuu muuten huonosti.

7. Hyvästi huonot hiuspäivät

”Eivätkö ne olekin kiiltävämmät ja paksumman näköiset kuin aiemmin? Johtuu varmaan raskaudesta.”

8. Mukavat vaatteet

Odottaessasi voit pukeutua hyvällä omallatunnolla college-housuihin, legginseihin, tunikoihin, valtaviin t-paitoihin. Perussääntö on: se sopii, jos ei kiristä.

9. Uskomattomat unet

Vauva.fi:n keskustelija kertoo raskausajan unestaan:

”Aluksi syntyi karvaton ja vaaleanpunainen hahmo, joka muuttui viideksi kissanpennuksi -- Luulin jo kaiken olevan hyvin, kunnes olimme kotona. Nukutin vauvoja sitteriin. Ne kävivät hymyillen nukkumaan ja muuttuivat lihaviksi jättiluppakorvakaneiksi.”

Raskauden ajan erikoiset unet voivat johtua hormoneista tai sitten nainen vain käsittelee elämänmuutosta unien avulla. Mistä unet johtuvatkin, niitä ei kannatta ottaa liian vakavasti vaan yrittää nauttia villistä menosta yöaikaan.

10. Ensimmäinen kerta

Normaali raskaus kestää keskimäärin 280 vuorokautta eli 40 viikkoa.

Oli raskaus ja synnytys helppo tai vaikea, harva unohtaa hetken, jolloin sai painaa lapsen ensimmäistä kertaa sydäntään vasten. Niin pieni, niin suojaton, niin oman oloinen.

11. Se voi onnistua toisenkin kerran

Ja kolmannen, ja neljännen. Raskaus on lahja, joka annetaan joillekin onnekkaille useasti.

Lähteet: Babble.com, Terveyskirjasto.fi, Joensuu.fi

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
Kuva: Amanda Aho

Synnytystarinaklubissa naiset pääsevät kertomaan kokemuksistaan yleisölle.

Synnytyksessä ei ole kyse vain siitä hetkestä, kun lapsi tulee maailmaan. Se on merkittävä tapahtuma, joka voi vaikuttaa synnyttäjän elämään ja seksuaalisuuteen pitkään.

–  Synnytystarinoita ja synnytyksen merkitystä kaikkinensa vähätellään, doula, seksuaalikasvattaja ja kahden lapsen äiti Anna-Riitta Kässi kuvailee.

Kässi on järjestämässä Suomen ensimmäistä synnytystarinaklubia, jossa naiset nousevat lavalle kertomaan kokemuksistaan. Tapahtuma on jatkumoa lavarunoustapahtumille, joissa jokainen voi päästä esittämään runojaan.

– Tarvitaan tilaisuuksia, joissa synnytyksestään saa kertoa ilman, että joku keskeyttää ja arvottaa sitä. Toivon, että klubi on kuin iso olohuone, jossa voi olla kuin kotonaan ja kuitenkin halutessaan hävitä massaan. Tavata ystäviä, itkeä ja nauraa, tuntea kuuluvansa joukkoon.

Synnytystarinoita ja synnytyksen merkitystä kaikkinensa vähätellään.

Kässi toivoo, että paikalle uskaltautuvat myös odottajat sekä lapsenhankintaa vasta pohtivat.

– Kun tieto ei enää kulje sukupolvelta toiselle eivätkä kylän naiset ole mukana, tarvitaan tällaisia uudenlaisia yhteisöjä.

Sis.klubi järjestetään ensimmäisen kerran Helsingissä Lavaklubilla 11.11.2017.

anna-riitan oma hetki

”Tykkään niin paljon siitä, mitä saan tehdä työkseni, että olen omalla ajallanikin aikamoinen työmyyrä – etenkin nyt, kun olen vielä myös kotiäiti ja teen töitä esimerkiksi päiväuniaikaan. Vesijuoksu ja muu liikkuminen sekä lukeminen maittavat aina, kun maltan irrottautua somesta.”

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Kätilöopiston sairaala suljetaan mittavien sisäilmaongelmien takia.

Tänään keskiviikkona on viimeinen mahdollisuus saapua synnyttämään Kätilöopiston sairaalaan. Viimeiset synnyttäjät otetaan vastaan noin kello 14 iltapäivällä, kertoo Yle. Siitä eteenpäin pääkaupunkiseudulla synnyttäjiä ottavat vastaan Naistenklinikka Meilahdessa ja Jorvin sairaala Espoossa.

Toimialajohtaja Seppo Heinonen Husista arveli Kätilöopiston lakkautuspäätöksen jälkeen kesällä, että helsinkiläisten ei tarvitse jatkossa lähteä synnyttämään Espooseen.

– Laskelmien mukaan Naistenklinikan pitäisi vetää Helsingin synnyttäjät, Heinonen sanoo Helsingin Sanomien jutussa

Ylen mukaan Kätilöopiston sairaalassa ehti syntyä kaikkiaan yli 300 000 vauvaa. Heistä ensimmäinen "Tyttö Lehtinen" saapui maailmaan heti sairaalan avajaispäivänä maanantaina 11. huhtikuuta 1960 kello 9:58.

Naistenklinikan remontoidut tilat avattiin synnyttäjille viime maaliskuussa. Arvioiden mukaan Naistenklinikalla syntyy jatkossa vuosittain noin 6500 vauvaa. Synnytysosastolla on 16 synnytyshuonetta sekä kolme ammetta.

Tällä viikolla otettiin käyttöön Perhepesähotelli, johon on sijoitettu perhehuoneita Naistenklinikalla synnyttänneille äideille ja heidän perheilleen. Perhepesähotelli toimii hotelli Cumuluksessa Helsingin Meilahdessa.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.