Polikliininen synnytys onnistuu, jos lapsella ja äidillä on kaikki kunnossa.

Mikä on polikliininen synnytys?

Polikliinisesta synnytyksestä puhutaan tavallisesti, kun äiti ja vauva kotiutuvat sairaalasta pian eivätkä tarvitse lainkaan vuodepaikkaa. Nopea kotiutuminen on mahdollista useimmissa Suomen synnytyssairaaloissa. Synnytyksen viikonpäivä ja kellonaika vaikuttavat kotiinpääsyyn, sillä esimerkiksi kotiinlähtötarkastuksia ei tehdä öisin.

Kenelle polikliininen synnytys sopii, kenelle ei?

Polikliinista synnyttämistä voidaan harkita, jos äiti sitä toivoo ja hän on terve ja jos raskaus ja synnytys ovat sujuneet normaalisti. Suositusten mukaan äidin olisi hyvä olla uudelleensynnyttäjä, eikä hänellä saa olla sairauksia kuten verenpainetautia tai sokeriaineenvaihdunnan häiriöitä. Kaksosraskauksissa­ polikliininen synnytystapa on tuskin koskaan mahdollinen.
Äidin pitää olla niin hyvässä kunnossa, että vauvanhoito sujuu kotona. Myös toisen aikuisen läsnäolo on suotavaa. Äidillä ei saa olla tulehduksia eikä runsasta jälkivuotoa. Aloite polikliiniseen synnytykseen tulee aina äidiltä. Toiveesta kannattaa mainita jo synnytyksen aikana. Polikliininen synnytys on monessa tapauksessa hyvä ja turvallinen vaihtoehto kotisynnytykselle.

Mitä vaatimuksia on vauvan terveydelle?­

Varhain kotiutuvan vastasyntyneen on oltava täysiaikainen, normaalipainoinen ja hyväkuntoinen. Vauvaa seurataan synnytyssalissa vähintään kuusi tuntia. Ennen kotiinlähtöä vauvan tulee osata imeä, pissata, ulostaa lapsenpihkaa ja hänen pitää pysyä normaalilämpöisenä. Myös verensokerin tulee olla normaali, eikä kellastumista saa olla. Nopean kotiutumisen estää myös se, jos vauvan isosisarus on kellastunut vastasyntyneenä. Lastenlääkäri tekee kotiinlähtötarkastuksen vauvalle aina ennen kotiinpääsyä.
Vauva tulee tuoda sairaalaan tarkastukseen uudestaan 2–3 vuorokauden iässä, jotta vauvan terveyttä voidaan vielä tutkia. Jälkihoitoon kuuluu neuvolan kotikäynti tai neuvolassa käyminen. Äiti voi olla sairaalan tai neuvolan kanssa puhelinyhteydessä ensimmäisinä kotipäivinä.

Mitä lyhytjälkihoitoinen synnytys­ tarkoittaa?

Aikarajat ja termit vaihtelevat jonkin verran sairaaloittain, mutta lyhytjälkihoitoisessa synnytyksessä eli LYSY:ssä äiti ja vauva kotiutuvat yleensä ensimmäisen vuorokauden kuluessa, polikliinisessa synnytyksessä jo aiemmin. Polikliinisesti synnyttäneellä ei ole lainkaan vuodepaikkaa, kun taas lyhytjälkihoitoisessa­ synnytyksessä äidille varataan osastopaikka.

Kuinka yleistä pikainen kotiutuminen­ on?

Polikliiniset synnytykset ovat Suomessa harvinaisia. Esimerkiksi TYKS:ssä syntyi vuonna 2010 yli 4 300 vauvaa, mutta polikliinisia synnytyksiä oli vain 18. Lyhytjälkihoitoinen synnyttäminen on ollut maailmanlaajuisesti tavallista jo pitkään, ja käytäntö on yleistymässä myös meillä. Rutiininomaista varhaista kotiutumista ei silti suositella. Vauvan ja äidin turvallisuus on tärkeintä. Polikliinisen ja lyhytjälkihoitoisen synnytyksen mahdollisuutta kannattaa kysyä oman alueen synnytyssairaalasta.

Asiantuntijana kätilö-terveydenhoitaja Elina Montén, Littoisten äitiysneuvola

Vauva 10/2011

Kaikille odottajille raskausoireita ei tule lainkaan, kertoo terveydenhoitaja Mia Astikainen.

Pahoinvointi on oireista yleisin

Kaikilla odottajilla ei ole raskausoireita. Ne voivat olla myös niin lieviä, että jäävät käytännössä huomaamatta. Suurin osa naisista oireilee kuitenkin jollakin tavalla. On erittäin harvinaista, että raskaus etenee synnytykseen asti ilman minkäänlaisia muutoksen tuntemuksia omassa kehossa.


Aamupahoinvointi on ehkä klassisin merkki vauvan odotuksesta. Joillakuilla se ilmenee pelkästään aamuisin heti herättyä ja väistyy päivän mittaan. Pahoinvointi voi kuitenkin olla myös jatkuvaa tai esiintyä yksilöllisesti mihin vuorokauden aikaan tahansa. Pahoinvointi johtuu istukkahormonista, ja verensokerin lasku tekee olon vain huonommaksi.

Toisella kolmanneksella helpottaa – useimmiten

Keskenmenon yhteydessä istukkahormonin määrä veressä laskee. Tämä helpottaa pahoinvointia. Myös tuulimunaraskauden yhteydessä huono olo jää joillakin naisilla hyvin lieväksi. Pelkkä pahoinvoinnin loppuminen tai se, ettei sitä ole, ei kuitenkaan automaattisesti tarkoita huonoja uutisia.

Pahoinvointi yleensä helpottaa ja loppuu kokonaan raskauden edetessä toiselle kolmannekselle. Huonovointisuus voi siis loppua kuin seinään ilman, että mikään on vialla.

Raskaudet voivat olla erilaisia

Alkuraskauteen kuuluu yleisesti väsymys, jonka arvellaan johtuvan keltarauhashormonitason noususta. Väsymys yleensä helpottaa samaan aikaan kun pahoinvointikin, mutta tulee usein takaisin loppuraskaudessa. Odottaja voi kuitenkin olla hyvin virkeä, eikä unentarve välttämättä lisäänny. Jokainen on yksilö ja raskauden oireet kullakin erilaiset.

Rinnat ja nännit ovat monilla naisilla arat juuri ennen kuukautisia. Näin käy usein myös alkuraskaudessa. Raskautta toivova nainen voi tuntea pettymystä ajatellessaan, että sieltä ne kuukautiset taas tulevat. Kun arkuus ei helpotakaan, varsinkin uudelleensynnyttäjä voi tunnistaa sen raskauden ensioireeksi.

Myös saman naisen raskauksien välillä voi olla suuriakin eroja. Siksi omien oireiden ja tuntemusten vertaaminen toisiin tai edes aiempiin omiin kokemuksiin voi aiheuttaa turhaa huolta. Jos sinulla on huoli raskauden etenemisestä tai vauvan voinnista, ole yhteydessä neuvolaan.

Kysy Mialta!

Mia Astikainen on terveydenhoitaja, joka on työskennellyt äitiys-, lasten- ja perhe-suunnitteluneuvoloissa. Lähetä kysymyksesi Mialle osoitteeseen vauva@sanoma.com otsikolla ”Mia vastaa”.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Luonnonmukaisuuden tavoittelu kääntyy turvattomuudeksi, jos vanhemmat kieltäytyvät tarpeellisista toimenpiteistä. Uusi ilmiö on toive siitä, että sikiön sykettä ei seurattaisi.

Suomessa on vammautunut vastasyntyneitä siitä syystä, että äiti on synnytyksessä kieltänyt sikiön sydänkäyrän rekisteröimisen. Asiasta kertoivat keskiviikkona Aamulehti ja Kaleva.

Tapauksista on tehty muutamia valituksia potilasturvallisuutta valvoviin Valviraan tai aluehallintovirastoihin. Kanteluiden tekijöinä ovat olleet vammautuneiden vauvojen vanhemmat, jotka ovat havahtuneet seuraamuksiin. 

– Sikiön sykkeen seurannasta kieltäytyminen liittyy joidenkin synnyttäjien vahvaan ideologiaan, jonka mukaan synnytykseen halutaan mahdollisimman vähän ulkopuolista puuttumista, kertoo Tampereen yliopistollisessa sairaalassa naistentautien ja synnytysten osastonylilääkärinä toimiva Jukka Uotila.

Sydänäänten seuranta ei ole millään tavalla haitallista tai vaaraksi syntyvälle vauvalle tai äidille, Uotila korostaa. Toimenpiteellä turvataan se, että sikiön uhkaava hapenpuute huomataan riittävän ajoissa.

”Sykkeen seuraamiseen ei liity minkäänlaista riskiä.”

– Sykkeen seuraamiseen ei liity minkäänlaista riskiä. Suosituksen mukaan sykekäyriä tulisi ottaa jokaisessa synnytyksessä ainakin synnytyksen aluksi, muutaman kerran synnytyksen aikana ja ponnistusvaiheessa.

Sikiön uhkaava hapenpuute on yleinen syy siihen, miksi synnytystä joudutaan vauhdittamaan tai turvaudutaan esimerkiksi imukupin käyttämiseen ponnistusvaiheessa.

Hapenpuute vaurioittaa vauvan aivoja ja muuta elimistöä.

Hapenpuute vaurioittaa vauvan aivoja ja muuta elimistöä ja voi pahimmillaan johtaa eriasteiseen vammautumiseen tai menehtymiseen. Vauva voi syntyä huonokuntoisena, reagoimattomana ja velttona eikä ryhdy hengittämään itse. Vastasyntynyt tarvitsee silloin tehohoitoa.

Uotila on myös Suomen Gynekologiyhdistyksen hallituksen jäsen. Yhdistys valmistelee asiasta kannanottoa yhdessä Suomen Perinatologisen seuran kanssa. Kannanotossa annetaan hoitohenkilökunnalle toimintaohjeita siltä varalta, että äiti kieltää sykkeen seurannan.

Turvallisuuden voi sovittaa luomusynnytykseen

Jukka Uotilan mukaan valtaosa luonnonmukaista synnytystä toimivista äideistä onneksi hyväksyy välttämättömät toimenpiteet.

– Äärimmäiset vastakkainasettelut ovat kuitenkin vaikeita tilanteita. Taustalla saattaa olla epäluottamusta lääketiedettä kohtaan.

”Emme koe, että toimisimme liukuhihnalla.” 

Luonnonmukaisuuteen pyrkivät äidit saattavat ajatella, että sairaalassa synnytys yritetään pakottaa tiettyyn muottiin. Uotilan mukaan näin ei ole.

– Varsin paljon meillä on valmiutta yksilölliseen hoitoon, emme koe että toimisimme liukuhihnalla. Mutta turvallisuusnäkökulmat ovat tärkeitä, ja ne täytyy sovittaa mukaan.

Äärimmäiseen luomuiluun pyrkiminen synnytyksessä ei ole ainoa trendi, jossa toive luonnonmukaisuudesta voi kääntyä turvallisuusriskiksi. Pohjanmaalla ja Helsingin, Tampereen ja Turun seuduilla on lisääntynyt rokotekriittisyys, jonka takia monissa kunnissa rokotuskattavuus ei enää ole laumasuojan kannalta riittävä.

Suomessa on myös vanhempia, jotka kieltäytyvät antibioottikuureista ja käyttävät hopeavettä, jota juottavat sekä itselleen että lapsilleen. Heillä on uskomus hopeaveden puhdistavasta vaikutuksesta, kertoo Yle. Tutkijoiden mukaan hopeavesi on myrkyllistä ja voi juotuna aiheuttaa sisäelinvaurioita. 

Vierailija

Osa synnyttäjistä kieltäytyy sikiön sydänäänten seurannasta – vauvoille on tullut vakavia seuraamuksia

"Epäluottamusta lääketiedettä kohtaan"? Suomessa on maailman turvallisinta olla raskaana ja synnyttää. Meillä kuolee vähiten äitejä synnytykseen. Ja ilmeisesti koska näin on, niin osa vanhemmista on alkanut kuvitella, että kaikki tämä turva ja turvallisuus tulee luonnostaan eivätkä he ymmärrä, mihin hyvä tilanne perustuu. Nyt sitten halutaan synnyttää samalla tavalla kuin kehitysmaissa (tai Suomessa 100 vuotta sitten): kotona, ilman lääkäriä, ilman koneita, ilman lääkitystä jne. Ihmisten...
Lue kommentti
Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.