Miehen sterilointi on hieman varmempi ehkäisykeino kuin naisen, mutta ehkäisyteho ei ala heti, vaan se todetaan siemennestenäytteiden avulla muutaman viikon sisällä. Kuva: iStockphoto
Miehen sterilointi on hieman varmempi ehkäisykeino kuin naisen, mutta ehkäisyteho ei ala heti, vaan se todetaan siemennestenäytteiden avulla muutaman viikon sisällä. Kuva: iStockphoto

Ehkäisykeinon valintaa ei kannata jättää jälkitarkastukseen. Väestöliiton asiantuntijalääkäri Miila Halonen vastaa kahteentoista kysymykseen synnytyksen jälkeisestä ehkäisystä.

Voiko raskaaksi tulla synnytyksen jälkeen jo ennen kuukautisten alkamista?

Arviolta kahdella kolmesta naisesta munasolu irtoaa ja kypsyy ennen kuukautisten alkamista – ja silloinhan raskaus voi alkaa. Kuukautiset eivät siis ole merkki raskauden mahdollisuudesta, vaan ehkäisy pitää olla kunnossa jo nopeasti synnytyksen jälkeen.

Onko tavallista, että raskaus alkaa vahingossa heti synnytyksen jälkeen?

Juuri tästä asiasta ei tilastoa löydy, mutta raskaudenkeskeytystilastoista vuoden sisään synnyttäneet naiset kyllä erottuvat. Olisivatko nämä sitten ehkä yllätysraskauksia? Kyllä, näin voisi kuvitella.

Terveydenhuollossa olisi ryhdistäytymisen paikka nimenomaan synnyttäneiden naisten ehkäisyneuvonnassa. Mielestäni ehkäisyasioita ei pitäisi jättää jälkitarkastuksen yhteyteen, vaan niistä pitäisi puhua jo ennen synnytystä – rauhallisessa elämäntilanteessa, jossa vauva ei vielä vie huomiota ja energiaa tehdä tärkeitä valintoja.

Mielestäni ehkäisyasioita ei pitäisi jättää jälkitarkastuksen yhteyteen, vaan niistä pitäisi puhua jo ennen synnytystä.

Kuinka pian uutta vauvaa voi yrittää?

Nykyään varsinkin kaupunkilaisperheissä lyhyt ikäero sisarusten välillä on selkeä trendi. WHO:n mukaan kehon olisi hyvä antaa palautua raskaudesta noin kahden vuoden ajan ennen uutta raskautta. Lyhyen ajan sisään uudelleen raskautuminen on riski niin äidille kuin vauvalle ja esimerkiksi ennenaikaisuus on yleisempää.

Mitkä ehkäisymuodot ovat suositeltavia synnytyksen jälkeen, jos imettää?

Mikään ehkäisymenetelmä ei sinällään estä imetystä. Joskus tuntuu, että synnyttäneillä naisilla tai ehkäisyä miettivillä pareilla on mielikuva, että synnytyksen jälkeen ehkäisyvaihtoehdot ovat tosi rajattuja, mutta se ei pidä paikkaansa. Ehkäisymenetelmistä valtaosa on käytettävissä heti synnytyksen jälkeen.

Pelkkää keltarauhashormonia sisältävät ehkäisymenetelmät kuten ehkäisykapselin voi asettaa ja minipillerit voi aloittaa heti synnytyksen jälkeen.

Kondomia voi luonnollisesti käyttää milloin vain. Pelkkää keltarauhashormonia sisältävät ehkäisymenetelmät kuten ehkäisykapselin voi asettaa ja minipillerit voi aloittaa heti synnytyksen jälkeen. Hormonikierukan voi laittaa jo jälkitarkastuksessa.

Yhdistelmäehkäisyn eli estrogeeniä ja keltarauhashormonia sisältävät ehkäisymenetelmät kuten ehkäisylaastarin, perinteiset e-pillerit tai ehkäisyrenkaan voi imettävä äiti ottaa käyttöön kuusi kuukautta synnytyksestä. Tämä liittyy synnyttäneiden äitien erittäin korkeaan veritulppariskiin. Jos äiti ei imetä, yhdistelmäehkäisyn voi aloittaa jo kolme kuukautta synnytyksestä.

Kuinka hyvin täysimetys suojaa uudelta raskaudelta?

Täysimetys on tehokkaampi ehkäisykeino kuin kondomi, mutta ei niin tehokas kuin hormonaalinen ehkäisy. Usein termi täysimetys ymmärretään väärin tai täysimetyksen ehkäisysuojaa ei osata neuvolassa tarpeeksi hyvin tarkentaa.

Täysimetys suojaa uudelta raskaudelta vain, jos nämä ehdot toteutuvat:

  • Vauva on alle kuusi kuukautta.
  • Imetys pitää olla säännöllistä, noin neljän tunnin välein – myös öisin.
  • Vauva ei saa mitään muuta ravintoa kuin äidin rintamaitoa.
  • Äidin kuukautiset eivät ole alkaneet.

Voivatko kuukautiset tulla, vaikka vauva on täysimetyksessä?

Kyllä voivat, kuukautisten alkaminen on yksilöllistä.


Entä kierukka – kuinka nopeasti synnytyksen jälkeen sen voi laitattaa? Ja miten kupari- ja hormonikierukka eroavat toisistaan?

Kierukka voidaan asentaa jo jälkitarkastuksessa. Kierukan valinnassa kannattaa miettiä, mitä siltä halutaan ja mitä toiveita valintaan liittyy.

Hormonikierukka on mukava vaihtoehto, sillä se niukentaa kuukautisia huomattavasti, ja useilla käyttäjillä vuoto jää kokonaan pois. Myös kuukautiskivut pienenevät lähes olemattomiin. Hormonikierukkaa käytetäänkin ehkäisyn ohella myös runsaiden kuukautisten ja endometrioosin hoitoon.

Hormonikierukan ehkäisyteho on hieman kuparikierukkaa parempi.

Hormonikierukan ehkäisyteho on hieman kuparikierukkaa parempi. Kuparikierukka on kondomin ja täysimetyksen ohella hormoniton vaihtoehto. Kuparikierukka saattaa lisätä kuukautisvuotoa ja -kipuja, tiputteluvuotoja sekä epäsäännöllistää kuukautiskiertoa.

Nykyään on tarjolla myös pienikokoisia kierukoita synnyttämättömille naisille sekä teineille.

Entä jos hormonaaliset ehkäisymenetelmät eivät sovi?

Vastatakseni yksityiskohtaisemmin minun pitäisi tietää, mikä käyttäjän pulma on hormonaalisten ehkäisymenetelmien kanssa ollut. Ehkäisyrengas- ja laastari sekä perinteiset e-pillerit kuuluvat yhdistelmäehkäisykategoriaan. Kun taas esimerkiksi ehkäisykapseli ja hormonikierukka sisältävät vain keltarauhashormonia ja vapauttavat hormonia suun kautta otettavaa yhdistelmäpilleriä tasaisemmin verenkiertoon. Silloin esimerkiksi mielialavaihtelut tai rintojen aristus voivat jäädä pois, eikä näissä ehkäisymenetelmissä ole jokapäiväistä muistamista. Toisaalta kapselin kanssa saattaa esiintyä muita haittoja kuten lehahtava akne, joka vaikkapa e-pillereiden avulla on pystytty pitämään poissa.

Entä ehkäisytietokone tai ehkäisyyn tarkoitetut  sovellukset – mikä niiden teho on?

Näitä menetelmiä on markkinoitu yhtä tehokkaina kuin e-pillerit. Totuus on kuitenkin, että niiden teho on paljon heikompi. Rutiininomaisessa käytössä noin seitsemän prosenttia käyttäjästä tulee vuoden aikana raskaaksi. Applikaatio ja ehkäisytietokone vaativat käyttäjältä paljon huolellisuutta, eivätkä ne sovi henkilöille, joiden kuukautiset ovat epäsäännölliset, kuten hyvin nuorille naisille tai hiljan synnyttäneille.

Rutiininomaisessa sovellusten ja ehkäisytietokoneiden käytössä noin seitsemän prosenttia käyttäjistä tulee vuoden aikana raskaaksi.

Voiko jälkiehkäisypilleriä käyttää, vaikka imettäisi?

Jälkiehkäisypillereitä on markkinoilla kahdenlaista, joista kumpikin on mahdollista ottaa käyttöön heti synnytyksen jälkeen. Toisen valmisteen kanssa imetyksestä on pidettävä viikon tauko, mutta toinen valmiste sopii myös imettäjille. Kuparikierukka toimii myös jälkiehkäisynä, ja sen voi asettaa koska vain jälkitarkastuksen jälkeen.

Kenen on mahdollista saada sterilointi? Kannattaako se tehdä miehelle vai naiselle?

Sterilointi on raskauden keskeytyksen ohella toinen lain tarkkaan säätelemä toimenpide. Laki säätelee, kuka sen voi saada ja missä sterilointi voidaan tehdä. Sterilointilaki on vuodelta 1970, joten se saattaisi kaivata pientä päivitystä. Lakia vastaan on perusteltua esittää kritiikkiä, mutta laki on laki: meillä lääkäreillä ei ole paljon joustamisen varaa.

Steriloinnin saadakseen pitää jokin näistä lain määräämistä ehdoista täyttyä:

  • Perheessä pitää olla kolme alle täysikäistä lasta.
  • Steriloinnin ottaja on täyttänyt 30 vuotta.
  • Muut mahdollisuudet käyttää ehkäisyä ovat poikeuksellisen huonot.
  • Raskauden pitää olla hengenvaarallinen äidille.
  • Steriloinnin ottaja kantaa geneettistä, hengenvaarallista tai hyvin vaikeaa sairausperimää, joka tulisi lähes varmasti sikiölle.

Lääkärit suosittelevat ensisijaisesti aina muita ehkäisymenetelmiä kuin sterilointia. Suositus perustuu lääkärikunnan kokemukseen useista purkupyynnöistä: ihmisten elämäntilanteet muuttuvat, ja vuosia sitten tehty sterilointipäätös tuntuukin väärältä. Steriloinnin purku on toimenpiteenä vaikea tehdä ja sataprosenttista tulosta purkamiseen ei voida luvata.

Mielestäni silti henkilön itsemääräämisoikeuden pitäisi olla ensisijainen syy, jolla sterilointipäätöstä arvioidaan: Jos ihminen on saanut tietoa, pohtinut ja keskustellut lääkärin kanssa, niin sen pitäisi olla ensisijalla lain vaatimusten jälkeen, kun lääkäri päättää steriloinnista.

Miehen sterilointi on hieman varmempi ehkäisykeino kuin naisen.

Sterilointi on helpompi toimenpide miehelle: Se voidaan tehdä paikallispuudutuksessa, ja näppärä urologi tekee sen nopeasti. Yhden sairauslomapäivän jälkeen mies on työkuntoinen. Miehen sterilointi on myös hieman varmempi ehkäisykeino kuin naisen, mutta ehkäisyteho teho ei ala heti, vaan se todetaan kerättyjen siemennestenäytteiden avulla muutaman viikon sisällä.

Naisen sterilointi on huomattavasti isompi toimenpide. Koska munatorviin laitettavat, tukkivat ”viritykset” on vedetty pois markkinoilta niihin liittyvien ongelmien tähden, ollaan palattu menetelmään, jossa naisen sterilointi suoritetaan vatsaontelon tähystyksellä. Tässä toimenpiteessä on suurempi riski virheille, hoidettavia haavoja on enemmän ja toipumisaika pidempi.

Mikä on kaikkein varmin ehkäisymenetelmä?

Ehkäisykapseli on hormonikierukan ohella kaikista käytettävissä olevista ehkäisykeinoista varmin. Toiseksi varmin on sterilisaatio. Sen jälkeen tulevat yhdistelmäpillerit, minipillerit, ehkäisylaastari ja ehkäisyrengas. Kondomin ehkäisyteho on noin 97 prosentin luokkaa. Tehottomampia ovat pessaari, ehkäisyvaahto tai keskeytetty yhdyntä, jota ei suositella ehkäisykeinoksi.  

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.