Raha painaa päätöksessä enemmän kuin turvallisuus, sanoo professori Mika Gissler.

Sosiaali- ja terveysministeriön päivystysasetus, jonka tarkoitus on astua voimaan ensi kesänä, on herättänyt tiukkaa keskustelua. Asetus on johtamassa siihen, että synnytykset loppuvat alle tuhat synnytystä vuodessa hoitavista synnytyssairaaloista. Matkasynnytysten määrä siis mitä todennäköisimmin kasvaa.

Tätä nykyä Suomessa syntyy vuosittain noin 150 vauvaa suunnittelematta kotona tai matkalla sairaalaan.
Vammalan ja Pietarsaaren synnytyssairaalat ovat jo lopettaneet, Savonlinna lopettaa vuodenvaihteessa. Alle tuhat synnytystä vuodessa hoidetaan myös Kemissä, Kajaanissa, Salossa, Mikkelissä ja Porvoossa. Lohjan ja Oulaskankaan sairaalat pääsevät täpärästi tuhanteen synnytykseen.

Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan asetuksen keskeinen tavoite on parantaa päivystyshoidon laatua ja potilasturvallisuutta. Asetuksen mukaan turvallinen synnyttäminen edellyttää, että sairaalassa on mahdollisuus hätäsektioon.

Käytännössä tämä vaatii synnytyslääkärin, anestesialääkärin ja leikkaustiimin jatkuvaa päivystystä sairaalassa.

Asetuksen mukaan vasta riittävän suuri synnytysten määrä eli vähintään noin tuhat synnytystä vuodessa antaa mahdollisuuden ylläpitää ja kehittää henkilökunnan osaamista hätä- ja erityistilanteissa.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Mika Gissler on sitä mieltä, että turvallisuutta enemmän ministeriön päätöksessä painaa raha.

– Jos katsotaan yksinomaan sairaaloiden hoitotuloksia, synnytysten keskittäminen suuriin sairaaloihin lisää synnytysten turvallisuutta. Tässä laskelmassa ei kuitenkaan huomioida matkasynnytyksiä, jotka vastaavasti lisääntyvät. Matkasynnytyksissä lapsen kuolemanriski on jopa kuusinkertainen.

– Keskittämisen edut lapsen turvallisuudelle saattavatkin vähentyä merkittävästi tai hävitä kokonaan, Gissler toteaa.

Suomen Kätilöliitto huomauttaa, että päivystysasetus ei takaa väestölle yhdenvertaisia, laadukkaita ja turvallisia synnytyspalveluja koko maassa, vaan lopputulos lisää epätasa-arvoa ja turvattomuutta.

Bulevardille perustetaan Suomen suurin sikiöseulontayksikkö. Luvassa on myös ilta-aikoja.

Naistenklinikan ja Jorvin sairaalan äitiyspoliklinikoiden sikiöseulonnat muuttavat 5. kesäkuuta Helsingin keskustaan. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUS järjestää jatkossa näiden äitiyspoliklinikoiden sikiöseulonnat osoitteessa Bulevardi 22 A.

Muutoksen taustalla on Kätilöopiston sairaalan lakkauttamisesta johtuva tilanpuute.

– Haluamme myös keskittää palvelut paikkoihin, jotka ovat helposti saavutettavissa myös julkisilla kulkuneuvoilla. Kun keskitämme toimintaa, meillä alkaa olla syksystä alkaen tarjolla myös ilta-aikoja, kertoo linjajohtaja Veli-Matti Ulander HUSin Naistentaudeilta ja synnytyksistä.

Uusi yksikkö tekee seulontatutkimuksen lähes joka neljännelle raskaana olevalle suomalaiselle.

Uudesta sikiöseulontayksiköstä tulee Suomen suurin, ja siellä tullaan tekemään vuosittain 26 000–28 000 raskausajan ultraäänitutkimusta vuosittain. Yksikkö tekee siis seulontatutkimuksen lähes joka neljännelle raskaana olevalle suomalaiselle.

Sikiöseulontayksikkö on vain ennalta sovittuja käyntejä varten, ja ätiyspoliklinikoiden muu toiminta jatkuu kuten ennen. Jos raskaana olevalla herää esimerkiksi äkillinen huoli sikön voinnista, yhteyttä pitää ottaa Naistenklinikalle tai Jorviin.

Raskaana oleville tarjotaan kaksi seulontaultraäänitutkimusta: varhaisraskauden ultraäänitutkimus raskausviikoilla 11–13+6 ja rakenneultraäänitutkimus raskausviikoilla 19–21.

HUS Sikiöseulontayksikön ajanvaraus ja neuvonta toimivat numerossa 040 575 2466 kello 9–15. Yksikköön voi varata ajan myös netissä Terveyskylän Naistalon digitaalisella Raskauspolulla ensimmäisen neuvolakäynnin jälkeen.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Suomen kesä voi yllättää, ja mittari voi kivuta keväälläkin hellelukemiin. Vaikka lämpö on ihanaa, raskausaikana se saattaa koetella normaalia enemmän.

Moni odottaja kokee, että helteellä olo on lähinnä tuskaisa. Yleisiä oireita ovat myös kohonnut verenpaine ja jalkojen turvotus. Niihin voi vaikuttaa esimerkiksi ruokavaliolla ja juomalla tarpeeksi.

Lukijamme vinkkaavat – näin helpotat oloa helteellä:

  • Juo tarpeeksi vettä!
  • Ei ylimääräisiä touhuja.
  • Pukeudu kevyesti luonnonmateriaaleihin. Kotona voi olla vaikka alusvaatteissa tai kääriytyneenä ilmavaan huiviin.
  • Kastele ohut lakana ja mene sen alle. Tai laita märkä pyyhe päähän.
  • Älä käytä kodinkoneita, jotka kuumentavat huoneilmaa, kuten imuria ja kuivausrumpua.
  • Katso Netflixiä ja syö vesimelonia.
  • Hakeudu mahdollisuuksien mukaan varjopaikkoihin.
  • Avaa yöllä kaikki ikkunat levälleen.
  • Pidä aina sumutinpullo tai jokin ”löyhytin” mukana.
  • Mene rannalle, kävele rantavedessä.
  • Ole kotona alasti tuulettimen vieressä.
  • Nauti! Kölli päivät auringossa, eipähän palele.
  • Laita autossa ilmastointi täysille.
  • Käy suihkussa.
  • Laita pihalle tai parvekkeelle pieni uima-allas.
  • Harrasta kevyttä kävelyä ja uimista.
  • Hengaile kellarissa tai kauppojen pakastealtaiden luona – myös maito- ja lihahyllyt hohkavat viileyttä.
  • Nosta jalat koholle.
  • Ryhdy vesisotaan.
  • Pue vain bikinit päälle.
  • Syö jätskiä välipalaksi.
  • Ota pitkät päiväunet.
  • Lepää sohvalla tai aurinkotuolissa.

Vinkit saatu Vauvan Facebookista ja Aihe Vapaa -keskustelupalstalta.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.