Kun odottaa, kyydissä on jotain aivan ainutlaatuista. Kuva: iStockphoto
Kun odottaa, kyydissä on jotain aivan ainutlaatuista. Kuva: iStockphoto

Plussan myötä elämään astuvat uudet huolet. Miten raskaudenaikaiset pelot voisi selättää?

1. Tuleeko keskenmeno?

Lapsen menettämisen pelko jäytää lähes kaikkia tulevia äitejä. Kun odottaa, kyydissä on jotakin ainutlaatuista, jotakin, mitä ei missään nimessä halua menettää. Stressaamalla asiaan ei kuitenkaan voi vaikuttaa. Ota rauhallisesti.

Muista, että todetuista raskauksista keskenmenoon päättyy vain 10–15 prosenttia. Suurin osa äideistä pääsee siis onnellisesti yli kriittisestä alkuvaiheesta. Jokainen viikko ja päivä lisää sikiön selviytymisen todennäköisyyttä.

Ensimmäisen raskauskolmanneksen jälkeen keskenmenon riski pienenee huomattavasti.

2. Onko minusta tähän?

Olet uudessa elämäntilanteessa. Ei ihme, jos tunteet ailahtelevat: onko tämä sittenkään hyvä juttu? Mistä joudun luopumaan? Valitsinko oikean miehen lapseni isäksi?

Moni alkaa odotuksen myötä miettiä syvällisemmin myös suhdetta omiin vanhempiinsa. Tunteiden ja mieleen nousevien asioiden läpikäynti auttaa.

Lapsen syntymään on aikaa monta kuukautta. Äidiksi ei tarvitse ryhtyä ihan heti. Luontoäiti on fiksusti järjestänyt odottajalle reilusti aikaa valmistautua muutokseen. Raskauden keskivaiheilla pelot alkavat usein lientyä ja uteliaisuus vauvaa ja tulevaisuutta kohtaan lisääntyä. Silloinkaan, kun vauva vihdoin syntyy, ei tarvitse olla täysin valmis eikä etenkään virheetön äiti. Tie vanhemmaksi on maraton, ei pikamatka. Lapsi kasvattaa sinua yhtä paljon kuin sinä häntä.

Noin 10–15 prosentissa raskauksia pelon tunteet saattavat jatkua koko odotuksen ajan. Jos näin käy, ota pelot puheeksi neuvolassa.

3. Mokasinko jo?

Tulitko juoneeksi viiniä tai syöneeksi sushia ennen raskaustestin plussaa? Pelkäät ehkä aiheuttaneesi lapsellesi ongelmia jo ennen kuin edes tiesit olevasi raskaana. Älä muhi menneissä liikaa. Alkuraskauden yksittäiset juhlinnat tai suupalat tuskin aiheuttavat lapsellesi vaaraa. Alkio on hyvässä suojassa: aluksi omassa pussissaan, vasta myöhemmin äidin verenkiertoon yhdistyneenä. Sitä, mitä teit tai et tehnyt ennen kuin edes tiesit lapsen olemassaolosta, on turha murehtia. 

Muista, että vanhemmuuteen liittyy aina annos hallitsematonta pelkoa. Odottaessa on hyväksyttävä se, ettei kaikkea voi kontrolloida. Vanhemmuuteen kuuluu kyky joustaa ja sopeutua. 

Lasta suojelet parhaiten noudattamalla ruokavaliosuosituksia, päihteettömyyttä ja savuttomuutta raskauden ajan. Muista folaatti ja lepää tarpeeksi, liiku sopivasti, nuku hyvin ja ota rennosti. Sinulla on nyt supertärkeä tehtävä – olet tulossa äidiksi.  

4. Onko lapseni terve?

Vanhemmuuteen kuuluu huoli. Tulevan lapsen terveys mietityttää lähes jokaista odottajaa. Suomessa kuitenkin vain noin kolmella vastasyntyneellä sadasta todetaan jokin rakenne- tai kromosomipoikkeavuus. Suurin osa niistäkin on lieviä tai korjattavissa eivätkä ne häiritse myöhempää elämää.

Sikiön vointia seurataan eri tavoin pitkin raskautta. Tärkeä keino ovat ultraäänitutkimukset. Yleisiä ultraäänitutkimuksia, joihin tulee kutsu neuvolan kautta, on kaksi. Raskausviikoilla 11–13 mitataan sikiön niskaturvotus. Viikoilla 18–21 on rakenneultran vuoro. Ultraäänitutkimukset ovat kivuttomia ja sikiölle vaarattomia. Odottaja saa tiedon löydöksistä heti. Poikkeava löydös varmistetaan aina uudella tutkimuksella.

Jos ultraäänitutkimuksissa ei ilmene mitään hälyttävää, sikiö liikkuu  ja neuvolaseurannassa kaikki on hyvin – eli kohtu kasvaa normaalisti ja verenpaine on hyvä – huoleen ei ole aihetta.

5. Selviydynkö synnytyksestä?

Jokainen odottaja jännittää synnytystä jonkin verran. Jos oma synnytyspelko tuntuu häiritsevältä ja varjostaa iloa raskaudesta, ota  se puheeksi neuvolassa jo ensimmäisillä käynneillä, jotta aika pelkopolille järjestyisi mahdollisimman pian. Pelkopolin keskustelut helpottavat usein oloa, samoin vertaistuki kokeneilta, tolkkupäisiltä äideiltä.

Sulje sen sijaan korvasi kauhukertomuksilta. Jos pelko ei hellitä millään, on hyvä muistaa, ettei Suomessa ketään pakoteta synnyttämään alateitse vastoin tahtoaan. Jo tieto siitä, että sektio on mahdollista saada, helpottaa usein oloa. Toiset taas pelkäävät sitä, että synnytys päättyy sektioon, vaikka yrittäisi kaikkensa. Etukäteen stressaamalla ei synnytyksen kulkuun voi vaikuttaa.

Asiantuntijat: psykologi, psykoterapeutti Riikka Toivanen, psykoterapiapalvelu Tunnetila, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Hanna Rouhe, HYKS

Daniel Craig ja Rachel Weisz  menivät naimisiin vuonna 2011. Kuva: MVphotos
Daniel Craig ja Rachel Weisz menivät naimisiin vuonna 2011. Kuva: MVphotos

”Emme malta odottaa, että tapaamme hänet”, Rachel Weisz hehkuttaa.

Brittiläinen näyttelijäpari Daniel Craig ja Rachel Weisz odottavat ensimmäistä yhteistä lastaan.

”Raskaus alkaa näkyä. Daniel ja minä olemme niin onnellisia. Saamme pienen ihmisen. Emme malta odottaa, että tapaamme hänet”, Weisz kertoo New York Timesille.

Tuleva lapsi on kummallekin vanhemmalle toinen. Weiszilla on 11-vuotias poika aiemmasta liitostaan ohjaaja Darren Aronofskyn kanssa. Craigilla on ennestään 25-vuotias tytär.

Muun muassa Medusan perintö, Uskollinen puutarhuri ja Muumio-elokuvista tunnettu Weisz nähdään valkokankaalla seuraavaksi elokuvassa Disobedience. Craigin seuraava tehtävä James Bondina on elokuva Bond 25, jonka on tarkoitus ilmestyä vuonna 2019.

Weisz liittyy kasvavaan nelikymppisten odottajien joukkoon. Yli 40-vuotiaina vauvan ovat saaneet muun muassa Halle Berry, Celine Dion ja Marcia CrossEva Longorian, 43, esikoisvauvan laskettu aika on pian. Antti Lindtman ja Kaija Storbom tulivat vanhemmiksi viime marraskuussa. Lindtman oli 35-vuotias ja Storbom 54.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Tarvitseeko rintoja valmistella imetykseen? Terveydenhoitaja Mia Astikainen vastaa.

Rinnat valmistautuvat imetykseen jo raskausaikana

Raskausaikana rinnat valmistautuvat maidontuotantoon ja imetykseen ja kipeytyvät usein hormonien vaikutuksesta. Rintoihin kasvaa uusia maitotiehyitä ja -rakkuloita, jotka suurentavat rintoja. Raskauden aikana rasvakudoksen määrä lisääntyy, ja rasvaa tulee lisää myös rintoihin. Nämä muutokset muun muassa venyttävät ihoa ja aiheuttavat näin arkuutta.

Myös rinnanpäiden alue on usein arka. Rinnanpäät kasvavat, nännipiha laajenee ja sen väri muuttuu tummemmaksi. Tämä kaikki vahvistaa rinnanpäiden aluetta ja valmistaa imetyksen tuomaan rasitukseen.

Näillä pärjäät: hyvät rintsikat, liivinsuojat ja hoitovoide

Arkoja rintoja on hyvä suojata vedolta ja kylmältä. Tämä on tärkeää myös imetyksen aikana, sillä se voi auttaa suojaamaan rintatulehdukselta. Lämpimillä kesäsäillä rinnat eivät juuri tarvitse suojaa, mutta muuten ne on hyvä pitää lämpiminä tarvittaessa vaikka huivilla tai erillisellä rintojenlämmittimellä, jonka puet sisävaatteiden päälle.

Jos tarvitset suojaa vain rinnanpäille, niin esimerkiksi kankaiset tai villaiset rintaliivien sisään laitettavat kestoliivinsuojat ovat näppärät.

Hyvät rintaliivit tukevat ja suojaavat arkoja rintoja. Valitse siis sellaiset liivit, joissa sinun ja rintojesi on hyvä olla sekä raskaus- että imetysaikana. Jos haluat, voit hankkia imetystä helpottavia tarvikkeita jo raskausaikana: rinnanpäille tarkoitettua hoitovoidetta ja liivinsuojia on hyvä olla valmiina, kun kotiudut vauvan kanssa sairaalasta.

Voit vahvistaa rinnanpäitä jo etukäteen

Rintoja ei tarvitse erityisesti valmistella imetykseen raskauden aikana, ellei niihin liity joitakin erityispiirteitä. Kokemukseni mukaan lähinnä vain todella vaaleilla äideillä on vaikeuksia imetyksen kanssa, sillä rinnanpäiden iho on heillä hyvin ohutta ja kipeytyy siksi erityisen herkästi. Heille suosittelen rinnanpäiden vahvistamista jo raskauden aikana.

Rinnanpäitä voi valmistella imetykseen yksinkertaisesti pyörittelemällä ja venyttämällä niitä sormien välissä. Tämä on hyödyllistä erityisesti niille naisille, joilla on matalat tai sisäänpäin kääntyneet rinnanpäät. Rinnanpäitä voi myös hellävaroen hieroa pyyhkeellä esimerkiksi suihkun jälkeen. Kovaa hankaamista tulee kuitenkin välttää.

Mia Astikainen on terveydenhoitaja, joka on työskennellyt äitiys-, lasten- ja perhesuunnitteluneuvoloissa. Lähetä kysymyksesi Mialle osoitteeseen vauva@sanoma.com otsikolla ”Mia vastaa”.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.