Plussan myötä elämään astuvat uudet huolet. Miten raskaudenaikaiset pelot voisi selättää?

Tuleeko keskenmeno?

Lapsen menettämisen pelko jäytää lähes kaikkia tulevia äitejä. Kun odottaa, kyydissä on jotakin ainutlaatuista, jotakin, mitä ei missään nimessä halua menettää. Stressaamalla asiaan ei kuitenkaan voi vaikuttaa. Ota rauhallisesti.

Muista, että todetuista raskauksista keskenmenoon päättyy vain 10–15 prosenttia. Suurin osa äideistä pääsee siis onnellisesti yli kriittisestä alkuvaiheesta. Jokainen viikko ja päivä lisää sikiön selviytymisen todennäköisyyttä.

Ensimmäisen raskauskolmanneksen jälkeen keskenmenon riski pienenee huomattavasti.

Onko minusta tähän?

Olet uudessa elämäntilanteessa. Ei ihme, jos tunteet ailahtelevat: onko tämä sittenkään hyvä juttu? Mistä joudun luopumaan? Valitsinko oikean miehen lapseni isäksi?

Moni alkaa odotuksen myötä miettiä syvällisemmin myös suhdetta omiin vanhempiinsa. Tunteiden ja mieleen nousevien asioiden läpikäynti auttaa.

Lapsen syntymään on aikaa monta kuukautta. Äidiksi ei tarvitse ryhtyä ihan heti. Luontoäiti on fiksusti järjestänyt odottajalle reilusti aikaa valmistautua muutokseen. Raskauden keskivaiheilla pelot alkavat usein lientyä ja uteliaisuus vauvaa ja tulevaisuutta kohtaan lisääntyä. Silloinkaan, kun vauva vihdoin syntyy, ei tarvitse olla täysin valmis eikä etenkään virheetön äiti. Tie vanhemmaksi on maraton, ei pikamatka. Lapsi kasvattaa sinua yhtä paljon kuin sinä häntä.

Noin 10–15 prosentissa raskauksia pelon tunteet saattavat jatkua koko odotuksen ajan. Jos näin käy, ota pelot puheeksi neuvolassa.

Mokasinko jo?

Tulitko juoneeksi viiniä tai syöneeksi sushia ennen raskaustestin plussaa? Pelkäät ehkä aiheuttaneesi lapsellesi ongelmia jo ennen kuin edes tiesit olevasi raskaana. Älä muhi menneissä liikaa. Alkuraskauden yksittäiset juhlinnat tai suupalat tuskin aiheuttavat lapsellesi vaaraa. Alkio on hyvässä suojassa: aluksi omassa pussissaan, vasta myöhemmin äidin verenkiertoon yhdistyneenä. Sitä, mitä teit tai et tehnyt ennen kuin edes tiesit lapsen olemassaolosta, on turha murehtia. 

Muista, että vanhemmuuteen liittyy aina annos hallitsematonta pelkoa. Odottaessa on hyväksyttävä se, ettei kaikkea voi kontrolloida. Vanhemmuuteen kuuluu kyky joustaa ja sopeutua. 

Lasta suojelet parhaiten noudattamalla ruokavaliosuosituksia, päihteettömyyttä ja savuttomuutta raskauden ajan. Muista folaatti ja lepää tarpeeksi, liiku sopivasti, nuku hyvin ja ota rennosti. Sinulla on nyt supertärkeä tehtävä – olet tulossa äidiksi.  

Onko lapseni terve?

Vanhemmuuteen kuuluu huoli. Tulevan lapsen terveys mietityttää lähes jokaista odottajaa. Suomessa kuitenkin vain noin kolmella vastasyntyneellä sadasta todetaan jokin rakenne- tai kromosomipoikkeavuus. Suurin osa niistäkin on lieviä tai korjattavissa eivätkä ne häiritse myöhempää elämää.

Sikiön vointia seurataan eri tavoin pitkin raskautta. Tärkeä keino ovat ultraäänitutkimukset. Yleisiä ultraäänitutkimuksia, joihin tulee kutsu neuvolan kautta, on kaksi. Raskausviikoilla 11–13 mitataan sikiön niskaturvotus. Viikoilla 18–21 on rakenneultran vuoro. Ultraäänitutkimukset ovat kivuttomia ja sikiölle vaarattomia. Odottaja saa tiedon löydöksistä heti. Poikkeava löydös varmistetaan aina uudella tutkimuksella.

Jos ultraäänitutkimuksissa ei ilmene mitään hälyttävää, sikiö liikkuu  ja neuvolaseurannassa kaikki on hyvin – eli kohtu kasvaa normaalisti ja verenpaine on hyvä – huoleen ei ole aihetta.

Selviydynkö synnytyksestä?

Jokainen odottaja jännittää synnytystä jonkin verran. Jos oma synnytyspelko tuntuu häiritsevältä ja varjostaa iloa raskaudesta, ota  se puheeksi neuvolassa jo ensimmäisillä käynneillä, jotta aika pelkopolille järjestyisi mahdollisimman pian. Pelkopolin keskustelut helpottavat usein oloa, samoin vertaistuki kokeneilta, tolkkupäisiltä äideiltä.

Sulje sen sijaan korvasi kauhukertomuksilta. Jos pelko ei hellitä millään, on hyvä muistaa, ettei Suomessa ketään pakoteta synnyttämään alateitse vastoin tahtoaan. Jo tieto siitä, että sektio on mahdollista saada, helpottaa usein oloa. Toiset taas pelkäävät sitä, että synnytys päättyy sektioon, vaikka yrittäisi kaikkensa. Etukäteen stressaamalla ei synnytyksen kulkuun voi vaikuttaa.

Asiantuntijat: psykologi, psykoterapeutti Riikka Toivanen, psykoterapiapalvelu Tunnetila, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Hanna Rouhe, HYKS

Sanna Kajander-Ruuth: Miten kestän nämä pelot? Vauva 2/2015

Matkasynnytykset ovat lisääntyneet. Ensihoitolääkäri Heini Harve-Rytsälä kertoo, miten toimia, jos synnytys etenee yllättävän nopeasti.

Matkasynnytyksellä tarkoitetaan tilannetta, jossa vauva syntyy niin nopeasti, ettei äiti ehdi sairaalaan asti. Osa vauvoista syntyy matkalle, osa esimerkiksi kotiin. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n tilastojen mukaan matkalla sairaalaan syntyi viime vuonna 92 lasta. Muita suunnittelemattomasti sairaalan ulkopuolella tapahtuneita synnytyksiä oli 97.

FinnHEMS10-lääkärihelikopterissa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä (HUS) työskentelevä ensihoitolääkäri Heini Harve-Rytsälä kohtaa työssään synnyttäjiä, joiden vauva päättää tulla maailmaan kiireellä.

– Itse muistan ehkä parhaiten tilanteen, jossa päivystin omaa syntymäpäivääni edeltävän vuorokauden. Syntymäpäiväni aamuna, vuoron viimeiseksi tehtäväksi osui synnytys, jossa ambulanssi kuljetti ponnistavaa äitiä. Ehdin juuri kiivetä ambulanssin kyytiin, kun äiti ponnisti käsiini pienen, terveen tyttövauvan. Siinä meitä oli kaksi kansalaista, samalla syntymäpäivällä.

Harve-Rytsälä vastaa kuuteen kysymykseen matkasynnytyksistä.

1. Mistä matkasynnytykset johtuvat?

HUSin alueella matkasynnytykset eivät selity sillä, että etäisyys sairaalaan olisi pitkä. Sen sijaan voi olla niin päin, että kun matkaa on vähemmän, sairaalaan lähtöä odotellaan kotona hieman pidempään. Tämä onkin yleensä järkevä toimintatapa.

Joskus synnytys etenee niin nopeasti, että sen ennakoiminen olisi ollut lähes mahdotonta.

Suurimmalle osalle kohtaamistani matkasynnytyksistä on ollut tyypillistä se, että synnytys on lopulta edennyt niin nopeasti, että sen ennakoiminen olisi ollut lähes mahdotonta.

Varsinkin jos edellinen synnytys on edennyt hitaasti, uudelleensynnyttäjälle voi tulla yllätyksenä se, että seuraava etenee joskus hyvinkin nopeasti.

Osa kohtaamistani synnytyksistä ovat sellaisia, että äiti kertoo, että supistuksia on ollut pitkään, jopa kahdeksan tuntiakin, mutta ne ovat tuntuneet vähäisiltä. Voi olla, että kiputuntemukset tai supistusten voimakkuus ovat poikenneet aiemmista synnytyksistä, kunnes synnytys onkin yhtäkkiä edennyt rytinällä.

On hyvä muistaa, että lähes aina synnyttäjä kuitenkin ehtii sairaalaan. Matkasynnytysten osuus kaikista synnytyksistä on yhä hyvin pieni, vaikka määrä onkin kasvanut.

HUS:n alueella synnyttäjien kokonaismäärä on vain niin suuri, että niitä harvinaisia tapauksia, joissa synnytys etenee nopeasti, mahtuu tälle alueelle useita vuodessa.

2. Milloin sairaalaan ei enää kannata yrittää itse, vaan on parempi soittaa 112:een?

Yleensä synnyttäjä soittaa ensin omaan synnytyssairaalaansa, ja se onkin oikea tapa toimia. Koulutetut ja kokeneet kätilöt osaavat puhelimessa arvioida tilanteen ja antaa neuvoja.

Suoraan 112:een pitää soittaa, jos äitiä ponnistuttaa jatkuvasti ja voimakkaasti tai vauvan tarjoutuva osa, yleensä pää, tuntuu tai näkyy. Ne ovat sellaisia merkkejä, että ei yleensä kannata lähteä enää omatoimisesti sairaalaan. Samoin kannattaa toimia, jos äidillä on jatkuva kirkas ja runsas verenvuoto.

Sairaalaan ei ikinä pidä lähteä ylinopeutta kaahaten.

Jos vauva päättää syntyä sairaalan ulkopuolella, synnytystä on parempi avustaa ambulanssissa tai synnyttäjän kotona kuin esimerkiksi henkilöauton etupenkillä. Suomen oloissa on myös käytännössä aina kylmä, ja vastasyntynyt jäähtyy nopeasti.

Jos kotoa on jo ehditty lähteä liikkeelle, hätäkeskus voi lähettää ambulanssin myös synnyttäjää vastaan.

Sairaalaan ei ikinä pidä lähteä ylinopeutta kaahaten. Liikenneturvallisuudesta huolehtiminen on tässä tilanteessa erityisen tärkeää.

3. Kun hätäkeskus saa tiedon uhkaavasta matkasynnytyksestä, miten asiassa edetään?

Hätäkeskuksen päivystäjä tekee puhelun aikana riskinarvion, joka määrittää jatkotoimet. Yleensä paikalle hälytetään ensihoitoyksikkö eli ambulanssi. Jos käy ilmi seikkoja, joiden perusteella vauvan arvioidaan syntyvän hyvin pian tai tilanteeseen liittyy muu erityinen riski, voidaan kutsua myös muita yksiköitä, esimerkiksi lääkäriyksikkö. Paikalle ehtii yleensä ensimmäisenä ambulanssi.

Äidin luona edetään tilanteen mukaan. Ensin arvioidaan, syntyykö vauva heti vai voidaanko siirtyä turvallisesti ambulanssiin. Ambulanssissa puolestaan arvioidaan, yritetäänkö vielä ehtiä sairaalaan. Jos näyttää, että vauva syntyy matkalla, ambulanssi pysäytetään turvalliseen paikkaan ja hoidetaan synnytys siinä.

Lopulta suurin osa ensihoidon synnytyshälytyksistä on sellaisia, joissa ambulanssilla ehditään sairaalaan asti ennen vauvan syntymää.

HUSin alueella synnyttäjää ei kuljeteta helikopterilla. Helikopteria käytetään kulkuvälineenä silloin, kun se on nopein tapa kuljettaa ensihoitolääkäri synnyttäjän luo. Muualla Suomessa, jossa etäisyydet ovat pidempiä, myös synnyttäjää saatetaan joutua joskus kuljettamaan helikopterilla.

4. Entä jos vauva ehtii syntyä, ennen kuin ensihoitajat ovat paikalla?

Niin usein käykin, koska synnytys voi edetä niin vauhdilla. HUSin alueella noin puolessa tilanteista, joissa vauva syntyy suunnittelemattomasti sairaalan ulkopuolelle, vauva on jo syntynyt, kun ensihoito saapuu paikalle.

Paras paikka synnyttää kotona on sellainen, jossa on avustajille tilaa ympärillä.

Hätäkeskuspäivystäjä antaa puhelimessa toimintaohjeita synnytyksessä avustamiseen. Neuvolakortti on hyvä olla lähellä ensihoitajien saapuessa. Kaksikerroksisessa kodissa äidin kannattaa, jos mahdollista, siirtyä uloskäynnin kanssa samaan tason. Paras paikka synnyttää kotona on sellainen, jossa on avustajille tilaa ympärillä. Koirat ja muut lemmikit kannattaa sulkea oven taakse.

Jos vauva ehtii syntyä, tärkeintä on saada vastasyntynyt nopeasti kuivaksi ja lämpimään, vaikka äidin ihoa vasten. Napanuoran katkaisemisella ei ole kiire, ensihoitajat huolehtivat siitä.

5. Pitääkö vastasyntyneen kanssa mennä silti sairaalaan?

Kun vauva on syntynyt suunnittelemattomasti sairaalan ulkopuolella, äiti ja vastasyntynyt kuljetetaan aina sairaalaan. Kotiin me emme jätä. Tilanne on erilainen suunnitellussa kotisynnytyksessä, jossa paikalla on kätilö. Kätilöllä on erilainen kokemus vastasyntyneen ja äidin voinnin tarkkailuun. 

Vauvan synnyttyä ensihoito kuivaa ja peittelee vastasyntyneen ja klipsaa ja katkaisee napanuoran. Sitten äiti ja vastasyntynyt valmistellaan sairaalaan kuljetusta varten. Istukan syntymistä ei jäädä odottamaan. Istukka voi syntyä matkan aikana tai vasta sairaalassa. 

Onneksi on niin, että jos vauva päättää tulla maailmaan vauhdilla, hän syntyy yleensä ongelmitta.

6. Millaisia riskejä sairaalan ulkopuolella synnyttämisessä on?

Onneksi on niin, että jos vauva päättää tulla maailmaan vauhdilla, hän syntyy yleensä ongelmitta ja kaikki päättyy onnellisesti. Nopeasti eteneville synnytyksille on tyypillistä se, että kohdunsuu aukeaa hyvin, vauva on pienikokoinen ja ponnistusvaihe menee helposti.

Synnytyksissä eniten riskejä liittyy pitkittyneisiin synnytyksiin, ja niitähän matkasynnytykset eivät ole. Hyvä niin: vaikka ensihoitajilla ja -lääkäreillä on valmiudet ja koulutus avustaa synnytyksessä, vaikkapa sektioon tai imukupin käyttämiseen ei ole mahdollisuuksia.

Lähtökohtaisesti voi sanoa, että matkasynnytyksissä vastasyntynyt ja äiti voivat melkein aina hyvin. Esimerkiksi pahoja repeämiä tai vuotoja esiintyy ensihoidossa todella harvoin.

Ensihoidon näkökulmasta matkasynnytykset ovat onnellisesti päättyviä työtehtäviä. Tapahtumaan suhtaudutaan suurella kunnioituksella, ja meidän käsissämme syntyneet vauvat muistetaan jokainen.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Liity kesävauvaa odottavien suljettuun keskusteluryhmään ja ota ilo irti vertaistuesta! <3

Plussasitko? Onnea! Kirjaudu sivustolle ja tule mukaan ryhmään. Voit vaihtaa muiden odottajien kanssa ajatuksia raskaudesta anonyymisti.

Ryhmät ovat pienempiä yhteisöjä vauva.fin sisällä. Vain ryhmän jäsenet voivat lukea ryhmän viestejä ja osallistua keskusteluun ryhmässä. Avoimiin ryhmiin voivat liittyä kaikki rekisteröityneet käyttäjät, ja suljettuun ryhmään liittyminen vaatii ryhmän ylläpitäjän hyväksynnän.

Tule mukaan ryhmiin tästä!

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.