Tampereella synnyttäneillä on mahdollisuus valita potilashotelli sairaalan vuodeosaston sijasta.

Hiljaista ja rauhallista. Täältä pitäisi löytyä vastasynnyttäneitä naisia viettämässä lapsivuodeaikaansa. Poissa ovat kuitenkin sairaalan aamutakeissa raahustavat hahmot, poissa kolisevat ruokakärryt, vierailijoiden armeijat, kiire ja itkevien vauvojen kuoro. Aamupäivän uneliaisuudessa ainoa ääni on sinipukuisen kätilön askeleet käytävän kokolattiamatolla.

Nyt ei olla synnytyssairaalan desinfiointiaineen tuoksuisella vuodeosastolla, vaan kaksi vuotta sitten valmistuneessa potilashotellissa. Synnyttäneillä äideillä ja vauvoilla on mahdollisuus siirtyä sen neljänteen kerrokseen suoraan Tampereen yliopistollisen sairaalan eli Taysin synnytyssalista. Viime juhannuksesta lähtien hotellihoidon on valinnut jo lähes 500 synnyttäjää tavanomaisen vuodeosaston sijaan.

Ja hotellissahan moni asia on toisin. Täällä ei käytetä sairaalan kaapuja vaan omia päivävaatteita, ja syömässä käydään muiden hotellivieraiden tapaan alakerroksen ravintolassa. Vieraita voi vastaanottaa hyvillä mielin, kun ei tarvitse pelätä häiritsevänsä muita.

Hiljaisuuden syykin on ilmeinen. Äidit ja paikalla olevat isät pikku nyyttiensä kanssa pysyttelevät sisällä huoneissaan. Herkät ensihetket vastasyntyneen kanssa halutaan viettää omassa rauhassa, kun siihen kerran on mahdollisuus.

Kaikki löytyy, jääkaappikin

Miltähän noissa huoneissa näyttää? Koputetaan huoneen 413 ovelle.

Hotellihuone vaikuttaa mukavalta: parivuode ja muhkeita tyynyjä, hillittyjä värejä ja reilun kokoinen taulutelevisio. Yöpöydällä pussillinen irtokarkkeja. Nuori ponnaripäinen nainen kumartuu lepertelemään kaukalokärryssään pötköttävälle myssypäiselle paketille: edellisenä päivänä syntynyt poikavauva on ollut hotellin asiakas viiden tunnin ikäisestä. 

Pirkkalassa asuva Janita Nyman, 24, kuuli hotellimajoituksesta raskausaikana neuvolassa ja innostui heti. Vaatekassi oli valmiiksi pakattu omilla, mukavilla verkkareilla ja vauvan potkuhousuilla, kun synnytys laskettuna päivänä alkoi. Se sujui loppuun asti kuin oppikirjan mukaan. Neljä ja puolikiloinen poika, perheen toinen, syntyi kello 11 aamupäivällä. Neljältä, säädetyn tarkkailuajan jälkeen, perhe oli valmis siirtymään synnytyssalista hotellihuoneeseen.

Sairaala-alueella sijaitsevaan Norlandia Care Tampere Hotelliin kuljetaan vähän jännittävästi maanalaista tunnelia pitkin kätilön saattamana. Jukka-Pekka Nyman, 28, työnsi edellään punaisia lastenvaunuja, joissa hänen vastasyntynyt poikansa matkusti lämpimästi peiteltynä. Hyväkuntoinen Janita käveli 330 metrin matkan itse, eikä tarvinnut tarkoitusta varten varattua pyörätuolia.

Janita oli katsastanut kuvia potilashotellista jo etukäteen, mutta yllättyi silti.

– Täällä on kaikkea, oma jääkaappikin.

"Edellisellä kerralla minut ajettiin sairaalasta yöksi kotiin. Nyt saan olla vaimon ja vauvan lähellä koko ajan."

Vanhempien huomion vei kuitenkin tärkein eli pyöreäposkinen poika. Ylpeä isä
lähetti kännykkäkuvia vauvasta tutuille, ja mummun luona hoidossa ollut esikoinen Jaakko, 1 v 9 kk, kävi pikkuveljeään katsomassa.

Hotellissa yöpyvillä isillä on alusta saakka mahdollisuus päästä mukaan vauvan hoitamiseen eli yötalkoisiin.

– Jukka-Pekka pötkötti loppuillasta vuoteella, luki ruokalistaa ja taisi sitten nukkua sikeästi koko yön, Janita sanoo huvittuneena.

Hänellä itsellään vauvan imettäminen – ja kaikki muukin – on esikoisen jäljiltä vielä hyvässä muistissa.

– Edellisellä kerralla minut ajettiin sairaalasta yöksi kotiin. Nyt saan olla vaimon ja vauvan lähellä koko ajan, Jukka-Pekka sanoo tyytyväisenä.

Hotellikätilö päivystää ympäri vuorokauden

Vauvaperheet ovat ottaneet Suomen ensimmäisen vastasyntyneille ja äideille tarkoitetun potilashotellin vastaan niin innokkaasti, että käytössä olevat seitsemän huonetta ovat täynnä lähes koko ajan. Ei ihme, sillä vaihtoehto on sairaalakammoisillekin mainio ratkaisu. Aamutoimiin saa ryhtyä omassa tahdissa, eikä ainakaan toisten vauvojen itku pidä herkkäunisia hereillä.

Hotelliin majoittuminen on luonnollisesti vapaaehtoista. Jotkut synnyttäjät kuulevat mahdollisuudesta vasta synnytyssalissa. Tietoa uuden palvelun olemassaolosta onkin tarkoitus lisätä neuvoloiden kautta, sanoo Pirkanmaan sairaanhoitopiirin lasten ja naisten toimialueen toimialuejohtaja, ylilääkäri Eija Tomás.

Hotellihoitoa voi ajatella myös askeleena kohti polikliinisempaa synnytystapaa turvallisuudesta tinkimättä. Hotellikätilö päivystää lähellä ympäri vuorokauden, eikä sairaala ole kaukana. Henkilökohtaisella hälytysrannekkeella apua saa koska tahansa.

– Myös hotellin henkilökunta on koulutettu hätätapauksia varten, lisää hotellinjohtaja Birgit Aikio.

– Olo on hyvin turvallinen, vakuuttaa myös Janita.

Potilashotellissa vanhemmilla on ennen kaikkea mahdollisuus keskittyä vastasyntyneeseen omassa rauhassaan.

Potilashotelliin ovat olleet tyytyväisiä niin potilaat, perheet kuin päättäjätkin. Hotelli on vähentänyt lapsivuodeosaston ruuhkia, ja synnyttäjille voidaan nyt tarjota kaivattuja perhehuoneita.

Potilashotellissa vanhemmilla on ennen kaikkea mahdollisuus keskittyä vastasyntyneeseen omassa rauhassaan, Eija Tomás sanoo.

Hotellissa ollaan yhtä kauan kuin vuodeosastollakin eli 1–2 päivää äidin ja vauvan voinnista riippuen.

– Ensimmäisillä yhteisillä hetkillä on vanhemman ja vauvan vuorovaikutuksen syntymisen kannalta suuri merkitys, Tomás sanoo.

Vauvahotellin asiakkaiksi kelpaavat terveet ensi- tai uudelleensynnyttäjät, joiden vauvat syntyvät täysiaikaisina. Keisarileikkauskaan ei ole este – sektioäidit pääsevät hotelliin yhden tai kahden päivän kuluttua leikkauksesta. Sen sijaan riskisynnytyksen tai -raskauden, kuten raskausmyrkytyksen, jälkeen hotellimajoitus ei tule kyseeseen.

– Takaisin sairaalan vuodeosastolle on helppo palata, jos vauvan tai äidin vointi sitä vaatii, sanoo ylihoitaja Anne Kalvas.

Herkuttelua buffetpöydässä

Täälläkö toivottiin imetysapua? Hotellikätilö Elina Rinne kurkistaa huoneeseen, jossa hupparipaitainen Johanna Järventausta, 32, istuu nojatuolissa ja yrittää asetella unista tyttövauvaa parempaan imetysasentoon. Kätilö sujauttaa toissayönä syntyneen tytön alle ison tyynyn. Jo alkavat imemispuuhat innostaa.

Kolmatta kertaa vauvanhakumatkalla oleva Johanna osaa arvostaa hotellimajoituksen mukavuutta. Miellyttävä ympäristö ja buffetravintola ovat lapsiperheen äidille vaihtelua arkeen. Jopa saunatilat olisivat synnyttäneiden perheiden käytössä, mutta käytännössä sellaiseen ei ole pikaisella synnytysmatkalla mahdollisuutta.

Tytön isä Tuomas ei ehtinyt nauttia hotellin pehmeästä sängystä, vaan palasi synnytyksen jälkeen kotiin Kihniöön muun perheen luokse. Äiti ja vauva jäivät hotellihuoneeseen tutustumaan toisiinsa vielä seuraavaksi yöksi ja päiväksi.

– On ihanaa, että saa levätä ja toipua synnytyksestä kaikessa rauhassa.

Tuntuu siltä, että kun äideillä on omat vaatteet päällä, heillä on terveempi olo ja he toipuvat nopeammin.

Luksusta ovat myös oma vessa ja kylpyhuone, Johanna sanoo ja näyttää tilavaa kylppäriä hoitopöytineen. Vaipat ja pyyhkeet ovat talon puolesta.

Myös kätilöille hotelli tuo vaihtelua osastolla työskentelyyn.

– Vanhemmat kyselevät samalla tavoin pyllynpesuista ja silmien puhdistamisesta kuin sairaalassakin, mutta tuntuu siltä, että neuvomiselle on täällä enemmän aikaa, kätilö Elina miettii.

Vuoden 2013 kehittäjäkätilöksi valittu Sanna-Kaisa Kukko arvelee, että oma huone vahvistaa vanhempien omatoimisuutta. Vauva tuntuu yksityisessä tilassa jotenkin enemmän omalta.

– Tuntuu siltä, että kun äideillä on omat vaatteet päällä, heillä on terveempi olo ja he toipuvat nopeammin.

Se, että ateriat syödään ravintolassa ­rakennuksen alakerroksessa, rohkaisee ­äitejä liikkumaan.

Joidenkin synnyttäjien mielestä hotellin ainoa miinus on se, että vauvoja ei saa viedä mukanaan ravintolaan. Syynä on infektioriski. Sen takia vauvat kaukaloissaan jätetään kätilön kansliaan tai vanhemmat käyvät ruokailemassa eri aikoihin.

Halpa hotelliyö

Janitalle soitetaan hotellin aulasta: Täällä olisi vieras tulossa käymään, sopiiko nyt tulla? Pian Annika Orpana tupsahtaa huoneeseen ja harppoo halaamaan lapsuudenystäväänsä.

Onneksi olkoon, ihana vauva! Ihan veljensä näköinen, ja mikä miehekäs leuka!

Annikan tytär Vilma on syntynyt samassa sairaalassa kaksi vuotta sitten. Silloin hotellimahdollisuutta ei vielä ollut.

– Totta kai olen kateellinen, hän myöntää.

Taulutelevisiot ja ravintolalounaat, varmasti kallista!

Hotellielämän mukavuuksista kuullessa alkaa väkisinkin miettiä, mitä oleskelu potilashotellissa maksaa. Taulutelevisiot ja ravintolalounaat, varmasti kallista!

Mutta ei, hotellihoito on Eija Tomásin mukaan yhteiskunnallekin edullisempaa kuin osastohoito sairaalassa. Synnyttäjät itse maksavat saman 32,50 euron poliklinikkamaksun vuorokaudelta kuin sairaalan vuodeosastollakin.

Samassa huoneessa majoittuvalle isälle hotelliyö maksaa toiset 32,50 euroa lisää. Hintaan sisältyy aamiainen, mutta ateriat kustannetaan erikseen.

Synnyttäjän poliklinikkamaksuun ateriat kuuluvat kuten sairaalan puolellakin.

Seuraavana päivänä Janita on lähdössä suloisen pakettinsa kanssa kotiin.

Lastenlääkäri on käynyt tekemässä vauvalle lähtötarkastuksen sitä varten varatussa huoneessa: potra poika ja kaikki kunnossa. Kaksi päivää hotellissa ovat ohi, vauvaelämä kotona edessä.

Äitiä ja turvakaukaloon pakattua poikaa odottaa lämpimässä parkkihallissa ollut auto. Jukka-Pekka mainitsee asiasta tyytyväisenä.

– Olisihan tänne jäänyt pidemmäksikin aikaa.

Vauva 2/2014

Naistenklinikalla synnyttänyt saattaa saada perhehuoneen hotellista.

Pienet liikuteltavat vastasyntyneiden sängyt kertovat, että muutoin tavanomaisilta näyttäviin hotellihuoneisiin odotetaan erityisvieraita. Ensimmäiset vauvat vanhempineen aloittivat maanantaina toisiinsa tutustumisen Perhepesähotelli Cumuluksessa Helsingin Meilahdessa.

Jos synnytys sujuu hyvin ja äiti ja lapsi ovat terveitä, Naistenklinikalla synnyttänyt saattaa viettää synnytystä seuraavat päivät sairaalahuoneen sijaan hotellihuoneessa. 

Vanhemmille sisaruksille riittää puuhaa hotellin leikkihuoneessa.
Vanhemmille sisaruksille riittää puuhaa hotellin leikkihuoneessa.

Uusia tiloja tuoreille perheille tarvitaan, sillä Kätilöopiston sairaala suljetaan sisäilmaongelmien takia. Keskiviikon jälkeen pääkaupunkiseudulla voi synnyttää Naistenklinikalla ja Jorvin sairaalassa.

Naistenklinikalta hurautetaan Perhepesähotelliin taksilla tai omalla autolla 6–12 tuntia synnytyksen jälkeen. Omaan rauhaan hotelliin pääsee, jos äidin tai vauvan vointi ei vaadi lääketieteellistä hoitoa tai seurantaa.

Lapsivuodeosastoon verrattuna Perhepesähotellissa on enemmän yksityisyyttä. Huoneissa odottavat vauvan sänky, hoitopöytä sekä vaippoja, terveyssiteitä ja pyyhkeitä.
Lapsivuodeosastoon verrattuna Perhepesähotellissa on enemmän yksityisyyttä. Huoneissa odottavat vauvan sänky, hoitopöytä sekä vaippoja, terveyssiteitä ja pyyhkeitä.

Perhepesässä synnyttäjä ja kumppani saavat olla rauhassa yhdessä vauvaan tutustuen ja hoitaa itse vauvaansa. Hoitajat neuvovat, ohjaavat ja auttavat tarvittaessa ympäri vuorokauden. 

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Marin ja hänen miehensä Jonin viides lapsi sai alkunsa ehkäisystä huolimatta. Alun järkytyksen jälkeen elämä jatkui yllättävän ennallaan.

Kun testitikku näytti kahta viivaa, Mari oli varma, että päätyisi aborttiin. Se oli Marille ja Jonille jo kolmas kerta, kun raskaus oli alkanut ehkäisystä huolimatta. Ensireaktio raskauteen oli hämmentynyt epäusko.

– Järkytys iski vasten kasvoja; sisälläni kasvaa jälleen lapsi. Ajattelin, että ei taas, ei tätä, ei nyt.

Perhe oli jo suurperhe. Neljästä lapsesta kaksi on erityislapsia, diagnooseina ADD ja dysfasia. Perheen aika kuluu erilaisissa terapioissa ja kuntoutuksessa.

"Ajattelin, että ei taas, ei tätä, ei nyt."

Mari mietti, että viides lapsi tarkoittaisi taas töista poisjäämistä ja viidettä äitiysvapaata. Se tarkoittaisi myös taloudellisia haasteita: mahdollisesti suurempi koti, lapsen tarvikkeet, tulevat harrastukset ja muut. Perhe ei omista autoa, joten neljän lapsen ja vauvan kanssa julkisilla liikkuminen tuottaisi sekin omat ongelmansa.

Varhaisultran jälkeen Mari kuitenkin ymmärsi hyvin nopeasti, ettei päätös abortista olekaan niin helppo kuin hän etukäteen kuvitteli.

– Mietin, kadunko sitä myöhemmin. Ja kun olin hakenut aborttipaperit, tunsin, että ei, en pystykään siihen. Ehkä sillä oli tarkoitus, että lapsi sai alkunsa ehkäisystä huolimatta.

Mari kertoo, että oma suhtautuminen aborttiin muuttui kokemuksen myötä. Nyt hänen on paljon helpompi ymmärtää äitejä, jotka vaikeassakin tilanteessa päätyvät synnyttämään lapsen, vaikka ulkopuolisten mielestä abortti olisi oikea vaihtoehto.

Ymmärsin, ettei aborttipäätöstä voikaan tehdä pelkällä järjellä.

– Se tunne, kun joku kasvaa sisälläsi, on aina, vaikeassakin tilanteessa, maaginen hetki. Ymmärsin, ettei päätöstä voikaan tehdä pelkällä järjellä.

Viides lapsi ei muuttanutkaan mitään

Päätettyään pitää lapsen Mari päätti ajatella vatsassaan kasvavasta pienokaisesta myönteisesti.

– Päätin, että teen kaikkeni, että saan homman toimimaan. Me olemme Jonin kanssa tähänkin saakka pärjänneet, miksi emme pärjäisi jatkossakin? Mari sanoo.

Viidennen lapsen myötä Mari ja Joni ovat oppineet ottamaan apua vastaan. Taloutta paikataan keikkatöillä, ja Marin ystävät äitiryhmissä tukevat ja tsemppaavat suurperheen äitiä tiukoissa paikoissa.

– Nyt viiden lapsen äitinä voin sanoa, että viidennen lapsen syntymä ei oikeastaan muuttanutkaan mitään. Ihan yhtä kiireinen ja aikataulutettu elämä meillä on nytkin.

Vauva.fin blogin Villi Viisikon kirjoittaja Mari nähdään tänään televisiossa Toisenlaiset äidit -sarjassa Livillä klo 21 sekä Ruudussa.


Jakso katsottavissa jo nyt Ruutu+.ssa.