Raskausaikana vitamiinien tarve kasvaa. Mitä oikeasti tarvitsee – ja mistä sitä saa?

Tärkein ensin: folaatti

Foolihappo eli folaatti on B-ryhmän vitamiini, joka vaikuttaa hermoston toimintaan. Sen käyttö pitäisi aloittaa jo silloin, kun raskautta vasta suunnittelee.

Foolihappo vähentää vauvan synnynnäisten epämuodostumien kuten hermostoputken sulkeutumishäiriön riskiä. Jotta keho voi parhaalla tavalla hyödyntää foolihapon, tarvitaan riittävästi myös muita B-ryhmän vitamiineja, erityisesti B12-vitamiinia. Foolihappoa saa tuoreista kasviksista, marjoista, hedelmistä ja täysjyväviljasta.

Tavallisesti foolihappolisäksi riittää 400 mikrogrammaa päivässä. Epilepsiaa sairastavat, diabeetikot, keliaakikot tai kroonista suolistosairautta sairastavat tarvitsevat sitä enemmän. Heille sopiva annostus on 1000 mikrogrammaa eli 1 milligramma päivässä. Jos jollakin perheenjäsenellä on aiemmin todettu hermostoputken sulkeutumishäiriö, päivittäinen suositeltu annos raskauden aikana on 4 milligrammaa.

B-ryhmän vitamiinit ovat vesiliukoisia vitamiineja, eivätkä ne juuri varastoidu kehoon. Tämän vuoksi niiden saanti on syytä turvata syömällä monipuolisesti viljatuotteita, kasviksia, maitotuotteita ja lihaa.

D:tä aina purkista

Suomalaiset saavat jatkuvasti liian vähän D-vitamiinia, ja siksi sitä on lisätty muun muassa maitotuotteisiin ja kasvimaitojuomiin. D-vitamiinia syntyy myös iholla auringonvalon vaikutuksesta, mutta määrä ei riitä läpi vuoden.

D-vitamiini on tärkeä kalsiumin imeytymisen kannalta. Jos D-vitamiinia ei ole riittävästi, tärkeät luiden rakennusaineet kalsium ja fosfaatti eivät imeydy.

Raskausajan suositus on ottaa D3-vitamiinia päivittäin 10 mikrogrammaa.

Rauta ja C yhteen sopii

Askorbiinihappo eli C-vitamiini parantaa vastustuskykyä ja auttaa raudan imeytymisessä.

Raskauden aikana veren hemoglobiini laskee, kun veren määrä lisääntyy. Siksi on tärkeää, että odottaja saa tarpeeksi rautaa. Sopivia lähteitä raskausaikana ovat liha ja täysjyvävilja.

Jos hemoglobiini laskee alle 115:n, suositellaan odottajalle 50–100 milligrammaa rautaa vuorokaudessa raskausviikosta 12–20 alkaen.

Sitten vielä kalsium

Kalsiumin saanti saattaa jäädä vähäiseksi, jos ruokavaliossa ei ole riittävästi maitotuotteita. Saantisuositus on 900 milligrammaa vuorokaudessa.

Jos käytät sekä kalsium- että rautalisää, ne pitää ottaa eri aikaan, sillä kalsium häiritsee raudan imeytymistä. Kalsiumia saa helpoiten maitotuotteista, mutta myös muun muassa tofusta.

Unohda vain A

Raskauden aika on syytä vältellä A-vitamiinia sisältäviä valmisteita ja ruokia, kuten maksaa.

Käyttäjä3513
Seuraa 
Liittynyt9.12.2016

Odottaja, näitä vitamiineja tarvitset

D-vitamiinia pitää syödä niin paljon, jotta veren D-vitamiinipitoisuus nousee luonnolliselle (kesäauringon nostamalle) tasolle, joka on keskimäärin 100-150 nmol/l. Lukuisten tutkimusten valossa tämä tarkoittaa vähintään 50µg D-vitamiinia päivässä. Yleensä 100µg ja jopa enemmänkin, jos on isokokoinen ihminen. Ylipainoisilla on tutkimuksissa usein keskimäärin hiukan alhaisempi D-vitamiinipitoisuus veressä kuin normaalipainoisilla, ja pitoisuus nousee D-vitamiinilisää otettaessa heikommin kuin...
Lue kommentti
Käyttäjä3513
Seuraa 
Liittynyt9.12.2016

Odottaja, näitä vitamiineja tarvitset

THL:n väittämät D-vitamiinin virallisista saantisuosituksista perustuvat liian matalien viitearvojen käyttöön. THL pitää jo 50 nmol/l tasoa "hyvänä" D-vitamiinitasona, vaikka D-vitamiinitutkijat ja D-vitamiiniin perehtyneet lääkärit pitävät optimaalisen D-vitamiinitason alarajana 80 nmol/l (estää mm. osteoporoosin). Myös prospektiivisten tutkimusten meta-analyysit eli koostetutkimukset puoltavat 80 nmol/l korkeampaa tasoa. D-vitamiinin lähde ihmiselle on aurinko. Olemme lähtöisin...
Lue kommentti
Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.