Listasimme odotusajan unipulmat ja vinkit parempiin öihin.

Listasimme odotusajan unipulmat ja vinkit parempiin öihin:

1. Vauva painaa virtsarakkoa

Äh, taas ylös ja pissalle! Mitä pidemmälle raskaus­ etenee, sitä enemmän kohtu painaa virtsarakkoa ja aiheuttaa tarpeen käydä vessassa entistä useammin. Joskus kohtu painaa rakkoa jo alkuraskauden aikana.

  • Yöllisiä vessakeikkoja on loppuraskaudesta liki mahdoton välttää, mutta ylimääräisiä heräilyjä pissahätään voit ehkäistä. Vältä suolaisia ja vahvasti maustettuja ruokia, jotka aiheuttavat janoa ja runsasta juomista. Unohda iltaisin tee, kahvi ja kolajuomat, jotka lisäävät virtsan eritystä.

2. Närästys valvottaa

Närästyksen aiheuttama polttava tunne vatsassa on epämukava petikumppani. Närästys on yleistä raskauden jälkipuoliskolla. Silloin kohtu painaa mahalaukkua, ruokatorven ja vatsalaukun välisen sulkijalihaksen jäntevyys vähenee ja vatsahapot pääsevät vuotamaan ruokatorveen. Ongelmaa lisäävät rasvainen, paistettu tai mausteinen ruoka sekä sipuli ja paprikat. 

  • Vaikka mieli tekisi iltasella sipsejä ja limua, jätä ne ja muut närästystä aiheuttavat ruoat väliin. Kokeile myös sitä, ettet syö tuntiin ennen nukkumaanmenoa. Hankalissa tilanteissa odottajakin voi käyttää närästykseen tilapäisesti happolääkkeitä (antasideja tai H2-salpaajia).

3. Levottomat jalat

Jos jalkoja vaivaa epämiellyttävä tunne, jota liikkuminen helpottaa, kyseessä voi olla levotto-mien jalkojen oireyhtymä. Siitä kärsii joidenkin arvioiden mukaan jopa kolmannes odottajista raskauden loppuvaiheessa. Oireet liittyvät dopamiini-välittäjäainejärjestelmän toimintahäi-
riöön. Joskus taustalla voi olla myös rauta-aineenvaihdunnan häiriö.

  • Oireita voi koettaa vähentää välttämällä runsasta liikkumista ennen nukkumaan menoa. Joskus myös kylmä tai lämmin jalkakylpy voivat auttaa. Kokeile myös tuulettaa huone sopivan viileäksi.

4. Suonenveto

Suonenvedolla ei ole nimestään huolimatta mitään tekemistä verisuonten kanssa, vaan kyse on lihaskrampista. Se iskee äkillisesti ja kivuliaasti jalkaan, usein pohkeeseen tai jalkaterään, ja harmillisesti tavallisesti öisin. Ilmeisesti kyse on verenkierron häiriöstä. Suonenvetoa voi aiheuttaa myös magnesiumin puute, mutta terveellä ihmisellä puutos on harvinainen. Raskausaikana lihaskramppien ilmaantumista lisäävät suonikohjut. Niitä tulee raskaana oleville tavallista helpommin, sillä kohtu painaa verisuonia ja verisuonten seinämien kimmoisuus vähenee.

  • Suonenvedon ensiavuksi sopii jännittyneen lihaksen rauhallinen venyttäminen ja painaminen lattiaa vasten. Kramppaavaa aluetta voi myös hieroa kevyes-ti. Ennaltaehkäisynä kannattaa ennen nukkumaan menoa vilkastuttaa jalkojen verenkiertoa esimerkiksi­ nousemalla päkiöille 30–50 kertaa reippaassa tahdissa. Jalkojen pitäminen lämpimänä vaikka villasukilla voi myös auttaa. Myös magnesiumin tehoa voi kokeilla, sillä sen käyttöön ei liity haittoja raskaudelle. Sopiva hoitoannos on noin 200–300 mg magnesiumia päivässä.

5. Liitoskivut

Raskauden aikana häpyluuliitos lantion etuseinämässä löystyy kaksi kertaa leveämmäksi kuin ennen raskautta, mikä voi aiheuttaa kipuja. Löystyminen alkaa ensimmäisellä raskauspuoliskolla ja lisääntyy vielä viimeisen kolmen kuukauden aikana. Häpyluuliitoksen löystyminen ja liikkuvuus johtuvat todennäköisesti hormonaalisista muutoksista.

  • Lepo ja tyynyn laittaminen jalkojen väliin kylkiasennossa voivat auttaa. Voimakkaaseen kipuun voit ottaa kipulääkettä (parasetamolia). Apua voi tuoda myös se, että ajattelee kivun olevan tarkoituksenmukaista: elimistö valmistautuu synnytykseen ja tekee tilaa vauvalle.

6. Vauva mellastaa

Kohdussa kasvavalla vauvalla on monesti eri vuorokausirytmi kuin äidillä. Siksi vauva saattaa liikkua ja potkia läpi yön.

  • Yritä suhtautua huumorilla, sillä vauvan liikkuminen on positiivinen asia. Loppuraskauden aikana vauvan liikkumatila vähenee ja mellastus hiljenee.

7. Selkäkipu vaivaa

Jo alkuraskauden aikana ristiselkää ympäröivät nivelsiteet löystyvät hormonaalisten muutosten vaikutuksesta. Muutokset voivat aiheuttaa kipua, joka säteilee reisiin. Raskauden viimeisinä viikkoina selän notko saattaa olla jo niin syvä, että se aiheuttaa kudosten ylivenymisestä johtuvaa kipua. Myös vanha iskiasvaiva alkaa herkästi vihoitella raskausaikana. Selkäongelmista kärsivälle vaikeinta aikaa ovat yleensä neljäs ja viides raskauskuukausi.

  • Säännöllinen liikunta vahvistaa selkää. Kiinnitä myös huomiota ryhtiisi päiväaikaan. Iltaisin voit kevyesti venytellä tai joogata kipua pois. Tarpeen voi olla myös käynti fysioterapeutilla. Kerro selkäkivuistasi neuvolassa.

8. Hyvää nukkuma-asentoa ei löydy

Jos tuleva äiti on tottunut nukkumaan vatsallaan, raskaus pakottaa ennen pitkää etsimään uusia asentoja. Kylkiasentokin voi tuntua hankalalta, ja selällään nukkuminen voi aiheuttaa pahoinvointia ja hengitysvaikeuksia, kun vauva ja kohtu painavat verisuonia.

  • Käytä apuna tyynyjä. Kylkiasento voi olla mukavampi, jos laitat tyynyt polvien väliin, jalkojen alle ja vatsaa tukemaan. Jos kohtu painaa palleaa, tue tyynyillä pystympi, puoli-istuva nukkumisasento.

9. Pelot, stressi ja painajaiset vaivaavat

Äidiksi tuleminen ja perheen perustaminen ovat isoja elämänmuutoksia. Vaikka vauva on odotettu ja toivottu, raskauteen ja tulevaan äitiyteen liittyy usein pelkoja ja stressiä, jotka joskus purkautuvat painajaisina. Pohdinnat valmistavat äitiyteen, mutta saattavat myös pitää hereillä öisin.

  • Puhu huolistasi läheisillesi ja neuvolan terveydenhoitajalle. Käy iltaisin rentouttavassa suihkussa ja tuuleta makuuhuone hyvin. Kokeile myös kirjoittaa kiitollisuuspäiväkirjaa siitä, mitkä kaikki asiat ovat hyvin. Jos stressi ja pelot liittyvät synnytykseen, neuvolasta voit saada lähetteen pelkopoliklinikalle.

10. Aina vain väsyttää

Joskus raskaana ollessa tuntuu, ettei mikään unen määrä riitä. Ensimmäisen raskauskolmanneksen aikana unen tarve lisääntyy ja lähes kaikki odottajat ovat väsyneitä päivisin. Väsymys johtuu elimistössä tapahtuvista suurista hormonimuutoksista.

  • Raskaus on hyvä syy levätä aina kun mahdollista. Nuku päiväunia, jos voit ja pystyt. Pyydä apua, äläkä stressaa kotitöistä.

Vauva 5/2012