Viimeistään lapsen synnyttyä alkaa armoton mietintä: tuleeko hänestä Iivo, Jare vai kenties Felix? Kuva: iStockphoto
Viimeistään lapsen synnyttyä alkaa armoton mietintä: tuleeko hänestä Iivo, Jare vai kenties Felix? Kuva: iStockphoto

Jos lapselleen antaa erikoisen nimen on varauduttava siihen, että nimeä ei tule löytymään nimipäiväkalenterista. 

Vuonna 2020 suomalainen nimipäiväkalenteri uudistuu 35 uudella etunimellä. Nimien joukossa on monia erikoisempia nimiä, kuten Adele ja Cecilia. Kuitenkin moni suomalainen on edelleen vailla nimipäivää.

Yliopiston Almanakkatoimiston johtaja Minna Saarelma-Paukkala muistuttaa, että jokaisen nimipäiväkalenteriin valitun nimen tulee täyttää yleisyysehto. Nimellä on oltava yli 500 kantajaa, jotta nimi pääsee kalenteriin. 

Koska nykyinen nimitrendi on sellainen, että vanhemmat haluavat lapselleen yksilöllisen etunimen, tarkoittaa se myös sitä, että yhä harvempi nykylapsista pääsee juhlimaan nimipäiväänsä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

– Vanhemmilla on valta siihen, millaisia nimiä kalenteriin nousee. Tällä hetkellä syntyneistä lapsista 5 prosenttia saa nimen, jota ei saa kukaan muu samana vuonna syntynyt, Saarelma-Paukkala kertoo.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Myös nimien määrä on noussut huimasti: kun 1900-luvulla syntyneillä oli käytössään 50 000 erilaista etunimeä, tänä päivänä nimiä on jo yli 120 000. 

Nyt lapsista tulee Jareja ja Iivoja

Yksi vallitsevista trendeistä on se, että lapsen nimi johdetaan suomalaisesta perusnimestä: esimerkiksi Anjasta voi tulla Sanja ja Seijasta tulee Meija. Lisäksi vanhemmat hakevat nimiä suomenkielen pohjalta, kuten nimet Vadelma ja Myrsky.

Myös populäärikulttuuri vaikuttaa lapsille annettaviin nimiin. Esimerkiksi Jare-nimi on kokenut viime vuosien aikana uuden nosteen, samoin kuin Iivo

Erilaisuutta haetaan vain lasten etunimissä. Toisten ja kolmansien nimien trendit eivät ole juurikaan vaihtuneet, vaan kestosuosikit Maria ja Juhani pitävät edelleen pintansa. Se tosin Saarelma-Paukkalan mukaan on muuttunut, kuinka monta nimeä lapselle annetaan. 

– Vielä 1980-luvulla lapsille annettiin yleisimmin kaksi nimeä. Nykyään lähes puolet lapsista saa kolme nimeä.

Tällä tavoin nimeen saadaan lisää yksilöllisyyttä, vaikka lapsen toiset nimet saattavatkin olla etunimiä perinteisempiä.

Poikien nimissä näkyy suvun perintö

Saarelma-Paukkala kertoo, että sukupuoliroolit näkyvät edelleen yllättävän vahvasti lapsille annettavissa nimissä. Tytöt saavat useammin nimensä kukista, marjoista tai kauniista luonnonilmiöistä, kun taas poikia nimetään enemmän vahvemmilla ja maskuliinisemmilla nimillä. Poikien nimissä näkyy myös enemmän suvun perintö, kun taas tyttöjen nimien suhteen ollaan paljon luovempia. 

Nimipäivä on joskus ollut suomalaiselle tärkeämpi juhla, kuin syntymäpäivä. Nykyään asetelma on muuttunut, mutta ainakin almanakkatoimistoon tulevien yhteydenottojen perusteella suomalaiselle on edelleen tärkeää, että oma nimi löytyy kalenterista.

– Saamme jatkuvasti puheluita siitä, että lapsen vanhemmat tai isovanhemmat toivovat jotain tiettyä nimeä kalenteriin. Yleensä kyse on erikoisista nimistä, tai sitten yhdysnimistä, joiden kumpikin nimi on jo omalla päivällään.

Sisältö jatkuu mainoksen alla