Näitä ohjeita noudattamalla saat itsellesi ja syntyvälle lapsellesi vahvat ja terveet hampaat.

 

Ettäkö lapsen hampaiden hoitaminen pitäisi aloittaa heti ensimmäisen hampaan puhjettua? Ehei, lapsen hampaidenhoito alkaa jo paljon aikaisemmin, raskausaikana.

Tutkimusten mukaan vanhempien ja varsinkin odottavan äidin terveydellä ja ravinnon laadulla on suuri vaikutus lapsen hampaiden kehitykselle.

Vitamiinit ja kivennäisaineet ovat hampaille tärkeitä

Vauvan hampaiden kehitys alkaa jo raskauden alussa, 4.–5. raskausviikolla. Hampaiden mineralisoituminen eli kovettuminen ikenen alla alkaa 3–4 raskauskuukaudella.

Jos odottavan äidin ravinto ei sisällä riittävästi tarvittavia ravintoaineita, hampaiden normaali kehitys häiriintyy ja hampaistoon voi muodostua pysyviä vaurioita.

Esimerkiksi riittämätön kalsiumin saanti voi vaurioittaa hammaskiillettä. Samoin kiillevaurioita voi tulla liian vähäisestä D-vitamiinista.

Vähäinen magnesiumin saanti taas saattaa viivästyttää hampaiden puhkeamista. C-vitamiinin vakava puute heikentää hampaiden tukikudoksia, ja B-vitamiinien puute voi johtaa limakalvo-ongelmiin. 

Monta syytä huolehtia hampaista

Jos ravintotottumuksissa ja hampaiden hoitotavoissa on parantamisen varaa, raskauden aikana jos koskaan on hyvä syy tehdä elämänmuutos. Huonot hampaat eivät periydy, mutta huonot tottumukset kyllä.

Raskauden aikaiset hormonaaliset muutokset sinällään voivat altistaa suun sairauksille. Syljen koostumus muuttuu, ja alkuraskauden mahdollinen pahoinvointi ja tiheät välipalat rasittavat hampaita.

Uusien tutkimusten mukaan parodontiitti eli hampaan kiinnityskudostulehdus voi jopa lisätä keskossynnytysten vaaraa.

Tärkeä syy huolehtia hampaistaan on reikiintymistä aiheuttava kariesbakteeri, mutans streptokokki, joka voi tarttua syljen välityksellä myöhemmin vanhemmista vauvaan. Koko perheen kannattaa hoitaa hampaansa kuntoon jo odotusaikana.

 Näin hoidat hampaitasi raskauden aikana

  • Syö monipuolisesti ja säännöllisesti. Karsi turhat välipalat pois. Jatkuva napostelu on haitallista hampaille.
  • Harjaa hampaat fluorihammastahnalla kaksi kertaa päivässä. Muista puhdistaa hammasvälit hammaslangalla tai -tikulla.
  • Vesi on paras janojuoma. Mehuissa ja virvoitusjuomissa on runsaasti sokeria ja ne aiheuttavat hampaiden eroosiota.
  • Juo maitoa, syö juustoa. Maidon kalsium ja fosfaatti suojelevat hampaita. Kypsytetyn juuston nauttiminen aterian jälkeen neutraloi syljen happamuutta.
  • Käytä ksylitolituotteita säännöllisesti. Hampaisiin tarttuvan bakteeripeitteen eli plakin kasvu vähenee ja kariestartunnan riski pienenee.

Kun vauva on syntynyt, suojele hänen puhkeavia maitohampaitaan kariestartunnalta

Varhaislapsuus on kriittistä aikaa hampaiden terveyden kannalta, sillä suun normaali bakteerikanta ei ole vielä ehtinyt kehittyä kunnolla.

Lapset, joiden suuhun ei ole ehtinyt kahteen ikävuoteen mennessä asettua kariesbakteereja, saavat reikiä hampaisiinsa myöhemminkin muita vähemmän.

  • Älä puhdista tuttia omassa suussasi, äläkä syötä lasta omalla lusikallasi. Tähdennä sääntö myös isovanhemmille.
  • Aloita hampaiden harjaaminen, kun ensimmäiset maitohampaat puhkeavat.
  • Maitotuotteet hellivät maitohampaita, jatkuva napostelu ei.
  • Käytä itse ksylitolia ja opeta lapsikin käyttämään. Ksylitolipastillien imeskelyn voi aloittaa, kun lapsi osaa syödä kiinteitä ruokia. 

Lähteet:

Duodecim/Terveyskirjasto, Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysvirasto
Valio: Hammasterveyden kulmakivet varhaislapsuudessa

Suomen kesä voi yllättää, ja mittari voi kivuta keväälläkin hellelukemiin. Vaikka lämpö on ihanaa, raskausaikana se saattaa koetella normaalia enemmän.

Moni odottaja kokee, että helteellä olo on lähinnä tuskaisa. Yleisiä oireita ovat myös kohonnut verenpaine ja jalkojen turvotus. Niihin voi vaikuttaa esimerkiksi ruokavaliolla ja juomalla tarpeeksi.

Lukijamme vinkkaavat – näin helpotat oloa helteellä:

  • Juo tarpeeksi vettä!
  • Ei ylimääräisiä touhuja.
  • Pukeudu kevyesti luonnonmateriaaleihin. Kotona voi olla vaikka alusvaatteissa tai kääriytyneenä ilmavaan huiviin.
  • Kastele ohut lakana ja mene sen alle. Tai laita märkä pyyhe päähän.
  • Älä käytä kodinkoneita, jotka kuumentavat huoneilmaa, kuten imuria ja kuivausrumpua.
  • Katso Netflixiä ja syö vesimelonia.
  • Hakeudu mahdollisuuksien mukaan varjopaikkoihin.
  • Avaa yöllä kaikki ikkunat levälleen.
  • Pidä aina sumutinpullo tai jokin ”löyhytin” mukana.
  • Mene rannalle, kävele rantavedessä.
  • Ole kotona alasti tuulettimen vieressä.
  • Nauti! Kölli päivät auringossa, eipähän palele.
  • Laita autossa ilmastointi täysille.
  • Käy suihkussa.
  • Laita pihalle tai parvekkeelle pieni uima-allas.
  • Harrasta kevyttä kävelyä ja uimista.
  • Hengaile kellarissa tai kauppojen pakastealtaiden luona – myös maito- ja lihahyllyt hohkavat viileyttä.
  • Nosta jalat koholle.
  • Ryhdy vesisotaan.
  • Pue vain bikinit päälle.
  • Syö jätskiä välipalaksi.
  • Ota pitkät päiväunet.
  • Lepää sohvalla tai aurinkotuolissa.

Vinkit saatu Vauvan Facebookista ja Aihe Vapaa -keskustelupalstalta.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
Jenni Dahlmanin esikoispoika täytti maaliskuussa vuoden. Pian hänestä tulee isoveli. Kuva: Antti Hämäläinen
Jenni Dahlmanin esikoispoika täytti maaliskuussa vuoden. Pian hänestä tulee isoveli. Kuva: Antti Hämäläinen

Jenni Dahlmanin ja Ossi Väänäsen toinen lapsi syntyy kesän lopulla. 

Jenni Dahlmanista, 36, tulee loppukesästä kahden lapsen äiti. Hänen puolisonsa, entinen jääkiekkoilija Ossi Väänänen, 37, kertoi asiasta tänä aamuna MTV:n Huomenta Suomi -ohjelmassa

– Kyllä kiirettä kotona riittää, ei siellä kerkeä syljeskelemään kattoon. Myöhemmin kesällä, kun toinen saapuu, kiireitä on vielä enemmän. En epäile yhtään, etteikö arki muuttuisi, mutta odotan innolla, Ossi kertoi. 

Jennin ja Ossin esikoispoika syntyi maaliskuussa 2017. Perhe asuu Espoossa. 

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.