Näitä ohjeita noudattamalla saat itsellesi ja syntyvälle lapsellesi vahvat ja terveet hampaat.

 

Ettäkö lapsen hampaiden hoitaminen pitäisi aloittaa heti ensimmäisen hampaan puhjettua? Ehei, lapsen hampaidenhoito alkaa jo paljon aikaisemmin, raskausaikana.

Tutkimusten mukaan vanhempien ja varsinkin odottavan äidin terveydellä ja ravinnon laadulla on suuri vaikutus lapsen hampaiden kehitykselle.

Vitamiinit ja kivennäisaineet ovat hampaille tärkeitä

Vauvan hampaiden kehitys alkaa jo raskauden alussa, 4.–5. raskausviikolla. Hampaiden mineralisoituminen eli kovettuminen ikenen alla alkaa 3–4 raskauskuukaudella.

Jos odottavan äidin ravinto ei sisällä riittävästi tarvittavia ravintoaineita, hampaiden normaali kehitys häiriintyy ja hampaistoon voi muodostua pysyviä vaurioita.

Esimerkiksi riittämätön kalsiumin saanti voi vaurioittaa hammaskiillettä. Samoin kiillevaurioita voi tulla liian vähäisestä D-vitamiinista.

Vähäinen magnesiumin saanti taas saattaa viivästyttää hampaiden puhkeamista. C-vitamiinin vakava puute heikentää hampaiden tukikudoksia, ja B-vitamiinien puute voi johtaa limakalvo-ongelmiin. 

Monta syytä huolehtia hampaista

Jos ravintotottumuksissa ja hampaiden hoitotavoissa on parantamisen varaa, raskauden aikana jos koskaan on hyvä syy tehdä elämänmuutos. Huonot hampaat eivät periydy, mutta huonot tottumukset kyllä.

Raskauden aikaiset hormonaaliset muutokset sinällään voivat altistaa suun sairauksille. Syljen koostumus muuttuu, ja alkuraskauden mahdollinen pahoinvointi ja tiheät välipalat rasittavat hampaita.

Uusien tutkimusten mukaan parodontiitti eli hampaan kiinnityskudostulehdus voi jopa lisätä keskossynnytysten vaaraa.

Tärkeä syy huolehtia hampaistaan on reikiintymistä aiheuttava kariesbakteeri, mutans streptokokki, joka voi tarttua syljen välityksellä myöhemmin vanhemmista vauvaan. Koko perheen kannattaa hoitaa hampaansa kuntoon jo odotusaikana.

 Näin hoidat hampaitasi raskauden aikana

  • Syö monipuolisesti ja säännöllisesti. Karsi turhat välipalat pois. Jatkuva napostelu on haitallista hampaille.
  • Harjaa hampaat fluorihammastahnalla kaksi kertaa päivässä. Muista puhdistaa hammasvälit hammaslangalla tai -tikulla.
  • Vesi on paras janojuoma. Mehuissa ja virvoitusjuomissa on runsaasti sokeria ja ne aiheuttavat hampaiden eroosiota.
  • Juo maitoa, syö juustoa. Maidon kalsium ja fosfaatti suojelevat hampaita. Kypsytetyn juuston nauttiminen aterian jälkeen neutraloi syljen happamuutta.
  • Käytä ksylitolituotteita säännöllisesti. Hampaisiin tarttuvan bakteeripeitteen eli plakin kasvu vähenee ja kariestartunnan riski pienenee.

Kun vauva on syntynyt, suojele hänen puhkeavia maitohampaitaan kariestartunnalta

Varhaislapsuus on kriittistä aikaa hampaiden terveyden kannalta, sillä suun normaali bakteerikanta ei ole vielä ehtinyt kehittyä kunnolla.

Lapset, joiden suuhun ei ole ehtinyt kahteen ikävuoteen mennessä asettua kariesbakteereja, saavat reikiä hampaisiinsa myöhemminkin muita vähemmän.

  • Älä puhdista tuttia omassa suussasi, äläkä syötä lasta omalla lusikallasi. Tähdennä sääntö myös isovanhemmille.
  • Aloita hampaiden harjaaminen, kun ensimmäiset maitohampaat puhkeavat.
  • Maitotuotteet hellivät maitohampaita, jatkuva napostelu ei.
  • Käytä itse ksylitolia ja opeta lapsikin käyttämään. Ksylitolipastillien imeskelyn voi aloittaa, kun lapsi osaa syödä kiinteitä ruokia. 

Lähteet:

Duodecim/Terveyskirjasto, Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysvirasto
Valio: Hammasterveyden kulmakivet varhaislapsuudessa