Kuvitus: Matti Pikkujämsä
Kuvitus: Matti Pikkujämsä

Synnytyksen kestoa ei voi etukäteen ennustaa, mutta yleensä esikoinen syntyy hitaimmin.

Synnytyksen kestoon vaikuttaa paljon se, onko takana aiempi alatiesynnytys vai ei. Ensimmäisen lapsen synnytys kestää yleensä pisimpään – esikoista punnertaessa saa varautua hyvinkin 12–15 tunnin synnytykseen. Joskus synnytys voi kestää vuoro­kauden.

Esikoista seuraavat lapset syntyvät usein selvästi ensimmäistä nopeammin.

Jos ensimmäinen synnytys kestää esimerkiksi 8–10 tuntia, toinen voi sujua 5–6 tunnissa ja kolmas lapsi saattaa syntyä vielä nopeammin.

Lyhimmillään synnytys saattaa kestää alle kaksi tuntia. Tällaiset syöksysynnytykset ovat tosin harvinaisia – niitä on vain muutama prosentti synnytyksistä. Syöksysynnyttäjä on tyypillisesti monisynnyttäjä.

Synnytyksen avautumisvaihe voi kestää pitkään

Varsinkin alkuvaiheen avautumisen kestoa on vaikea arvioida: supistukset voivat välillä hiipua, ja synnytys hidastua.

Synnytyksen aktiivinen vaihe alkaa, kun kohdunsuu on avautunut 3–4 senttimetriin. Hyvin etenevässä synnytyksessä kohdunsuu aukeaa noin sentin tunnissa.

Kun kohdunsuu on 10 senttiä auki, synnyttäjä pääsee ponnistamaan.

Synnytys voi alkaa myös lapsivedenmenolla ilman edeltävää supistelua. Synnytyksestä tulee yleensä melko nopea, jos kohdunsuu on siinä vaiheessa jo vähän auki.

Käynnistetty synnytys on usein aluksi hidas, mutta edistyy hyvin sen jälkeen, kun supistukset muuttuvat säännöllisiksi. Jos supistukset eivät ole tarpeeksi voimakkaita ja synnytys pitkittyy, synnytystä voidaan edistää esimerkiksi oksitosiini­tipalla. Joskus harvoin päädytään sektioon, koska supistuksia ei kuulu.

Äidin kunto vaikuttaa synnytyksen kestoon

Jos vauva on kovin suuri suhteessa äidin lantioon, synnytys saattaa edetä verkkaisasti.

Myös äidin painolla on merkitystä. Ylipainoisilla naisilla kohtu työskentelee usein heikommin. Myös kyky ponnistaa saattaa olla heikohko. Ylipainoisten äitien vauvat ovat lisäksi usein kookkaampia kuin hoikkien naisten.

Peruskunto vaikuttaa synnytykseen toki kaikilla, jopa enemmän kuin esimerkiksi äidin ikä: hyväkuntoinen nelikymppinen voi synnyttää sujuvammin kuin rapakuntoinen parikymppinen.

Rentoutuminen edistää synnytystä

Synnytys voi helpottua ja nopeutua, jos synnytyksen aikana pystyy rentoutumaan ja hellittämään kontrollista.
Rentoutuminen lyhentää avautumisvaihetta keskimäärin parilla tunnilla.
Synnytystä voi edistää myös liikkumalla ja olemalla avautumisvaiheessa mahdollisimman paljon pystyasennossa.
Asiantuntija: dosentti, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Erja Halmesmäki, HYKS, naistenklinikka

Vauva 3/2014

Vierailija

Miten kauan synnytys kestää?

Vierailija 09.09.2014 klo 21:40 Vierailija 09.09.2014 klo 20:27 Minä mahdan kuuluua sitten siihen pienen vähemmistöän, kun ensimmäisen lapseni syntymä kesti 2,15 tuntia, toisen lapsen syntymä 19 minuuttia ja kolmas 2,30 tuntia. En saanut mitään kipulääkitystä, kun en oikeastaan edes tajunnut, että synnytys on käynnissä. iso piirakka sulla? Yläasteikäisen käsitykset synnytyksen kulusta :D Siinä vaiheessa, kun se vauva on emättimessä (johon ilmeisesti viittaat piirakalla - piirakka ei kyllä tosin...
Lue kommentti
Vierailija

Miten kauan synnytys kestää?

Vierailija 10.09.2014 klo 03:13 Hyi kamalaa.. Täällä itsekukin vertailee ylpeänä kellä on ollut kamalinta. Eli kuka on hienoin Äitykkä. Miksette ole valinneet sektiota? Olisitte säästyneet tuoltakin valitukselta. Ja kolmen päivän ponnistusvaiheeseenkin kuluneen ajan olisi ehtinyt käyttää paljon hyödyllisemmon kuin sängyssä maaten. N25 Sektion jälkeen löhötään ainakin viikko sairaalassa, ei jaksa olla perse homeessa niin kauan. ;) Onko nyt trolli tyydytetty?
Lue kommentti
Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Naistenklinikalla synnyttänyt saattaa saada perhehuoneen hotellista.

Pienet liikuteltavat vastasyntyneiden sängyt kertovat, että muutoin tavanomaisilta näyttäviin hotellihuoneisiin odotetaan erityisvieraita. Ensimmäiset vauvat vanhempineen aloittivat maanantaina toisiinsa tutustumisen Perhepesähotelli Cumuluksessa Helsingin Meilahdessa.

Jos synnytys sujuu hyvin ja äiti ja lapsi ovat terveitä, Naistenklinikalla synnyttänyt saattaa viettää synnytystä seuraavat päivät sairaalahuoneen sijaan hotellihuoneessa. 

Vanhemmille sisaruksille riittää puuhaa hotellin leikkihuoneessa.
Vanhemmille sisaruksille riittää puuhaa hotellin leikkihuoneessa.

Uusia tiloja tuoreille perheille tarvitaan, sillä Kätilöopiston sairaala suljetaan sisäilmaongelmien takia. Keskiviikon jälkeen pääkaupunkiseudulla voi synnyttää Naistenklinikalla ja Jorvin sairaalassa.

Naistenklinikalta hurautetaan Perhepesähotelliin taksilla tai omalla autolla 6–12 tuntia synnytyksen jälkeen. Omaan rauhaan hotelliin pääsee, jos äidin tai vauvan vointi ei vaadi lääketieteellistä hoitoa tai seurantaa.

Lapsivuodeosastoon verrattuna Perhepesähotellissa on enemmän yksityisyyttä. Huoneissa odottavat vauvan sänky, hoitopöytä sekä vaippoja, terveyssiteitä ja pyyhkeitä.
Lapsivuodeosastoon verrattuna Perhepesähotellissa on enemmän yksityisyyttä. Huoneissa odottavat vauvan sänky, hoitopöytä sekä vaippoja, terveyssiteitä ja pyyhkeitä.

Perhepesässä synnyttäjä ja kumppani saavat olla rauhassa yhdessä vauvaan tutustuen ja hoitaa itse vauvaansa. Hoitajat neuvovat, ohjaavat ja auttavat tarvittaessa ympäri vuorokauden. 

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Marin ja hänen miehensä Jonin viides lapsi sai alkunsa ehkäisystä huolimatta. Alun järkytyksen jälkeen elämä jatkui yllättävän ennallaan.

Kun testitikku näytti kahta viivaa, Mari oli varma, että päätyisi aborttiin. Se oli Marille ja Jonille jo kolmas kerta, kun raskaus oli alkanut ehkäisystä huolimatta. Ensireaktio raskauteen oli hämmentynyt epäusko.

– Järkytys iski vasten kasvoja; sisälläni kasvaa jälleen lapsi. Ajattelin, että ei taas, ei tätä, ei nyt.

Perhe oli jo suurperhe. Neljästä lapsesta kaksi on erityislapsia, diagnooseina ADD ja dysfasia. Perheen aika kuluu erilaisissa terapioissa ja kuntoutuksessa.

"Ajattelin, että ei taas, ei tätä, ei nyt."

Mari mietti, että viides lapsi tarkoittaisi taas töista poisjäämistä ja viidettä äitiysvapaata. Se tarkoittaisi myös taloudellisia haasteita: mahdollisesti suurempi koti, lapsen tarvikkeet, tulevat harrastukset ja muut. Perhe ei omista autoa, joten neljän lapsen ja vauvan kanssa julkisilla liikkuminen tuottaisi sekin omat ongelmansa.

Varhaisultran jälkeen Mari kuitenkin ymmärsi hyvin nopeasti, ettei päätös abortista olekaan niin helppo kuin hän etukäteen kuvitteli.

– Mietin, kadunko sitä myöhemmin. Ja kun olin hakenut aborttipaperit, tunsin, että ei, en pystykään siihen. Ehkä sillä oli tarkoitus, että lapsi sai alkunsa ehkäisystä huolimatta.

Mari kertoo, että oma suhtautuminen aborttiin muuttui kokemuksen myötä. Nyt hänen on paljon helpompi ymmärtää äitejä, jotka vaikeassakin tilanteessa päätyvät synnyttämään lapsen, vaikka ulkopuolisten mielestä abortti olisi oikea vaihtoehto.

Ymmärsin, ettei aborttipäätöstä voikaan tehdä pelkällä järjellä.

– Se tunne, kun joku kasvaa sisälläsi, on aina, vaikeassakin tilanteessa, maaginen hetki. Ymmärsin, ettei päätöstä voikaan tehdä pelkällä järjellä.

Viides lapsi ei muuttanutkaan mitään

Päätettyään pitää lapsen Mari päätti ajatella vatsassaan kasvavasta pienokaisesta myönteisesti.

– Päätin, että teen kaikkeni, että saan homman toimimaan. Me olemme Jonin kanssa tähänkin saakka pärjänneet, miksi emme pärjäisi jatkossakin? Mari sanoo.

Viidennen lapsen myötä Mari ja Joni ovat oppineet ottamaan apua vastaan. Taloutta paikataan keikkatöillä, ja Marin ystävät äitiryhmissä tukevat ja tsemppaavat suurperheen äitiä tiukoissa paikoissa.

– Nyt viiden lapsen äitinä voin sanoa, että viidennen lapsen syntymä ei oikeastaan muuttanutkaan mitään. Ihan yhtä kiireinen ja aikataulutettu elämä meillä on nytkin.

Vauva.fin blogin Villi Viisikon kirjoittaja Mari nähdään tänään televisiossa Toisenlaiset äidit -sarjassa Livillä klo 21 sekä Ruudussa.


Jakso katsottavissa jo nyt Ruutu+.ssa.