Ensimmäinen kysymys plussan jälkeen: koska hän syntyy? Kuva: iStockphoto
Ensimmäinen kysymys plussan jälkeen: koska hän syntyy? Kuva: iStockphoto

Selvitimme alan gurulta Aydin Tekaylta, miten raskausviikot lasketaan ja miksi.

Tein juuri plussatestin. Miten lasken sen, millä raskausviikolla nyt olen?

Jos sinulla on säännöllinen kuukautiskierto ja olet tehnyt positiivisen raskaustestin pian sen jälkeen, kun kuukautisten olisi pitänyt alkaa, olet testihetkellä todennäköisesti viidennellä raskausviikolla.

Raskauden keston laskeminen aloitetaan aina edellisten kuukautisten alkamispäivästä. Täydet viikot merkitään ensin, ja sen perään päivien lukumäärä +-merkin jälkeen. Viimeisten kuukautisten alkamispäivä on 0+0, ja laskettu aika on 40 (viikkoa) + 0 (päivää).

Kun kuukautiskierto on tasan 28 päivää, se päivä, jolloin kuukautisten olisi pitänyt alkaa, on 4+0. Se on viidennen raskausviikon ensimmäinen päivä.

Miten raskausviikot merkitään oikein?

Suomalaisen käytännön mukaan raskausviikoista on perinteisesti puhuttu järjestyslukuina: viides (eli 5.) raskausviikko kattaa päivät 4+0–4+6.

Jos ei käytetä järjestyslukua, tarkoitetaan täysiä raskausviikkoja. Esimerkiksi ”vauva syntyi raskausviikolla 38” tarkoittaa, että syntymä ajoittui päiviin 38+0–38+6.

Aina merkintä ei ole ihan yksiselitteinen: joskus raskausviikolla 38 tarkoitetaan virheellisesti samaa kuin 38. raskausviikolla, joka on 37+0–37+6. Väärinymmärrysten välttämiseksi lääkärit ja neuvolat merkitsevät yleensä raskauden keston käyttämällä +-merkkiä täysien viikkojen jälkeen.

Odottajaa voi sekoittaa sekin, että merkintätapa ei ole universaali. Esimerkiksi Yhdysvalloissa fifth pregnancy week on sama kuin pregnancy week 5, joka merkitsee päiviä 5+0–5+6. Englanninkielisessä maailmassa puhutaan usein myös raskauskuukausista. Ne tarkoittavat silloin täysiä kuukausia.

Mihin laskutapa perustuu? Nythän raskausviikot alkavat ennen kuin hedelmöitys on  tapahtunut?

Tapa laskea raskauden kesto kuukautisten alkamisesta johtuu puhtaasti käytännön syistä. Vuoto on kuukautiskierrossa usein ainoa tapahtuma, jonka ajankohdan voi itse varmuudella todeta. Esimerkiksi ovulaation tai hedelmöittymispäivän arvioiminen menisi luultavasti useimmilla pieleen.

Ovulaatio ja hedelmöittyminen tapahtuvat noin kierron puolivälissä. Sikiön ikä on noin kaksi viikkoa vähemmän kuin raskausviikot näyttävät. Lasketun ajan paikkeilla sikiö on noin 38-viikkoinen.

Laskettua aikaa on arvioitu samalla tavalla jo ainakin 1800-luvun alkupuolelta. Silloin vaikuttanut saksalainen lääkäri kehitti kaavan lasketun ajan arvioimiseksi. Tämä Naegelen sääntönä tunnettu kaava pätee yhä parin päivän tarkkuudella: kuukautisten alkamispäivästä lasketaan ensin taaksepäin kolme kalenterikuukautta, sitten eteenpäin yksi vuosi ja seitsemän päivää.

Kaava perustuu siihen, että kierron pituus on noin 28 päivää. Jos kierto on keskimääräistä lyhyempi, sikiön ikä on muutaman päivän enemmän. Jos pidempi, sikiö on muutaman päivän nuorempi.

Esimerkiksi vauva.fin raskauslaskuri ottaa huomioon myös kierron pituuden.

Milloin laskettua aikaa siirretään ultratutkimuksen perusteella?

Kuukautisten epäsäännöllisyys tai poikkeavan pitkä kierto voivat aiheuttaa sen, että laskettua aikaa on vaikea arvioida kuukautiskierrosta. Näin on myös silloin, jos uusi raskaus on saanut alkunsa niin pian synnytyksen jälkeen, että kierto ei ole vielä palautunut. Kuukautisista laskeminen voi epäonnistua myös siksi, että vuodon alkupäivää ei muista.

Laskettu aika selviää myös ultratutkimuksissa. Raskauden alkuvaiheessa alkion ikä voidaan määrittää hyvin tarkasti sen mittojen perusteella. Joskus ultrassa huomataan, että alkio on vanhempi tai nuorempi kuin kierrosta on arvioitu.

Suomessa on päätetty, että laskettua aikaa muutetaan, jos ultratutkimuksen perusteella ero on enemmän kuin viisi päivää.

Kuinka tarkka laskettu aika on?

Laskettu aika on odottaville vanhemmille tärkeä henkinen maamerkki, mutta ei itse asiassa ennusta vauvan syntymäpäivää kovinkaan tarkasti. Vauva ei välitä lasketusta ajasta, vaan tulee maailmaan oman aikataulunsa mukaan. Syntymä osuu yleensä kahden viikon sisään lasketusta ajasta, jompaan kumpaan suuntaan.

On tavallista, että odottava äiti alkaa tuskastua raskauteen lasketun ajan koittaessa. Silloin voi lohduttaa tieto siitä, että vain noin puolet äideistä synnyttää laskettuun päivään mennessä, puolet vasta sen jälkeen.

Asiantuntijana perinatalogian erikoislääkäri, dosentti Aydin Tekay, joka toimii osastonylilääkärinä Helsingin Naistenklinikan sikiötutkimusyksikössä sekä synnytysosastolla.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Suomen kesä voi yllättää, ja mittari voi kivuta keväälläkin hellelukemiin. Vaikka lämpö on ihanaa, raskausaikana se saattaa koetella normaalia enemmän.

Moni odottaja kokee, että helteellä olo on lähinnä tuskaisa. Yleisiä oireita ovat myös kohonnut verenpaine ja jalkojen turvotus. Niihin voi vaikuttaa esimerkiksi ruokavaliolla ja juomalla tarpeeksi.

Lukijamme vinkkaavat – näin helpotat oloa helteellä:

  • Juo tarpeeksi vettä!
  • Ei ylimääräisiä touhuja.
  • Pukeudu kevyesti luonnonmateriaaleihin. Kotona voi olla vaikka alusvaatteissa tai kääriytyneenä ilmavaan huiviin.
  • Kastele ohut lakana ja mene sen alle. Tai laita märkä pyyhe päähän.
  • Älä käytä kodinkoneita, jotka kuumentavat huoneilmaa, kuten imuria ja kuivausrumpua.
  • Katso Netflixiä ja syö vesimelonia.
  • Hakeudu mahdollisuuksien mukaan varjopaikkoihin.
  • Avaa yöllä kaikki ikkunat levälleen.
  • Pidä aina sumutinpullo tai jokin ”löyhytin” mukana.
  • Mene rannalle, kävele rantavedessä.
  • Ole kotona alasti tuulettimen vieressä.
  • Nauti! Kölli päivät auringossa, eipähän palele.
  • Laita autossa ilmastointi täysille.
  • Käy suihkussa.
  • Laita pihalle tai parvekkeelle pieni uima-allas.
  • Harrasta kevyttä kävelyä ja uimista.
  • Hengaile kellarissa tai kauppojen pakastealtaiden luona – myös maito- ja lihahyllyt hohkavat viileyttä.
  • Nosta jalat koholle.
  • Ryhdy vesisotaan.
  • Pue vain bikinit päälle.
  • Syö jätskiä välipalaksi.
  • Ota pitkät päiväunet.
  • Lepää sohvalla tai aurinkotuolissa.

Vinkit saatu Vauvan Facebookista ja Aihe Vapaa -keskustelupalstalta.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
Jenni Dahlmanin esikoispoika täytti maaliskuussa vuoden. Pian hänestä tulee isoveli. Kuva: Antti Hämäläinen
Jenni Dahlmanin esikoispoika täytti maaliskuussa vuoden. Pian hänestä tulee isoveli. Kuva: Antti Hämäläinen

Jenni Dahlmanin ja Ossi Väänäsen toinen lapsi syntyy kesän lopulla. 

Jenni Dahlmanista, 36, tulee loppukesästä kahden lapsen äiti. Hänen puolisonsa, entinen jääkiekkoilija Ossi Väänänen, 37, kertoi asiasta tänä aamuna MTV:n Huomenta Suomi -ohjelmassa

– Kyllä kiirettä kotona riittää, ei siellä kerkeä syljeskelemään kattoon. Myöhemmin kesällä, kun toinen saapuu, kiireitä on vielä enemmän. En epäile yhtään, etteikö arki muuttuisi, mutta odotan innolla, Ossi kertoi. 

Jennin ja Ossin esikoispoika syntyi maaliskuussa 2017. Perhe asuu Espoossa. 

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.